Sekalaisia huomioita
- Virta tienaa palkkaansa. Ja samalla keikahti kerholaisten pistepörssin kärkeen. Tärkeitä maaleja, molemmat erittäin tarkoilla vedoilla pakkien jaloista.
- Lahti on viimein "löytänyt valon". Päässä on siis naksahtanut ja tajunnut miten kaverin täytyy liigassa pelata pärjätäkseen. Ei ole junnujen divaria, jossa kävelemällä voi heittää 8+2 -tehot. Lahti olisi parhaimmillaan voimalaiturina, taitavana sellaisena, ja nyt viimein pelaa sillä tyylillä. Vielä kun saadaan ruista ukkoon sisään, niin kova jamppa tulevaisuudessa.
- Heino ja Aalto ovat parantaneet oman pään peliänsä valtavasti viime kausista.
- Loikas, Lappalainen, Sillanpää ja Skyttä - kaikilta liian tasapaksua pelaamista. Hyvistä joukkueen otteista huolimatta kohta voisi antaa muillekin pientä saumaa, Ylli ja Max ensi viikolla kokeilemaan.
- Väisäsen on pakko kohta ruveta osumaan tolppien väliin. Tuossa ketjussa se on ehdoton vaatimus, ja noilla paikoilla varsinkin. Ei sitä ykkösen laiturin paikkaa pelkällä hyvällä yleispelillä ansaita, maaleja siinä pitää paukuttaa noiden kavereiden rinnalla.
- Jokereiden ensimmäisen erän taktiikka erinomainen. Sille oli kuitenkin edellytyksenä se, että pysytään poissa boksista eikä anneta Kerholle mitään helpolla. Virran avausosuman jälkeen konsepti sekosi yllättävän helposti.
- Metropolitin ketju ainoa, joka sai mitään kummempaa useampaan otteeseen aikaan. Kolmosen ja nelosen tullessa jäälle HPK-kannattaja saattoi olla lähes varma ettei maalia omiin tule.
- Helenius oli erittäin huono. Ei yhtään taklausta, ei edes yritystä sellaiseen. Ei sen puoleen, että olisi onnistunut osumaankaan. Muutenkin kovuus näkyi ainoastaan maalin edessä poikittaisina. Kulmissa pelaaminen rajoittui kaverin mailasta kiinnipitämiseen, sama temppu lähes joka vaihdossa. Liigasta löytyy paljon hitaita, isoja pakkeja - heillä kaikilla on kuitenkin edes jonkin verran ketteryyttä, tasapainoa ja liikkuvuutta, Heleniuksella ei.
- Häkkiseltä hyvä peli, mutta ei sittenkään lähelläkään sitä tasoa mitä Lehtoselta totuttiin näkemään. Itse asiassa valovuoden päässä, ei Häkkinen pitkässä sarjassa montaa pinnaa joukkueelleen pelaa. Show-mies kuitenkin, hienosti persauksillaan useaan otteeseen. Lopun filmausyritys hakee suorastaan vertaansa. Laakkosen jäähy oli huitaisu patjoille, josta Häkkinen lensi maalin sisään kuin olisi saanut nyrkistä naamaansa.
- Pesoselta erinomainen peli fyysisellä puolella. Paljon taklauksia ja kruununa Laakkosen yliajo. Aivan puhdas taklaus. Laakkonen lähti typerästi surffailemaan pitkin vastustajan sinistä tuijotellen samalla luistimennauhojaan. Samoin teki Aki Heino omassa päädyssään ja silloinkin Pesonen taisi olla asialla.
- Jokerit taklasi aktiivisesti. HPK:kin pelasi hyvin fyysisesti, mutta ei pyrkinyt isoihin pommeihin, vaan tyytyi ns. tarkoituksenmukaisiin taklauksiin - hieman pehmeämpiin, joista kuitenkin kiekko omille seurauksena.
- Levonen on erinomainen tuomari siinä mielessä, että antaa pelaajien pelata - ja taklata. Mutta aivan liian paljon Japan linjalla saa aina pitää kiinni ja painia. Yksi ainoa kiinnipitämisjäähy (Heino, missä linja?) ja tilanteita oli molemmissa päädyissä kymmenittäin. Ei kaikkia tietystikään pitäisi vislata, mutta selkeimmät halimiset pois.
- Jokeri-faneilla hyvä meininki läpi matsin. Myös Rinkelinmäki hyvin menossa mukana, tosin yleisömäärä selvä pettymys. Viime lauantaina mentiin tuhat alle oman odotukseni ja nyt olisin luullut olevan lähempänä neljää puolta.