Hahaa, täällä ovat taas Jatkoaika-kausikorttilaiset laittaneen ketjuun vähän vauhtia... :-D
Olipahan mukava viihdetapahtuma lauantai-iltaan. Kunnon vääntöä jännittävine loppuratkaisuineen. Tällaisesta liigakiekosta on helppo tykätä.
Käydäänpä nyt ensiksi läpi näitä eniten kierroksia kasvattaneita tapahtumia:
- Laakkosen ja Larouchen luistelulinjat leikkasivat Lukon siniviivalla. Kumpikaan jannuista ei tainnut huomata toistaan kuin aivan viime hetkessä ja törmäys oli juuri sen näköinen; ja sen myötä sellainen, jossa helposti loukkaantumisia tulee. Laakkosen maila taisi kolahtaa kanukkia hampaistoon aika lujasti törmäyksen seurauksena.
=> 2+2 oikea tuomio, jos ajatellaan pelaajan olevan aina ja kaikissa tilanteissa vastuussa mailastaan. Ulosajo taas ei ole sääntöjen mukaan edes tuosta tilanteesta mahdollinen. 0 minuuttiakin olisi ollut mahdollinen tuomio, sillä kumpikaan ei havainnut toistaan ja yhtä hyvin Kerhon mies olisi voinut keräillä niitä legojaan.
- Sen sijaan Sicakin selkäänajo oli ruma, varsin ruma. Ei pelkästään se, että Lukko-pakki ajoi hurjalla vauhdilla tsekkiä selkään, vaan se että tuota piti vielä tehostaa kunnon hypyllä. Ziggy taas ei jäänytkään istuskelemaan puoleksi tunniksi jään pintaan tai Jalonen huutamaan tuomareille pää punaisena. Sicak yritti pelata vielä, ei pystynyt. Koppiin kun olisi suoraan marssinut, niin Lukon mies olisi tullut perässä myös suihkun puolelle.
- "Käsimaalia" en itse nähnyt, koska satuin istumaan juuri vastakkaisessa päädyssä. Rönnin kunniaksi (harvinaista tänään) on kuitenkin laskettava oli täsmälleen oikein sijoittunut ja parin metrin päässä tilanteesta, vieläpä simmut sinne maalille päin.
- Rankkarimaali oli päivänselvä. Mistään videoilta sitä ei näe, koska Roli vei kiekon perseensä alla rysään sisään. Sen sijaan omalta paikaltani kiekon näki helposti maalissa, ja sen näkivät myös tuomarit. Videolta ei vahvistusta tullut, mutta helppo tuo oli maaliksi tuomita, vaikka "tukea" ei ylhäältä Rönn saanutkaan.
---
Kokonaisuutena varsin vauhdikas ottelu, jossa ilahdutti erityisesti kunnon taklauspeli. Molemmat joukkueet hakivat kunnon pommeja ja laidat rytisivät. Lukolla meni pari kertaa homma yli, joka sitten näkyi selkäänajoina (Sicak, Holden), mutta parempi näin kuin perinteistä muniinpuhaltelua.
Roloson oli kuin seinä ja yksi piste kuuluu Lukolle vain ja ainoastaan käytännössä täydellisen maalivahtipelin ansiosta. Kerho olisi voinut niitä kiekkoja takoa rysään vaikka toistakymmentä, mutta Roli oli aina tiellä - taidolla ja tuurilla.
Jatkoaika oli melkoista hupailua. Miksei kukaan liigavalmentaja edes tässä vaiheessa kautta tajua, että HPK:n kolmen hyökkääjän ryhmitystä vastaan ei missään olosuhteissa kannata kontrata 2+2-ryhmityksellä. Ihan yhtä maalia koko viisiminuuttinen, tuolla vauhdilla torjuntoja olisi Rolille tullut 20 minuutin jatkoajalla 40! Näytti kuin vastakkain olisi liiga- ja 2.divarijengit.
Muistui taas helposti mieleen, miksi Rautakorven Tapparaa vastaan oli aina niin vittumaista pelata; ja pelien jälkeen painoi vielä lisävitutus tappioiden myötä. Nyt Rautakorpi on saanut Gillin tulon myötä sellaisen isokokoisen, kovaotteisen pakiston, jonka herran pelitaktiikka vaatii.
Ei nyt ryhdytä mitään kahvaamisjupakkaa avaamaan, mutta onhan se selvää, kun tuollainen pakisto (Porkka, Eepi, Gill, Pettinen) vetää liinat kiinni, niin niitä juuri viheltämisrajan alle jääviä jäähynpaikkoja on siellä niin perkuleesti. Lukon pakisto roikkuu, koukkii, rouhii, antaa poikkaria, blokkaa pelaajia - ja kaikkea tätä juuri ja juuri sääntöjen rajamailla.
Lukolla on koossa pleijariporukka, sellainen jolla voidaan mennä pitkälle - jos Roli on maalilla. Aivan yhtä vahva ryhmä tuo ei ole läheskään kuin mestari-Tappara, mutta kova vastus kenelle tahansa pudotuspeleissä. Rautakorven työn jälki näkyy nyt; ja se tietää menestystä, ja sitä että jotkut tykkäävät, jotkut eivät.
Kerho jaksoi painaa ja painaa, ja jotenkin tänään ainakin minulla oli katsomossa täysi luottamus siihen, että kirissä voidaan onnistua. Turhautumista ei näkynyt ollenkaan, ainoastaan kunnon kiilusilmäistä maalinteon yrittämistä - ja silloin yleensä tulostakin tulee.
Holden oli taas erinomaisessa tikissä, samoin Mäkiaho. Joshin peli alkaa olla uomissaan ja Mäkkäri taas rouhii ja painii kuin parhaina junnuvuosinaan Kerhossa aikoinaan. Todella hienoa seurattavaa kumpaisenkin peliotteet.
Nortti oli jälleen oma itsensä, varma ja luotettava. Pakistosta on erikseen nostettava esiin Hietasen Juuson kypsä ja varmaotteinen esitys. Uskaltaa pitää kiekkoa ja pelata liigatasolla, hyvä mies tuloillaan. Eihän Juuso parhaimmistoon kuulunut, mutta hoiti omat minuuttinsa hyvin.
Rönn... niin, Jyri Rönn. 1. ja 3. erä menivät joten kuten ok, ei mitään erikoista. Sen sijaan toisessa erässä pasmat menivät täysin sekaisin ja Rönn meinasi räjäyttää koko matsin käsiinsä. Lukko hyötyi suuresti päästessään pelaamaan paljon ylivoimaa, ja saa olla onnellinen vain yhdestä filmikympistä.
Kumpikaan ei kuitenkaan loppujen lopulta erityisesti kärsinyt tuomaroinnista, mutta kyllä toisessa erässä olisi kaivattu seppomäkelämäistä "turvat kiinni ja kiekko jäähän". Sen sijaan siellä pidettiin minuuttien mittaisia konferensseja ja Rautakorvella oli rajaton puheoikeus.
Hienoa hokiviihdettä, tätä lisää. Ja Lukkokin on tämän kauden osalta voitettu kanta. Erittäin hieno osoitus HPK:n taistelutahdosta, asenteesta ja kyvystä pystyä pelaamaan myös tappioasemassa.