"luulen, että ammattinsa osaava maalivahtivalmentaja olisi osannut erotella akanat jyvistä" kirjoituksessani tarkoittaa, että Lehtola on ammattitaitoinen maalivahtivahtivalmentaja ja siksi oletan, että hän olisi alunperin syksyllä valita sen, onko kolme maalivahtia ringissä vai kaksi ja joista Voutilaiselle pelkästään suotiin "ykkösmolarin paikka" kevään pudotuspelejä silmällä pitäen. Näinhän urheilutoimenjohtaja kommentoi HS:n haastattelussa Toni Sihvoselle 6.2.2020: " Perusteluna keskustelussa päätökselleen Toivola kertoi yrittäneenä toimia ”ennustajana” jo syksyllä hyvästä menestyksestä keväällä kahdella maalivahdilla, joista Voutilaiselle taattiin kehittymismahdollisuudet. Puheessaan Toivola puolusti, että ”keskustalla”: maalivahti, keskuspuolustaja, keskushyökkääjä on suurta merkitystä joukkueen menestymiseen.".
HPK:ssa maalivahtivalintaprosessi on ollut hyvin sekavaa ja epäeettistä ja oletan, että "ammattitaitoinen Lehtola" olisi tehnyt syksyllä toisenlaisen päätöksen kuin ylimmän vastuun tehnyt toimitusjohtaja. Päätöksessään Toivola esti edellisen vuoden mestarimaalivahdilta kehittymismahdollisuuden tämän kauden osalta.
Korostan heti alkuun, että en faktoja tiedä ja ajatukseni perustuvat päättelyyn. Minun on vaikea nähdä, että Toivola yksin on ollut päättämässä maalivahtikuviota, vaikka siitä tottakai urheilujohtajana vastuun kantaa. Uskoisin kuitenkin, että maalivahtivalmentajaa ja muuta valmennusjohtoa on päätökseen osallistettu. Varsinkin kun Toivola halusi kyseisen maalivahtivalmentajan jatkavan seurassa tulevaisuudessakin ja kyseinen valmentaja myös halusi jatkaa. Uskoisin, että vaikkei maajoukkueportit, ainakaan täysipäiväisesti, Lehtolalle auenneetkaan, oli hänellä varmasti näytöillään pöydällä muitakin papereita Kerhon paperin lisäksi, varsinkin kun ottaa huomioon erikoisosaamisensa videovalmennuksen saralla.
Tästä päästään varsinaisiin maalivahteihin. Erilaiset arvaukset on viitanneet jo viime keväästä asti siiven, että Karjalaisen tason ei ole nähty riittävän ja hänelle on uutta seuraa etsitty jo pitkään. Ässiinhän häntä puhuttiin pitkään, mutta puheet hiljenivät sittemmin. Karjalaiselle tarjottiin näyteikkunaa kauden alussa uskoakseni siksi, että joku jossain kiinnostuisi, toki takaporttina oli myös mahdollisuus maagiseen kauden aloitukseen, jonka tapahtuessa pelejä olisi varmasti annettu lisää ja tehty muita ratkaisuja. Hän kuitenkin pelasi omalla tasollaan ja hänen kehitystään täällä oli seurattu melko pitkään, joten en usko, että siivouskopitus on tullut yllätyksenä. Jos kilpailua olisi ollut enemmän, en siltikään usko, että kehityskäyränsä olisi lähtenyt merkittävään nousuun.
Voutilianen taas on kehittynyt kauden aikana valtavasti, kyse hänen kohdallaan on lähinnä siitä, riittääkö se valtavakaan kannattelemaan seuraa pudotuspeleissä vai jääkö taso edelleen vajaaksi. Itse epäilen, että jää, mutta olen mielelläni väärässä. Joka tapauksessa jos kehitys jatkuu kesän ja ensi kauden ajan saman suuntaisena, on käsissä vuoden päästä jo timantti. Toki tämä on asioiden edelle menemistä ja muuttujia on todella paljon. Hänet kuitenkin "pakotettiin" solidin ykköskassarin minuuteille ja kehityskaarta seuraamalla en näe sitä kovin vääränä ratkaisuna. Ainakin minun on pirun vaikea uskoa suurempaan kehitykseen suuremman kilpailun avulla. Jatkuva pelaaminen on iso vaatimus pääkopalle.
Reijolassa taas lyhyen stinttinsä aikana ilmeiseti nähtiin "pelimiehen elkeitä" koska hänet sainattiin suoraan seuraavalle kaudelle. Tekniikka- ja kuntopuolella oli kuitenkin paljon tehtävää, kuten erinäisissä haastatteluissa on Lehtolan ja Pennasen suilla tuotu ilmi. Varsinaiset torjumisominaisuudet on kuitenkin alusta lähtien nähty hyvinä. Tässäkään tapauksessa en usko, että pelaaminen kilpailun vuoksi olisi edesauttanut tekniikan tai kunnon parantamista. Itseasiassa hänenkin kohdallaan ollaan pikkuhiljaa tilanteessa jossa kysymys kuuluu riittääkö taso ja kestääkö kunto playoff-kuormaa? Yksittäisissä otteluissa taso riittää jopa haastamaan Voutilaisen ykkösveskarin paikasta. Jos nyt vertaa viimeisimpiä Reijolan otteluita esim. viimekautisiin esityksiin, näyttää maalilla heiluvan eri ihminen. Nähdäkseni tässä(kin) tapauksessa kehitys kauden aikana on ollut huimaa.
Mielestäni siis koko toimihenkilöketjun toiminta näyttäytyy tällä hetkellä oikealta, vaikkakin siihen sisältyy epäeettisyyttä, joka toisaalta on ammattilaisjääkiekkoilussa melko yleistä. Ymmärsin lähtökohtaisesti väärin kirjoittamasi Lehtolan ammattimaisuudesta, mutta onneksi tartuin, jotta päästään kiinni vielä muihin viestisi ajatuksiin. Olen siis eri mieltä siitä, että faktisesti vain pelaaminen kehittää maalivahteja. Lisäksi haluaisin näkemyksen miten suurempi kilpailu olisi parantanut Kerhon maalivahtiosastoa a) joukkueen tämän kauden tuloksen ja b) yksittäisen pelaajan kehityksen kannalta?
