Jotain oli Lukko oppinut playoff kiekosta, mutta hyvin vähän. Oppimista oli tapahtunut lähinnä siinä, että peliin ei lähdetä yltiöpäisellä hyökkäyspelillä. Ottelun ensimmäinen 10 minuuttia olikin erittäin tarkkaa ja varmistelevaa peliä molemmilta joukkueilta.
Lukon sauma ottaa peli haltuun
Ensimmäinen kulminaatiopiste syntyi hieman ennen erän puoliväliä, kun Lukko katkaisi hienosti Kerhon purkuyrityksen ja oli luomassa siitä hyvän maalipaikan. Kucharcik oli tilanteessa kuitenkin mukana ja otti tilanteessa ns. hyvän jäähyn. Minuutti myöhemmin Louhi sai hyvän tilaisuuden karata hyökkäykseen, mutta taklasi kiekkoa riistäessään hieman varomattomasti huonossa asennossa ollutta Lukkopelaajaa, jonka seurauksena Lukko sai tilaisuuden yrittää maalia minuutin 5-3 ylivoimalla. Hyvän paineen siitä saivatkin luotua, mutta Kerho taisteli Puurulan johdolla mallikkaasti. Myös onnea tarvitaan yleensä hieman kahden miehen alivoimalla.
Pää pettää jälleen
Lukko oli pelissä hyvin mukana tuon ylivoiman loppuun asti. Sen jälkeen petti pää jälleen pahemman kerran. Tkaczuk hankki joukkueelleen alivoiman totaalisen idioottimaisella tempulla. Keskialueella paineettomassa tilanteessa päätti vetäistä Kiekkoa päätyyn lyövää Kerholaista poikittaisella vastapalloon. Ylivoimalla Kerho loi välittömästi hyvän paineen maalille ja siellähän se sitten lepäsi hyvin nopeasti. Ihmetellä täytyy Lukon pakkien toimintaa tilanteessa, vaikka se nopeasti syntyikin.
Hermokontrolli
Ennen sarjan alkua nostin tämän yhdeksi sarjan mahdolliseksi ratkaisutekijäksi, mutta silti yllättävän suuren roolin se on saanut. Kerho on ottanut sarjassa yhden typerän kostojäähyn, joka tuli ensimmäisessä ottelussa Setzingerille. Tilanteessa Purontakanen alimpana miehenä antoi karkin Oliverin lapaan, mutta Vehanen kesti. Purontakanen nosti itseluottamustaan antamalla kunnolla puutavaraa Ollille, joka seuranneen b-pistealoituksen jälkeen kävi selkeästi kostamassa huitaisemalla Purontakasta. Ollin puolustukseksi voidaan kuitenkin sanoa, että mies on Kerhon paras pistemies tällä hetkellä ja on niitannut molemmissa kotiotteluissa ne ratkaisevat maalit. Ekan pelin voittomaali viimeisellä minuutilla ja tässä ottelussa Kerhon toisen maalin, joka käytännössä lopetti Lukon pyristelyn lopullisesti.
Sarja ohi?
Nähdyn perusteella ei voi muuta järkevää mielipidettä muodostaa, koska niin aseeton Lukko tuntuu olevan. Tämä on varmasti myös osatekijä siihen, että Lukolla ei pää kestä. Asiat voivat kuitenkin muuttua, joten niin kauan täytyy oman pelin pysyä kasassa kuin pelejä riittää. Perjantain pelissä saatetaan nähdä suhteellisen vapautunutta peliä, koska Lukko voi nyt pelata ilman paineita ja Kerholla on neljä mahdollisuutta katkaista sarja, mikä tapahtunee heti perjantaina tai viimeistään sunnuntaina Hämeenlinnassa. Jatkoonmenoa olisi tietysti mukava juhlia kotikaukalossa, mutta yksikin voitto voi nostaa Lukon vielä taistelemaan jatkopaikasta. Ennustan kuitenkin mukavaa kiekkoviihdettä perjantaille.
Kaatuuko Lukko saappaat jalassa?
Hancock aloitti jo näyttämällä esimerkkiä hyvästä häviämisestä. Jäikö temppu sarjan ainoaksi vai päättääkö Lukko ottaa Kerholta aseita pois jatkopeleistä? Kerho antoi Lukolle muikkarit tämän ottelun viimeisellä minuutilla oikealla tavalla. Siinä olisi Lukolle hyvä opetusvideo tuosta vaihdosta, missä nähtiin malliesimerkki siitä, miten vastustajan ärsyttäminen kostetaan ilman että joukkue kärsii siitä. Perjantain ottelussa kiinnostavaa on myös se, että leipooko joku vihdoin Torkkia turpiin, kun se sitä niin kovasti tuntuu toivovan. Ensimmäisen Kärpät-Jokerit pelin tappeluistakaan ei pelikieltoja annettu, joten siitä voisi ehkä selvitä pelkällä pelirangaistuksella, mutta eipä taida silti pikku-Samin kouluttaminen olla tämän pelikieltoriskin arvoinen. Sen verran sanon vielä Torkista kuitenkin, että mielestäni miehellä(?) on kaikki eväät nousta todelliseksi huippupelaajaksi, jos saisi hermonsa hallintaan ja älykkyytensä nostettua pikkupojasta joukkuepelaajaksi.