Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Datsyuk, Roenick, Weber, Poile jne. Hockey Hall of Fameen.
Datsyuk, Roenick, Weber, Poile jne. Hockey Hall of Fameen.
Datsyuk, Roenick, Weber, Poile jne. Hockey Hall of Fameen.
Datsyuk, Roenick, Weber, Poile jne. Hockey Hall of Fameen.
Pitkäänhän Roenick on ollut näitä "rajatapauksia" esim. Turgeonin, Brind'Amourin ja pappa-Tkachukin tapaan. Näistä Turgeon ja nyt Roenick päässyt sisään viime vuosina.Roenick pääsi nyt sitten Olympia hopealla ja Calder finalistina sisään. Hiukka kyseenalainen ainakin omaan makuun.
Ei kai se nyt ihan hirveästi voi painaa, jos kerran Datsjuk valittiin? Varsin putinistisen oloinen kaveri vieläpä.Ihme, ettei vieläkään ollut Mogilnyin vuoro. Taitaa venäläisyys painaa liikaa vaakakupissa.
No, tuosta Mogilnysta olen kyllä eri mieltä, siis suhteessa Roenickiin. Scott Wheeler tuon tiivisti omassa twiitissään aika hyvin. Sinällään en jaksa masentua näiden venäläispelaajien valitsemisen tai valitsematta jättämisen takia, mutta pelkästään pelillisten ansioiden takia Mogilny kuuluisi helposti HHoF:iin.Ei kai se nyt ihan hirveästi voi painaa, jos kerran Datsjuk valittiin? Varsin putinistisen oloinen kaveri vieläpä.
(Ihan puhtaasti pelillisin ansioin Datsjukin valinta oli toki päivänselvä homma, yksi kaikkien aikojen taitavimpia ja monipuolisimpia pelaajia)
Mogilny on samaa sarjaa kuin vaikka kutsunsa lopulta saaneet JR tai Housley, eli ura on kyllä pitkä ja komea mutta se ihan viimeinen loisto puuttuu lukkovalinnasta. Erona toki esim. noihin kahteen on jäsenyys kolmen kullan klubissa, millä on aina merkitystä näissä.
Tämä. Mikä kiire Weberin valinnassa oli? Eikö tuollaisella CV:llä ole yleensä saanut vähintään odotella vuosikausia ennen kutsua?Weber meni aika pienillä ansioilla sisään. Ei yhtään Norrista tai Stanley cuppia.
Roenick pääsi nyt sitten Olympia hopealla ja Calder finalistina sisään. Hiukka kyseenalainen ainakin omaan makuun.
Pelkkä kannu ei tietenkään tuo paikkaa hall of fameen, muuten Ville Nieminen olisi siellä, mutta ehkä viime vuosina on menty enemmän siihen suuntaan ettei palkintokaapissa tarvitse olla täytettä että pääsee sisään. Mutta ehkä Roenickin osalta voisi kysyä, että miksi hän pääsi sisään ennen Marleauta? Marleaulla kuitenkin ennätysmäärä runkosarjapelejä alla ja playoff-peleissä sijalla 25, 23 kautta NHL:ssä.90-luvun puolivälissä NHL:ää seuraamaan ruvenneelle Roenick, kuten myös Turgeon, ovat niin legendaarisia hahmoja, että paikka HHOF:ssä tuntuu täysin selvältä asialta. Yleensäkin jos teet 500 maalia NHL:ssä, niin siinä pitäisi olla mielestäni jo automaattinen lippu HHOF:n puolelle. Kuten myös @secord yllä toteaa, niin on jotenkin outoa ajatella, että pitää olla kannu tai ainakin monta henkilökohtaista palkintoa voitettuna, jotta on oikeasti kova kaveri.
Ajatellaan nyt vaikka Kimmo Timosta. Yli 1100 ottelua NHL:ssä ja yli 0,5PPG. Tämä puolustajana aikakaudella, jolloin pisteitä ei kauheasti tehty. Viimeisellä kaudella terveysongelmien myötä hyvä kun pystyi luistella ja tämän seurauksena pelasi runkosarja + pudotuspelit yhteenlaskettuna 24 ottelua tehoilla 0+0. Tuolta kaudelta kuitenkin sai kannun. Eli jos olisi lopettanut ennen viimeistä kauttaan, niin olisi mies oikeastaan ihan paska, koska ei koskaan voittanut mitään. Kun sitten pelasi vielä nuo 24 ottelua vaivaisena ja sai nimensä Stanley Cupin kylkeen, niin onkin itse asiassa voittaja ja hieno mies.
Ja Mogilny kuuluisi kyllä ehdottomasti myös HHOF:ään. Jos ajatellaan miehen venäläisyyttä, niin hänhän loikkasi ensimmäisenä neuvostoliittolaisena NHL:ään, eli toimi käytännössä Neuvostoliittoa/Venäjää vastaan. Täten antaisin hänelle enemmänkin plussaa asiasta kuin miinusta. Toki en tiedä mikä on miehen meno ollut uransa jälkeen, eli kuuluuko johonkin Putinin lähipiiriin nykyään tai vastaavaa, mikä kumoaisi nuo aiemmat plussat.
Pelkkä kannu ei tietenkään tuo paikkaa hall of fameen, muuten Ville Nieminen olisi siellä, mutta ehkä viime vuosina on menty enemmän siihen suuntaan ettei palkintokaapissa tarvitse olla täytettä että pääsee sisään. Mutta ehkä Roenickin osalta voisi kysyä, että miksi hän pääsi sisään ennen Marleauta? Marleaulla kuitenkin ennätysmäärä runkosarjapelejä alla ja playoff-peleissä sijalla 25, 23 kautta NHL:ssä.
Ainakin tuossa @alwahla n linkissä on Patrick Marleau mainittu listassa "First year eligible players". Tiedä sitten onko siinä tullut toimittajalle jokin virhe vai mikä. Mutta samaa mieltä että kyllä Marleau tullaan sinne valitsemaan lopulta.Eikö se ollut niin, että HHOF-valinta on mahdollinen, kun uran päättymisestä on vähintään 3 vuotta? Eli ensi kauden jälkeen Marleau tullaan varmasti valitsemaan tuonne.
Datsyuk, Zetterberg among candidates for Hockey Hall of Fame class of 2024 | NHL.com
Red Wings teammates highlight list; Marleau, Weber, Rinne, Miller eligible for 1st timewww.nhl.com
Tämä pikkujuttu eli uusien Hockey Hall of Fameen valittavien pelaajien ja kiekkovaikuttajien valinta on taas käsillä. Tässä listaus kandidaateista.
Kiistatta yksi parhaista omalla pelipaikallaan useamman vuoden ajan. 2009 - 2015 hän oli Norris äänestyksessä viiden parhaan joukossa 5 kertaa ja kolme kertaa finalistina (kaksi kakkossijaa ja yksi kolmossija). Sitten kahdesti kauden päättyessä First team All-Star ja kahdesti Second team All-Star. On siellä huonommallakin cv:llä operoivia pelaajia (esimerkiksi Phil Housley.Tämä. Mikä kiire Weberin valinnassa oli? Eikö tuollaisella CV:llä ole yleensä saanut vähintään odotella vuosikausia ennen kutsua?
Edit: Olet puolustaja, jota ei ole yhdelläkään kaudella palkittu pelipaikkansa parhaana, et ole voittanut yhtään Stanley Cupia ja finaaliesiintymisiäkin on vain kerran, ja heti sisään kun mahdollista. En vain ymmärrä.
Minusta Housley ja Roenick on vähän samanlaisia tapauksia. Parhaimmillaan siinä terävimmän kärjen takana, mutta mitään henkilökohtaista palkintoja eivät saanet. Pisteitä molemmat tekivät yli 1200, joka kyllä pakin paikalta on aika jees määrä sekä Roenick teki yli 500 maalia. Housley oli voittamassa 1996 World cupia ja molemmat saivat hopeata 2002 olympialaisista.Kiistatta yksi parhaista omalla pelipaikallaan useamman vuoden ajan. 2009 - 2015 hän oli Norris äänestyksessä viiden parhaan joukossa 5 kertaa ja kolme kertaa finalistina (kaksi kakkossijaa ja yksi kolmossija). Sitten kahdesti kauden päättyessä First team All-Star ja kahdesti Second team All-Star. On siellä huonommallakin cv:llä operoivia pelaajia (esimerkiksi Phil Housley.