Unohdin myös mainita että liityin tälle hienolle Kärppien foorumille päivälleen 10 vuotta sitten. Enkä päivääkään vaihtaisi pois!Unohdin kysyä yhden asian kun edellisessä kirjoituksessa muistelin Kärpät - Forssan Palloseura liigakarsintapeliä Raksilassa maaliskuussa 1977.
Olisi mukava hahmotella kuinka monta nykyistä palstalaista oli silloin lisäkseni paikalla Raksilan hallissa 47 vuotta sitten?
Paikalla oltiin, taisi olla tiistai ja olin intissä kaupungin kasarmilla eli ihan hallin lähellä. Saatiin kinuttua pidennetty iltavapaa jotta ehtisi katsoa pelin loppuun. Tuo ilta ei unohdu koskaan, se uskomaton tunne että Kärpät pelaisi liigaa seuraavalla kaudella oli jotain ihmeellistä.Unohdin kysyä yhden asian kun edellisessä kirjoituksessa muistelin Kärpät - Forssan Palloseura liigakarsintapeliä Raksilassa maaliskuussa 1977.
Olisi mukava hahmotella kuinka monta nykyistä palstalaista oli silloin lisäkseni paikalla Raksilan hallissa 47 vuotta sitten?
Istuin TuTostrofin sattuessa N-katsomossa ylimmällä rivillä, missä nykyään on aitiot. Eli juuri siinä päädyssä jossa tilanne oli, ja istuin juuri maalin kohdalla.
Muistan Karapuun tuuletuksen kuin eilisen. 25 vuotta on silmänräpäys.
Monesti vielä vuosienkin jälkeen tuo ilta tulee mieleen. Se ahdistuksen määrä oli käsin kosketeltavissa. Moni itki, moni purki pettymystään heittämällä jäälle kännyköitä, lippalakkeja ties mitä. Se tunnelma kun kaikki oli ihan hiljaa ja valui pois hallista kyyneleet silmissä ulos pimeään iltaan. Sitten sieltä täältä kuului aikuisten ihmisten huutoja " voi saatanan saatana sentään"
Olin tuolloin yläasteella ja myönnän pinnanneeni koulusta, kun aamullakin oli jotenkin pysähtynyt ja pelokas olo. Eipä tullut uni silmään tuona yönä. Ammattiapua olisi tarvittu :)
Monia tunteita on koettu jääkiekon parissa, noin voimakasta ja ahdistavaa tunnetta en kuitenkaan ole koskaan kokenut enään jälkeenpäinkään. Seiskapelin häviö finaaleissa oli lähinnä harmitus, kun tuohon musertavaan masennukseen vertaa ja siihen koko TUTo sarjaan. Kaikki lähti päin vittua, välillä vähän helpotti, mutta aina kun tuli valoa, niin se musertui ja päättyi lopulta epätietoisuuteen.
Kärpät ei hävinnyt kotona koko kaudella muistaakseni yhtään peliä, mutta viikossa se tehtiin kolme kertaa putkeen. Kärpät voitti kaikissa peleissä maaliodottamat tyyliin 15-0,3 mutta niin vain hävisi.
Tuton mokke torjui viimeisessä matsissa lähemmäs 70 kertaa.
Siellähän sitä oltiin. Tosin liput oli myyty loppuun ja kotiin mennessäni harmittelin tätä. Onneksi rapussa vastaan tuli naapuri, joka toimi jäähallilla järkkärinä. Hän oli juuri lähdössä järkkärin hommiin ja sanoi, että mukaan vaan. Niinpä sitten pääsin etunenässä valitsemaan yläparvelta parhaan numeroimattoman paikan. Hyvä peli oli ja hyvät muistot jäi!Unohdin kysyä yhden asian kun edellisessä kirjoituksessa muistelin Kärpät - Forssan Palloseura liigakarsintapeliä Raksilassa maaliskuussa 1977.
Olisi mukava hahmotella kuinka monta nykyistä palstalaista oli silloin lisäkseni paikalla Raksilan hallissa 47 vuotta sitten?
Monesti vielä vuosienkin jälkeen tuo ilta tulee mieleen. Se ahdistuksen määrä oli käsin kosketeltavissa. Moni itki, moni purki pettymystään heittämällä jäälle kännyköitä, lippalakkeja ties mitä. Se tunnelma kun kaikki oli ihan hiljaa ja valui pois hallista kyyneleet silmissä ulos pimeään iltaan. Sitten sieltä täältä kuului aikuisten ihmisten huutoja " voi saatanan saatana sentään"
Olin tuolloin yläasteella ja myönnän pinnanneeni koulusta, kun aamullakin oli jotenkin pysähtynyt ja pelokas olo. Eipä tullut uni silmään tuona yönä. Ammattiapua olisi tarvittu :)
Monia tunteita on koettu jääkiekon parissa, noin voimakasta ja ahdistavaa tunnetta en kuitenkaan ole koskaan kokenut enään jälkeenpäinkään. Seiskapelin häviö finaaleissa oli lähinnä harmitus, kun tuohon musertavaan masennukseen vertaa ja siihen koko TUTo sarjaan. Kaikki lähti päin vittua, välillä vähän helpotti, mutta aina kun tuli valoa, niin se musertui ja päättyi lopulta epätietoisuuteen.
Kärpät ei hävinnyt kotona koko kaudella muistaakseni yhtään peliä, mutta viikossa se tehtiin kolme kertaa putkeen. Kärpät voitti kaikissa peleissä maaliodottamat tyyliin 15-0,3 mutta niin vain hävisi.
Tuton mokke torjui viimeisessä matsissa lähemmäs 70 kertaa.
Tää on kyllä modernin kärppäajan tuskallisimpia tapahtumia. Tästä ei ole kyllä vieläkään päässyt yli, aina kun uusinnan katsoo niin rupeaa v***ttaan :D Niin suuri virhe tuomarilta tärkeään paikkaan.Ihan saakelin vaikee oli päästä tästä yli!!! 2019 ratkaiseva ja seitsemäs finaaliottelu ja sen jatkoerä.
Aleksi Heponiemi sai 2+2 minuuttia, kun Lucenius löi oman maalin takana omaa pelaajaa mailalla naamaan.
Jäähyn aikana HPK teki voittomaalin.
Ihan saakelin vaikee oli päästä tästä yli!!! 2019 ratkaiseva ja seitsemäs finaaliottelu ja sen jatkoerä.
Aleksi Heponiemi sai 2+2 minuuttia, kun Lucenius löi oman maalin takana omaa pelaajaa mailalla naamaan.
Jäähyn aikana HPK teki voittomaalin.
Taisi olla tämän jälkeen kun alettiin puhumaan kunnolla noista videotarkistuksista isojen jäähyjen suhteen, voi olla että tuli vieläkin myöhemmin.On varmasti ollut tollaisessa tapauksessa se vitutus aivan huipussaan, kun hävitään kyseinen peli tollaisen typerän tuomarimokan takia ja vielä finaalin Game Seven. Tuntuu vieläkin ihmeelliseltä, että eikö tota tilannetta muka voitu tai pystytty katsomaan jälkikäteen videolta, ettei tätä jäähyä olisi tarvinnut koskaan Kärpille antaa?
Matsit JoKP:ia vastaan olivat yleensä kuitenkin raastavan tiukkoja, pelasihan siellä Markku Kyllösen, Antonin Stavjanan ja Rostislav Vlachin johdolla kovia pelimiehiä ja kaudella 90-91 Kärpät jäi juuri JoKP:n taakse toiseksi katsomaan takavaloja, kun JoKP nousi SM-Liigaan, josta sitten yhden kauden visiitin jälkeen putosivat toki takaisin. Joka tapauksessa tämä matsi meni kärppänäkökulmasta vuorostaan oikein mukavasti ja Kärpät otti oikein rökälevoiton. En muista tarkkaan lukemia, mutta jotain 9-3 tai 7-1 ne varmaankin olivat. Muistelen, että ottelussa oltiin jo aika selvillä vesillä lopputuloksen suhteen, kun aika alistuneen oloinen JoKP otti aikalisän ja sen hetken, kun hallissa tuli aikalisän ajaksi hiljaista, täytti jonkun oululaisen ilmoille kajauttama ”HYVÄ KETTERÄ!” Iso osa hallia siinä hörähti nauramaan ja vaikka vastaavanlaisia huutoja toki kuulee vähän väliä, niin tämä on jäänyt jostain syystä itselle mieleen.
Itse en näin tarkasti tuloksia muustanut, saati niitä tässä löytänyt. Jompi kumpi näistä kotimatseista oli kyseessä. Tunnelma oli kyllä aikamoinen, sen muistan minäkin. Ja tosiaan Joensuusta oli reippaasti väkeä pitämässä meteliä.Kärpät voitti tuolla 1990-91 JoKP:n kahdesti kotona suht selvästi (7-3 ja 7-2) ja kertaalleen myös vieraissa (0-2). JoKP voitti keskinäisistä ainoastaan viimeisen kohtaamisen loppukaudella, ja tuossa ottelusta nimenomaan varmisti suoran liiganousunsa.
Nuo molemmat Raksilan JoKP-matsit olivat tunnelmaltaan kyllä unohtumattomia. Olin paikalla noissa ja halli oli lähes loppuunmyyty ja molemmissa otteluissa oli todella paljon myös Joensuusta kannattajia fanimatkalla, vaikka molemmat matsit pelattiin sunnuntaina muistini mukaan.
Tällaiset löytyi, mutta viimeinen ottelu puuttuu. Sekin on kyllä jossain, ilmeisesti siellä kuuluisassa hyvässä tallessa. No, koitan etsiä senkin vielä, pakkohan sen jossain on olla. Just nyt ei oo C-kasettisoitinta saatavilla, mutta pyrin digitalisoimaan nämä heti kun vain mahdollista!Yksi kysymys palstalaisille. Kuinka monella on tallessa Ari Steniuksen hieno selostus tästä pelistä. Radiostahan se silloin tuli. Ja varmaan monikin saattoi ottaa talteen selostuksen jos ei ollut hallilla.
Tällaiset löytyi, mutta viimeinen ottelu puuttuu. Sekin on kyllä jossain, ilmeisesti siellä kuuluisassa hyvässä tallessa. No, koitan etsiä senkin vielä, pakkohan sen jossain on olla. Just nyt ei oo C-kasettisoitinta saatavilla, mutta pyrin digitalisoimaan nämä heti kun vain mahdollista!
Joo, tuskallinen tapahtuma oli kyllä. Ja kun tuntui, että kyseisellä kaverilla oli siihen aikaan aika paljonkin hampaankolossa juuri Kärppiä kohtaan jostain syystä (siltä se todella vaikutti) ja vasta myöhemmin ehkä hieman tasaantunut, niin vetää kyllä mieltä matalaksi.
1965-1966 kaudella alkulohkojen jälkeen pelattiin erikseen ylempi loppusarja sekä alempi loppusarja. Tuolla kaudella Kärpät jäivät alemmassa loppusarjassa kolmen viimeisen joukkoon (tarkalleenottaen viimeiseksi), jonka seurauksena tuohon aikaan nämä kolme viimeistä putosivat SM-sarjasta Suomen sarjaan, josta vastaavasti kolme parasta nousivat suoraan SM-sarjaan.Milloin Kärpät putosi edellisen kerran PELAAMALLA Liigasta?
Paikalla oltiin. Oli kyllä pitkät jonot Urheilu&Kalastus -liikkeessä, jossa oli lippujen ennakkomyynti! Hallissa oli yli 8000 katsojaa!Unohdin kysyä yhden asian kun edellisessä kirjoituksessa muistelin Kärpät - Forssan Palloseura liigakarsintapeliä Raksilassa maaliskuussa 1977.
Olisi mukava hahmotella kuinka monta nykyistä palstalaista oli silloin lisäkseni paikalla Raksilan hallissa 47 vuotta sitten?
Paikalla olin ja istuin tai paremminkin seisoin käytävällä, siis portaissa, kun ei muualle oikein mahtunut. Olivathan nuo kaksi peräkkäistä kevättä huikeata aikaa, kun noususta pelattiin ja lopulta onnistuttiinkin.Unohdin kysyä yhden asian kun edellisessä kirjoituksessa muistelin Kärpät - Forssan Palloseura liigakarsintapeliä Raksilassa maaliskuussa 1977.
Olisi mukava hahmotella kuinka monta nykyistä palstalaista oli silloin lisäkseni paikalla Raksilan hallissa 47 vuotta sitten?
Joo katselen juuri lehtikeikettä tuosta Kiekko-Reipas pelistä v 1976 Saikkosen Matin jalkojen välistä tuli ratkaisu. Lahden maalivahti Kalevi Rantanen näyttää sormillaan kahta V merkkiä ja huutaa" Me olemme SM -liigassa!" Muistan tuonkin hetken kuin eilisen päivän.Paikalla olin ja istuin tai paremminkin seisoin käytävällä, siis portaissa, kun ei muualle oikein mahtunut. Olivathan nuo kaksi peräkkäistä kevättä huikeata aikaa, kun noususta pelattiin ja lopulta onnistuttiinkin.
On toki tuo kevään -76 pelikin Kiekko-Reipasta vastaan vielä hyvässä muistissa...