Se on Reijola eikä Reijolainen. Nähtiin jo.Ei taida kerholla olla rahaa hommata veskaa joka varmasti pystyisi voittoja torjumaan. Lähdettiin katsomaan jos Voutilainen kehittyis mutta ei taida tapahtua.
Synkkä tulee kausi olemaan jos näistä kolmesta ei kukaan pysty ykkösen saappaita täyttämään. Ainoa joka vielä on katsomatta on Reijolainen.
Mikähän mahtaa olla sopimustilanne tämän meidän Trio Tremolon kanssa?
Karjalainen tämä kausi
Reijola tämä kausi + optio
Voutilainen tämä ja ensi kausi
Voi vittu.
Vaikka vaihdettaisiin koko kolmikko -> Rinne, Saros ja Rämö, meillä on silti tuo sama viisikkopuolustus. Perusasiat ensin kuntoon, kiitos. Ei sillä, edelleen puuttuu se ykkösmolari. Viime kevään viisikkopuolustuksella tosin nytkin olisi aika monta pistettä enemmän eikä edes molariongelmaa.
Pelasti tai ei, mutta täytyy sanoa, että melkoinen tekijä on ollut HPK:n menestyksessä. Tässä tilastoja. Ei isoa vaihtelua kausien välillä ja jopa toisella kaudella joutui hieman venymään. Maalejahan olis tietty pitänyt vielä torjuntojen päälle iskeä se 10 kpl, niin olisi toinen kausikin johtanut poffeihin.Edes Larmi ei pelastanut Kerhoa kaksi kautta sitten, nyt on ollut saman tasoista viisikkopeliä osassa peleistä.
Erinomaisen hyvin tiivistetty! (Kaudet tosin taisivat olla toisin päin, eli ainakin EP:n mukaan viime kauden runkosarjassa Larmin prosentti oli 90,9 jne.)...
2018-19
2,16 | 91,01 | 53,33
Nyt arvon palstaveli ymmärsi kirjoitukseni väärin. Arvostan Emil Larmia aivan helvetin paljon ihmisenä ja maalivahtina. Larmi oli suurin yksittäinen syy siihen, että kannua nosteltiin viime kauden päätteeksi.Pelasti tai ei, mutta täytyy sanoa, että melkoinen tekijä on ollut HPK:n menestyksessä. Tässä tilastoja. Ei isoa vaihtelua kausien välillä ja jopa toisella kaudella joutui hieman venymään. Maalejahan olis tietty pitänyt vielä torjuntojen päälle iskeä se 10 kpl, niin olisi toinen kausikin johtanut poffeihin.
Tilastot kertovat yhden totuuden, mutta toinen vaikeammin mitattava asia on se, kuinka maalivahti pystyy kannattelemaan joukkuetta. Eli ottaa gamesaverin ottelun ratkaisuhetkillä, ei sula siinä vaiheessa kun joukkue on saanut hengen päälle jne.
Mielestäni Larmi oli loistava maalivahti nimenomaan kannattelemaan joukkueen spirittiä taistella voitoista. Päällimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen kevään pleijarisarja Tapparaa vastaan, jossa Larmi venyi uskomattomalla tavalla ratkaisupaikoissa.
Samaa olen seuraillut ja miettinyt Larmista ja Liigasta. Ilmeisesti sattuma, liigan tämän hetkiset pelitavat ja pelin yleinen evoluutio vievät tähän suuntaan, vai onko myös maalivahtien taso laskenut liigassa?Onhan noi Larmin luvut aika käsittämättömiä maalivahdille joka pelasi kuitenkin joukkueessa mikä on saalistanut 2 suoraa playoff paikkaa ja jokainen tietää, että Larmi pelasi aivan Liigan huippuvahtien tasolla, ellei jopa ollut paras. Silti torjuntaprosentti antaa seuraavat sijat Liigassa. #19, #6 ja #7 (kyllä kaudella 16-17 Liigassa oli noin monta yli 91,01% torjunutta) ja viimekaudella prosentti putosi alle 91, mikä on jo ykkösveskalle oikeasti surkea torjuntaprosentti. Tai oli ainakin aiemmin, koska näköjään trendi on Liigassa nyt siihen suuntaan, että 91% alkaa olemaan kärkijätkien taso, kun aiemmin 92% haminoilla vasta aloit olemaan top 10 veskari.
Juuri tässä minustakin se Larmin suuruus. Välillä joku meni keposasti, mutta yleensä juuri annettiin se mahdollisuus voittoon tai jopa ryöstettiin vastustaja. Ihan game sevenin jatkoajallakin.Tilastot kertovat yhden totuuden, mutta toinen vaikeammin mitattava asia on se, kuinka maalivahti pystyy kannattelemaan joukkuetta. Eli ottaa gamesaverin ottelun ratkaisuhetkillä, ei sula siinä vaiheessa kun joukkue on saanut hengen päälle jne.
Mielestäni Larmi oli loistava maalivahti nimenomaan kannattelemaan joukkueen spirittiä taistella voitoista. Päällimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen kevään pleijarisarja Tapparaa vastaan, jossa Larmi venyi uskomattomalla tavalla ratkaisupaikoissa.
Ja Larmil pelasi hyvin, hyvin harvoin kahta heppoista peliä peräkkäin. Sen sijaan kaksi tai useampi loistava matsi tuli putkeen monestikin.Juuri tässä minustakin se Larmin suuruus. Välillä joku meni keposasti, mutta yleensä juuri annettiin se mahdollisuus voittoon tai jopa ryöstettiin vastustaja. Ihan game sevenin jatkoajallakin.
Sarokseen verrattuna tässä asiassa samalla tasolla jollei jopa parempi, vaikka Saroksen kaikki tekeminen muuten on niin nannaa silmälle. Larmilla vähän enemmän pikkupuutteita, mutta tosiaan tuo spirit sitten ihan priimaa.
Juurikin näin, nyt ei mitään paniikkiratkaisuja. Ihan oikein on seura nähnyt Voutilainen-Reijola-kaksikon potentiaalin. Tälle kaksikolle peliaikaa vain reilusti, niin suorituksiin tulee tasaisuutta ja kehitys jatkuu. Täältä vielä peukut Reijolalle kauden ekasta nollapelistä.Itse en näkisi maalivahtiasiaa mitenkään huolestuttavana. Kun viisikkopelin kehityksen myötä nämä suoraanlapaanhazardit keski- ja puolustusalueella vähenevät, paranee myös maalivahtipeli. Annetaan liikaa ylivoimahyökkäyksiä menetetään kiekkoa liikaa kriittisissä paikoissa. Kyllä tuo Ladan poissaolo näkyy todella paljon nuoren pakiston otteissa. Ihme panikointia. Mielestäni Voutilainen on hyvä aihio viemään joukkueen pudotuspeleihin kun peli tästä kehittyy. Niitäkin hetkiä on hämeenlinnassa nähty, että jokainen maalia kohti menevä laukaus jännittää. Tämä ominaisuus häneltä onneksi puuttuu. Perushyvää peliä ja muutama ikävä pomppu. Jos rahaa on johonkin laittaa, niin mielummin kokemusta puolustuspäähän.