Siellä tulee kylläkin lähinnä "maalipaikkoja" joita sitten täällä, minä mukaan lukien, kirotaan kun ei mee sisään. Eli sellaisia puolittaisia läpiajoja, kaukolaukauksia, tilanteita joissa maalivahti ehtii hyvin vastaan jne. toki noista paikoista mitä tulee niin pitäisi saada kiekkoa reppuun useammin, mutta kyllä ne on harvassa ne tilanteet tyyliin JYP tässä meneillään olevassa sarjassa että saadaan jonnekkin pisteitten väliin, painottomalle puolelle, maalin eteen tms. suoraan syötöstä se vetopaikka, maalivahti sivuliikkeeseen ja liikkuvaa tai staattista maskia eteen ja vielä miehiä karoille. Niitä sellasia prosentti tilanteita joita Rautakorpi laski, eli ns. tuhannen taalan paikkoja joita tulisi saada se 2-3 per erä ja niistä ainakin puolet verkkoon. Rautakorven sillosessa joukkueessa meni laskelmat aina noin 5-7 per peli ja sitten taas pitää se kaveri pois juuri noista paikoista, muut pitäis hyvän veskan hoitaa.
Hyviä pointteja on kirjoituksessasi. Katsantokantamme on joiltain osin erilainen. Paljon on "maalipaikkoja" se on totta. Mutta lisäksi eilenkin oli mielestäni tarvittava määrä laatupaikkoja. Sallisen maalia en ehkä laskisi, koska siinä ei ollut pelitavalla merkitystä. Sen lisäksi oli kuitenkin Borna kahdesti pisteiden välissä (2.erä), Vänä maalin edessä (je), Vili läpiajossa (1. erä), Paajanen ja Borna 2-1 hyökkäyksessä (1. tai 3. erä). Eli päästään tuohon viiteen. Näistä yksikään ei maistunut. Faktana tosin se, että JYPillä varmaankin viisitoista vastaavaa, mutta jos keskitytään hyökkäyssuuntaan. Tässäkin palataan mielestäni maalinteon tehokkuunteen.
Vetästään nyt se Fehrkin mukaan... se oli maalintekijä jumalan armosta, se ite hoiti itsensä sinne maalintekopaikkaan johon sitten Viitaluoma tarjoili sitä kiekkoa. Voit laittaa Fehrin maalit pyöriin ja katsella kuinka ne nimenomaan tulee siitä kun pelaaja joko pelaa itsensä tuhannen taalan paikalle, tai sillä hyvällä laukauksellaan tekee niistä "puolittaisista" paikoista maaleja. Tuohon kakkos ryhmään ei SM-liigassa montaa pelaajaa kuulu. Se teki Fehristä todella kovan, koska omasi molemmat taidot. HPK:n miehistössä ei vaan tuollaisia ole, joten pitäisi saada niitä tuhannen taalan paikkoja, kun noilla puolittaisilla ei maaleja vaan tule SM-liiga veskoja vastaan. Niitten tulemista ei vaan tue pelitapakaan.
Kyllä, juurikin näin. Siksi joukkue tarvitsee mielestäni ainakin yhden puhtaan maalintekijän. Tämän yhden onnistuessa puolittaisista ja tuhannen taalan paikoista, jää muulle osastolle vähemmän vastuuta ja paineita maalien tekemisestä. Omasta mielestäni tuhannen taalan paikkoja pystyy pelitavalla auttamaan, mutta ei luomaan. Mielestäni ne syntyy pelitapaan lisättyjen hyvien suoritusten, hyvän kemian ja onnen seurauksena, eri tilanteissa vaikuttaa eri asiat. Tämän kauden klikit jäivät Fehr-Viitaluoma-Sallinen akselille. Tämän takia nyky-Kerhon tuhannen taalan paikat ovat Viitaluoma-Sallinen- akselilta tai hyvän yksilösuorituksen kautta (liian harvoin) tai pelkällä tuurilla. Joku voisi väittää tätä karvauksen onnistumiseksi, mutta pelkkä oikea luistelulinja ei tuo yhtään maalipaikkaa. Ahnaalla karvauksella ja hyvillä riistosuorituksilla niitä ollaan jokunen saatu tällä kaudella aikaan. Näistä samoista asioista saadaan niitä "maalipaikkoja" myös, mutta tänä vuonna ei niistä(kään) ole uponnut, josta edelleen päättelen maalintekijän puutteen ja vastavuoroisesti huonon maalintekotehokkuuden/maalintekotaidon.
Hyökkäyspään pelistä puuttuu suorissa hyökkäyksissä kaikki toisen allon variaatiot jne. aivan totaalisesti ja taas kulmapelistä ei saada tuloksia aikaiseksi, viime pelissä se näkyi siinä että Tuulola veti 2 kertaa sinne "takatolpalle" sellaisen puoli vedon viivasta sen myllyn päälle ja molemmilla kerroilla se kiekko päätyi kulmaan, taisi toisen kerran osua jopa omaa pelaajaa selkään!
Tämä on aikalailla totta. Olen samaa mieltä. Tässä on selvä kehityskohta.
Se työmäärä jonka HPK tarvitsee yhteen maalintekopaikkaan, jossa on jo se vastustajan veska mukana sitä tilannetta peittämässä on yksinkertaisesti liian iso ja paikan tullessa on jo pulssi 200 ja kentällä oltu minuutti polkemassa kulmassa ympyrää, kädet ja jalat on maitohapoilla ja mieli tekis jo vaihtoon. Se vaan näkyy sitten siinä lopun suorittamisessa, että tulee niitä sohasuja, kiekon pomppimisia lavan yli jne. ei vaan yksinkertasesti olla enää siinä tilanteessa freeshinä pistään sitä limppua reppuun, toki ammattilaisen pitäis silti se maali tehdä.
Tämä on toisaalta totta, ja ymmärrän hyvin nuoren pelaajan epäonnistumisen nöissä tilanteissa, kun laukaus- tai kestävyysominaisuudet eivät ole vielä tarpeeksi kehttyneitä. Kokeneemman pelaajan, joka on hankittu ratkaisijaksi, pitäisi pystyä tuntemaan suorituksensa rajat ja pitäisi pystyä keskittymään maalin tekemiseen, eikä paikkaan pääsemiseen. Nyt niin ei ole ja se näkyy, mutta en syyttäisi ensisijaisesti pelitapaa, vaan pääjumia, joka voi johtua pelitavasta tai jostain muusta. Maalinteontehokkuus, se hetki, se sekunnin murto-osa, johon pitäisi löytää riittävä kiima.
Ihan samalla tavalla voi jokainen itse laskea ne tilanteet kun HPK lähtee omista karvauksen alta ja vihdoin sieltä päästyään niin ensimmäinen ratkaisu on punaisen jälkeen kiekko päätyyn ja koko kenttä vaihtoon. Kyllä siinä silmä lepää kuinka sitten taas lähdetään taistelemaan siitä vallan välineestä kun ensin on se kauhealla vaivalla ylös saatu ja sitten ilmaiseksi luovutettu. Rautakorven toisella kaudella jos noin kävi niin puhallettiin peli poikki ja haettiin uusi vauhti, kiekosta ei todellakaan luovuttu ilmaiseksi. Mutta en mä ole mikään valmentaja ja näistä hevon helskuttia tiedä... sen tiedän että Rautakorven joukkueessa Mäkelä ja Honkanen pelas loistavaa kiekollista hokia keväällä, jos ei muka tosta pakistosta löydy joka kaverilla käsiä pelaan paremmin kuin Honkanen, niin täytyy ihmetellä.
Siinä ei todellakaan silmä lepää, olet oikeassa. Parempi olisi pelata kiekottelun kautta uuteen nousuun, mutta jos sitä yritettäessä jäädään omiin pyörimään, niin se ei ole kannattavaa. Toki valmentajan pitäisi pystyä opettamaan paremmin. Tällaista nykyisenlaista peliä kuitenkin puoltaa HPK-pelaajien kamppailuominaisuudet, jotka sopivat paremmin riistopelamiseen, kuin pitkiin syöttöketjuihin. Ikävä kyllä. Tällaisessa kokokentän vaihtotilanteessa itse kehottaisin laukomaan maalia kohti, koska kukaan omista ei ole menossa riistolle.
Jostain syystä kuitenkin tuntuu, että joidenkin mielestä Atu Selin on pääperkele, joka ajaa Kerholaisen pelitavan perseeseen, vaikka tosiasiassa hän peluuttaa ryhmäänsä sen vahvuuksien kautta. Toki Selinillä on ollut paljon sanottavaa siinä, ketä hankitaan, mutta hän apureineen on luonut tuolle ryhmälle sopivan pelitavan, joka on tuonut suhteellisen hyvää tulosta. Mielestäni hänen pelitapansa ei ole syypää profiilipelaajien epäonnistuneisiin kausiin. Profiilipelaajamme eivät vain ole enää samalla tasolla kuin joskus, tämä siis minun mielipide. Kuitenkin kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tämä vuosi on ollut valtava parannus Kiva-Harrin ja Buddhan ajoista, jolloin yritettiin olla iloisia kerholaisia paskalla porukalla? Ei paljo näkyny porukkaa hallilla eikä kovin kivaakan ollu ainakaan allekirjottaneella. Rautakorpi sai peluutettua joukkuettaan kiekottelun kautta, mutta se porukka olikin hivenen hinnakkaampi. Tosin myönnän myös, että Rautakorpi on parempi pelaajien opettaja. Toisaalta se humppatukka meinasi lopettaa koko HPK:n. Tämän kauden jälkeen toivon optimistisesti tilikauden tuloksen olevan nollassa.
