Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

[Thusberg]

Sen enempää tällä kertaa noista jutuista puhumatta vuoden 1983 tilanne on siis seuraava:

Pohjautuen 25.12 viime vuonna kirjoittamaani pitkään viestiin sen pohjalta näyttää siltä, että jo aiemmin kerrotusti JoKP ensin verrattavissa puhuvana keräsi sarjajohtajana yleisömääriin tai edes neljän joukkoon päästen kuten aina vuosien 1982-1989 väliltä puhuen ja mikäli voi vahvistaa niin alustavasti mainittuna 3000 katsojaa ja sitten lopullisissa yhteyksissä yleensä mainittuna 2959 katsojaa keskimäärin kauteen.

Entäpä sitten HPK ja FoPS/FPS?

Vuodeksi 1983 HPK oli ristiriitaisen ja kovin huhupuheisen arvion joukkue mitä tuli yleisömääriin.

2000 katsojaa tai yli kauteen ovat nyt epämääräisissä tiedoissa ja sen mitä olen aiemmin onnistunut löytämään runkosarjaan ennen jatkopelejä niin niitä keränneet seuroina puhuen vahvistusta odotellen JyP HT, HPK, Imatran Ketterä luoden todellista Ketterä-ilmiötä paikkakunnalle ja ehkä vähän valtakunnallisestikin ja KooKoo.

Tuon hetken ja ennen kaikkea tämän hetken mahdollisesti päivittyvän tilanteen mukaan HPK vetäisi ennen jatkopelejään kauteen mahdollisesti selventävänä yleislukuna 1761 katsojaa ja nyt uusin löytämäni loppuluku seuralle olisi parhaimmillaan väitetysti lähempänä 2000 katsojaa, vähän päälle tai sen yli reilustikin jälleen pelatun tuon sarjatason eli Jääkiekon 1. Divisioonan nk. Playoff-kauden takia.

Kysymys kuuluu, että onko näin siis HPK:n kannalta eli pienestä muusta heikkenemisestä huolimatta olisi sitten ollut päälle 2000 katsojan ja ehkä ylikin ollut joukkue loppupelissä?

Eli voiko tuon kaiken vahvistaa ja kai luvut on olleet parempia kun päästiin Liigakarsintaan ja noustiin jolloin se juuri huhujen mukaan olisi paras yleisöjoukkue tai yksi parhaimmista kaikessa tapauksessa juuri tuon heidän suuren saavutuksen täyttymisessä?

Sitten onkin seuraava ikävä ongelma:

FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja KooVee ovat kaiketi olleet näissä määritteissä ristiriitaisimmat joukkueet.

Forssaan ja Tampereelle sanottiin heidän välillä kyllä kuuluneen nk. Tonnikerhoon yleisömäärissä, mutta muuten olleet siis ainoat ulkopuoliset joukkueet.

Onko sitten tilanne todella tuo Forssaan ja Tampereelle vuoden 1983 osalta?

Kun tällä hetkellä etenkin Forssaan tilanne on mahdollisesti synkkenemässä paljonkin:

Forssan Palloseuralle ja sikäli kun vahvistamaton luku ennen pitkää vahvistuisi oikeaksi ennen jatkopelejä niin se tietäisi joutumista alle nk. Tonnikerhoon yleisömäärissä loppulukujen ollessa juuri nyt 864 katsojaa.

Kysymys kuuluu, että onko näin Forssan Palloseuran osalle?

Lisäksi on vielä kysyttävä, että olisiko Forssan Palloseuran koko kauden kuva yleisömäärissä vähän parempi kun huomioi sen pelaamiset nk. Kesälomalaisten pudotusotteluissa ja sitten joutumisessa tietysti erittäin murheellisesti Putoamiskarsintaan.

Putoamiskarsinnassa toki Forssan Palloseura sitten olikin ylivoimainen.

Eli olisiko niin, että nk. Tonnikerhoon Forssan Palloseura kuuluu vuodeksi 1983 vain jos sarjaan ihan kaikki lasketaan ja siihenkin täpärästi?

Kaukana oli ainakin ilo Forssassa sinä vuonna kun niin paljon tuntui olevan laskettu vuoden 1982 menestyksessä sen lopulliseksi kruunaamiseksi vuodeksi 1983. Ainakin edes oman sarjan nk. Playoff-kaudelle olisi pitänyt huonoimmillaankin sellaisenaan päästä aluksi ja siitä sitten askel askeleelta kohti nousua.

Eli voiko nuo mainitut luvut vahvistaa?

Toisaalta on totta, että Hämeenlinnaan päin miettien katsojaluvut kasvoivat rajustikin. Etenkin myöhemmin sarjaan miettien. HPK myös selvisi aivan päätyyn asti eli Liigakarsintaan nousemalla Jääkiekon SM-Liigaan vuodeksi 1984.

Forssan Palloseura vuorostaan mokasi paljon iloisemmaksi tarkoitetun vuotensa ennen pitkää enemmän tai vähemmän täysin mitä nyt sentään säilyi sarjassa äärimmäisen selkein lukemin.

Eli vaikka JoKP juuri tällä hetkellä olisi parempi katsojaluvuiltaan kuin HPK niin olisiko kuitenkin kauden kaikkien mahdollisten pelien pelaaminen kuitenkin tehnyt seurasta vähän heikommasta yleisvuodesta huolimatta hyvinkin korkean luokan yleisöjoukkueen loppupelissä? Ehkä kun kaiken laskee niin lähes, samaa tai jopa JoKP:n edellä?

Vuoden 1985 pariin mennään seuraavassa viestissä vuoden 1984 jäädessä välistä kun ei ole edes huhuiksi järkevästi puhuttu tai kerrottu Forssan Palloseuran katsojalukuja vaikka sen 500 katsojan pinnassa niiden väitettiin olleen.

 

[Thusberg]

Sen enempää tällä kertaa noista jutuista puhumatta vuoden 1985 tilanne on siis seuraava:

Pohjautuen 26.12 viime vuonna ja 17.2 tänä vuonna kirjoittamiini pitkiin viesteihin sen pohjalta näyttää siltä, että jo aiemmin kerrotusti JoKP ensin verrattavissa puhuvana keräsi sarjajohtajana yleisömääriin tai edes neljän joukkoon päästen kuten aina vuosien 1982-1989 väliltä puhuen ja mikäli voi vahvistaa niin tiettävän vahvan alustavasti mainittuna 2045 katsojaa keskimäärin kauteen.

Tämän lisäksi laskettiin mukaan TuTo, mutta TuTo:n tilannetta haittaa kaksikin eri mainittua katsojalukua ennen Liigakarsintaa:

TuTo Turusta hädin tuskin Liigakarsintaan mukaan päässeenä oli näillä näkymin aiemmin kerännyt vuodeksi 1985 tuon hetken tilanteen mukaan 783 katsojaa ja nyt löytyneiden lukujen perusteella sillä olisi loppulukuna ennen muita ratkaisuja 785 katsojaa.

Molemmat huonoja ellei peräti huonoin sarjassaan jo ennen ratkaisuakin.

Kysymys kuuluu vieläkin vähän edelleen, että onko näin siis TuTo:n kannalta eli oliko sillä 783 katsojaa vai 785 katsojaa sitten loppulukemat mahdollisesti ehkä siitä vähän suurentuen tilanteen mukaan?

Entäpä sitten HPK ja FoPS/FPS?

Joensuussa pahoitettiin mieli vuodesta 1985 kuten tunnettua, mutta niin pahoitettiin mieli Hämeenlinnassakin.

Jääkiekon 1. Divisioonan paluukausi HPK:lle oli shokki:

Jääkiekon SM-Liigan debyyttikauteen nähden ja mikäli vain luku pitää paikkansa yleisömäärissä niin se oli vain 1400 katsojaa jääden siis kunnolla alimittaiseksi ja tilanteen 'kruunasi' vähemmän yllättäen JoKP:n tapaan äärimmäisen niukka ulosjääminen jatkosta ihmeittä näillä lukemilla!

Puhuttiin liiasta mukavuudenhalusta tai ei niin HPK:lla silloin olivat mietteet suuria, että liigakiekkoko vain kiinnostaisi tätä nykyä enää Hämeenlinnassa silloin?

Asioihin valitettavasti tunnuttiin reagoivan kovin voimakkaasti silloin.

Tuo väitetty 1400 katsojaa olisi ollut siis sama kuin Imatran Ketterällä mikäli se vain voi vahvistaa oikeaksi.

Imatran Ketterällä ja HPK:lla toki kausi muuten ja koko suoritevarmuus erosi kuin yö ja päivä toisistaan.

Lisäksi Imatralla oli alkanut mitä ilmeisimmin vähitellen mennä aiempien kausien suurnoste yleisötasoltaan alemmaksi jopa suuremmista ottelukierrosmääristä huolimatta.

Hämmennystä Hämeenlinnaan lisää näinä päivinä löytämäni uusi luku minkä mukaan HPK:lla oli kiitos nyt ilman nk. Playoff-kautta pelattavan sarjan suhteen kun nk. Kesälomalle jäätiin niin 1409 katsojaa!

Eli onko näin, että HPK todella oli aivan rahtusen verran Imatran Ketterää edellä ja Ketterällä olisi sitten ollut tuo tasan 1400 katsojaa ja voiko tämän sitten vahvistaa?

Forssan Palloseuran tilanne on nyt ikävä kyllä entistäkin hankalampi määrittää uusien lukujen perusteella:

Sitä on sitkeästi väitetty nk. Tonnijoukkueeksi, mutta lukuna on myös alle tuon joukkuetason määritelmän eli vain 873 katsojaa keskimäärin ottelua kohti sarjan huonoimpana yhdessä TuTo:n kanssa ja toisin kuin TuTo:n suunnalla Turussa niin Forssassa FoPS:n/FPS:n kausi ei jatkunut enää eteenpäin.

Tämä parempi luku olisi sitten nyt kiistalukuna ja sitkeästi väitettynä 1067 katsojaa samalla tapaa keskimäärin Forssaan!

Ettei vaan tuo suurempi luku kuitenkin olisi sittenkin ollut mahdollinen vuoden 1984 luvuksi tarkoitettu lukema kaikki mahdolliset ottelut sisältäen ja sitten tuo 873 katsojaa olisi oikea vuoden 1985 luku Forssaan sen Palloseuralle?

Toki ei tuonkaan luvun turvin pitkälle päästäisi ylemmäs vaan voitettaisiin lähinnä Helsingin Karhu-Kissat.

Vuoden 1984 tilannetta haittaa sitten tietenkin Forssaan muu perin heikko yleisömäärien luku tässä vaiheessa mikäli vain voisi vahvistaa kauteen edes huhuna eli sen 500 katsojan määrä olisi sitten kovan paikan edessä sentään noussut päälle tonnin tuohon väitelukuun asti. Sitä ei vain ikävästi ole voinut vahvistaa.

Kun toisaalta vuoteen 1985 jälleen palaten mietteissä tosiasia oli, että Forssassa ja Turussa ei vain tuolloin vuodeksi 1985 oikein tämän sarjan jääkiekko oikein napannut tai yleisö ei vain juuri tuoksi vuodeksi innostunut sitten millään peleihin tulemaan.

TuTo:lla aiemmin selvitettynä oli perin heikko yleisötaso ihan Liigakarsinnassakin joten siinä mielessä Forssassa oli varmaankin ajankuvassa ja jälkikäteenkin ehkä vähän turhaa heittää henkistä tuhkaa päälle liian kanssa.

Eli voiko nuo mainitut luvut vahvistaa? Loppukysymyksenä siis?

Vuoden 1986 pariin mennään seuraavassa viestissä.

 

[Thusberg]

Sen enempää tällä kertaa noista jutuista puhumatta vuoden 1986 tilanne on siis seuraava:

Pohjautuen 26.12 viime vuonna ja 17.2 tänä vuonna kirjoittamiini pitkiin viesteihin sen pohjalta näyttää siltä, että jo aiemmin kerrotusti JoKP ensin verrattavissa puhuvana keräsi sarjajohtajana yleisömääriin tai edes neljän joukkoon päästen kuten aina vuosien 1982-1989 väliltä puhuen ja mikäli voi vahvistaa niin tiettävän vahvan alustavasti mainittuna 2237 katsojaa keskimäärin kauteen.

Tämän lisäksi laskettiin mukaan TuTo, mutta sillä on edelleen omat harminsa:

Aiemmin kirjoitin seuralla olleen ennen ratkaisuja jopa 2000 katsojaa kauden otteluissa keskimäärin sellaista kohti eli samaa tasoa kuin kilpailijat HPK ja SaPKo vähän tätä kilpailijana enintään tätä kolmikkoa Turun Toverit huomioiden olisi vielä lähestynyt Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas.

Kuitenkin nyt uusien löytöjen ja havaintojen perusteella TuTo:n katsojatilanne ennen Liigakarsintaa olisi vähän pienempi kuin mitä sanottiin eli 1855 katsojaa silti hienona!

Vuodelle 1986 kun näyttäisi olleen TuTo:lla olleen sen aiemmin kerrotulle koko tutkimusajalle suhteessa kovin yleisömäärälukema muutenkin, mutta mene ja tiedä ennen todella selkeää ja huomattavan riittävää vahvistusta asiaan.

Tuolla luvulla se onkin jo hätyytellyt JoKP:ia ja neljän yleisökärkeä eli lieneekö ollut sitten viidenneksi paras yleisöjoukkue?

Mene ja tiedä vielä juuri nyt!

Liigakarsinta itsessään ristiriitaisesti ei vain kerännyt TuTo:lle niin hyvin yleisömääriä kuin olisi voinut luulla.

Toki HPK niissäkin lyötiin, mutta itsessään ei paljolla.

Sen Liigakarsintavuoden eli 1986 katsojakeskiarvo oli hulppeat 3463 katsojaa varmaankin kai koko karsintaan kun joissakin muisteluissa tuota vähän yksinään on ehkä turhan siirappisin tunnelmin yritetty ujuttaa TuTo:lle ikään kuin paikkansa pitäväksi ja eihän se niin taida kuule mennä!

Kysymys kuuluu, että onko näin siis TuTo:n kannalta eli oliko sillä 2000 katsojaa vai 1855 katsojaa sitten loppulukemat mahdollisesti ehkä siitä vähän suurentuen tilanteen mukaan mikäli Liigakarsinnan luvut ilman muuta mahdollisesti haluaisi päälle laskea ellei sitten tuo 2000 katsojaa olisikin jo koko kausi päälle?

Entäpä sitten HPK ja FoPS/FPS?

HPK jo yllä olevasti on kerrottu olleen TuTo:n kilpailija ja se selvisi myöskin Liigakarsintaan.

HPK:lla oli myös niin hirveän kovin kehuttu olleen sen 2000 katsojaa tavallaan kaudessa, mutta senkin luvut ovat nyt pienenemässä kun ennen Liigakarsintaa muut tavalliset ottelut keräsivät ja mikäli vain luvun voi vahvistaa niin se olisi ollut 1749 katsojaa!

Liigakarsinta oli ymmärtääkseni Hämeenlinnaan synkin mahdollinen ainakin yleisömäärissä aiemmin puhutun perusteella:

HPK:lla tilanne oli huonoin ja mikäli luvun varmentaa niin kokonaiskatsojaluku oli enintään yhteensä 5000 katsojaa eli ottelua kohti katsojia olisi ollut siis kuhunkin kertaan 1667 katsojaa.

Tämäkin vain parhaassa tapauksessa kun huonompaakin Hämeenlinnaan joskus sanottiin olleen tilanne.

Joskus ihan uskomattoman sysisurkea tilanne.

Kysymys kuuluu, että onko näin siis HPK:n kannalta eli oliko sillä 2000 katsojaa vai 1749 katsojaa sitten loppulukemat mahdollisesti ehkä siitä vähän suurentuen tilanteen mukaan mikäli Liigakarsinnan luvut ilman muuta mahdollisesti haluaisi päälle laskea ellei sitten tuo 2000 katsojaa olisikin jo koko kausi päälle?

Tietysti voi olla kiitos murheellisen huonon Liigakarsinnan yleisömäärien reippaasti alempikin kuin mitä on vain niin perin jääräpäisesti hämeenlinnalaismuistoissa väitetty toisinaan!

Tuolla luvulla kaikesta huolimatta se onkin jo hätyytellyt JoKP:ia ja neljän yleisökärkeä eli lieneekö ollut sitten kuudenneksi paras yleisöjoukkue heti TuTo:n jälkeen HPK?

Mene ja tiedä vielä juuri nyt ovat mietteeni jälleen kerran!

Viimein vielä Forssan Palloseuran tilanne mietteineen kertauksena tähän asti aiemman mukaan:

Lahden Kiekkoreipas/Kiekko-Reipas nyt alemmassa sarjassa pelaten, FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja aiemmin mainitut Karhu-Kissat kuuluivat nk. Tonnijoukkueiden kerhoon joista siis ristiriitaisesti Lahteen puhuen yleisömäärä siis joko laski, oli samaa tasoa kuin SM-Liigassa ja jopa ehkä vähäisesti nousi ylittämättä 2000 katsojaa kauteen.

Forssassa päin yleisömäärät tosiaan kohosivat vuotta aiempaan nähden ja Karhu-Kissat polkivat paikallaan tai vähäisyydessään huononivat yleisöjoukkueena edeltävään vuoteen nähden.

Nuo tosin kaikki kolme ovat harmittavan epämääräisesti ilmaistuja joukkueita ennen varmennuksia yleisömäärissä.

Tai tällä haavaa ei ehkä enää kiitos nyt löytyneiden mahdollisten uusien lukujen nimissä kun FoPS/FPS on yhtä mahdollisesti kerännyt kauteen nyt selvennettynä lukuna 1038 katsojaa.

Miten oikein Forssan Palloseuralle kävi nk. Tonnijoukkueiden kerhossa mikäli näin eli oliko se heikoin, yksi heikoimpia vai vähän mainettaan parempi vuodeksi 1986?

Tuo olisi varmaan helpompi kysymys, mutta vuoden 1985 katsojalukujen ristiriitaisuudet kiistoineen herättävät tietenkin kysymyksiä myös vuodesta 1986 puhuen Forssaan.

Mikäli vuodeksi 1985 edes ajatuksella Forssan Palloseura oli nk. Tonnijoukkueiden kerhoon kuuluva niin vuoden 1986 olisivat olleet sitten sitä huonommat. Vastaavasti sitten mikäli oli varauksella niin huono tilanne vuonna 1985 niin sittenhän vuosi 1986 oli rakentavasti Forssan Palloseuralle oikeastaan vähän parempi.

Valitettavasti näistä kahdesta vuodesta tuntuu olevan forssalaismuistoissa ajoittain paljon kiistoja siitäkin, että kumpi nyt oikeasti oli yleisömäärällisesti tai pelillisesti mitenkään toistaan huonompi.

Toisessa vuodessa oltiin toista huonompia, mutta muu menestyksellisyys jäällä ja taktisesti lienee makuasia kun sinänsä tilanne pystyi olemaan parempi ja ehkä vähän nyt sitä vuoden 1985 tiettyä 'tuhkanheittovaihetta' siihen nähden paremmin se vuosi kokonaisuutena vaikutti sujuvan silloisesti paremmin.

Toki ja mikäli luvut voi vahvistaa niin se on selvää, että verraten melko häntäpäähän Forssan Palloseura silti sarjassa kuului ainakin yleisömäärien perusteella.

Toisaalta tämä on tämän lyhyen tutkimusajan mittaista aikaa HPK:ta ja FoPS:ia/FPS:ää koskien Forssan Palloseuran viimeinen nk. Tonnijoukkueiden kerhoon kuulumisen kausi mikäli vain luvut voi vahvistaa.

Eli voiko nuo mainitut luvut vahvistaa? Loppukysymyksenä siis?

Vuoden 1987 pariin mennään seuraavassa viestissä.

 

[Thusberg]

Sen enempää tällä kertaa noista jutuista puhumatta vuoden 1987 tilanne on siis seuraava:

Pohjautuen 26.12 viime vuonna ja 17.2 tänä vuonna kirjoittamiini pitkiin viesteihin sen pohjalta näyttää siltä, että jo aiemmin kerrotusti JoKP ensin verrattavissa puhuvana keräsi sarjajohtajana yleisömääriin tai edes neljän joukkoon päästen kuten aina vuosien 1982-1989 väliltä puhuen ja mikäli voi vahvistaa niin tiettävän vahvan alustavasti mainittuna 2665 katsojaa keskimäärin kauteen.

On paha sanoa sen vaikeuksista huolimatta, että oliko sitten JoKP:lla Liigakarsinnassa sitten vastaavasti vähän vähemmän eli 2500 katsojaa ottelua kohti vai oliko kyse JoKP:n asemasta kokonaan alkujaankin yli 2500 katsojan joukkueena ilman kuitenkaan tarkkaa kerrontaa Liigakarsintaan?

Tämän lisäksi laskettiin mukaan TuTo, mutta sillä on edelleen omat harminsa.

Aiemmin kirjoitin seuralla olleen ennen ratkaisuja 1605 katsojaa vähän muutenkin muillekin joukkueille hämärään vuoteen.

Kuitenkin nyt aiemmin uusien löytöjen ja havaintojen perusteella TuTo:n katsojatilanne ennen Liigakarsintaa olisi vähän pienempi kuin mitä sanottiin eli 1550 katsojaa silti hienona juttuna kun vain vuonna 1986 korjatusti tai ilman mahdollisesti vanhoin väärin väittein olisi ollut parempi luku ja tämän kyseisen vuoden jälkeen TuTo ei moneen vuoteen Turussa kerännyt tai tulisi keräämään näin paljon yleisöä ennen oletettuja ratkaisujakaan!

Toki ei TuTo niitä ennen pitkää aina ollut edes lähimaillakaan, mutta siitä kohta lisää.

Näyttää kuitenkin siltä, että ei TuTo vuoden 1986 malliin vuodeksi 1987 hätyytellyt JoKP:ia tai muita yleisökärkijoukkueita kuin mielikuvissa. Olisi mukavaa kuulla lisää mikäli kuitenkin tilanne olisi vielä kerran tuollekin vuodelle ollut toinen.

Kysymys kuuluu, että onko näin siis TuTo:n kannalta eli oliko sillä 1605 katsojaa vai 1550 katsojaa sitten loppulukemat mahdollisesti ehkä siitä vähän suurentuen tilanteen mukaan mikäli Liigakarsinnan luvut ilman muuta mahdollisesti haluaisi päälle laskea ellei sitten olisi jo lähemmäs 2000 katsojaa jolloin olisikin jo koko kausi päälle?

Liigakarsintaan joukkue kyllä pääsi, mutta jäi rannalle jolloin se joutui jäämään Jääkiekon 1. Divisioonan pariin myös vuodeksi 1988.

Ikävä kyllä vuodeksi 1987 en JoKP:n, KooKoo:n ja TuTo:n lisäksi ole onnistunut aiemmin löytämään muiden joukkueiden normaalimpia kausiottelujen yleisömääriä suhteessa moneen muuhun vuoteen nähden erittäin murheellisesti.

Ehkäpä nyt tilanne muuttuisi vähän parempaan suuntaan:

Entäpä sitten HPK ja FoPS/FPS ja nämähän ovat nyt mahdollisesti tietojen varmistuessa löydetty?

HPK:lle tilanne nyt näiden uusien tietojen nimissä aiemmin melkein tuntemattomaan kauteen toki aiemmin vähän sentään Liigakarsinnasta kertoen vaikuttaa siltä, että HPK:lla oli keskimäärin katsojalukuna ottelua kohti 2024 katsojaa ennen Liigakarsintaan menoa ja sen vaiheessa.

Kysymys on vain, että onko näin Hämeenlinnaan ja ettei vain hätyyttelisi peräti ihan kauteen miettien kaiken laskien sen yli 2500 katsojaa ja ehkä enemmänkin lähemmäksi peräti 3000 katsojaa?

Forssan Palloseuran tilanne nyt näiden uusien tietojen nimissä aiemmin melkein tuntemattomaan kauteen kertoen vaikuttaa siltä, että FoPS:lla/FPS:llä oli keskimäärin katsojalukuna ottelua kohti 932 katsojaa ennen Putoamiskarsintaan menoa ja sen vaiheessa.

Kysymys on vain, että onko näin Forssaan jolloin he eivät kuuluisi nk. Tonnikerhon joukkueisiin ainakaan sinä vuonna ilman toki mahdollista Putoamiskarsinnan yleisömäärälisäystä?

Liigakarsintaan vielä palatakseni JoKP:n oma tilanne Joensuuhun toden totta oli omanlaisena yleisöjoukkueena kai mikäli oli erilainen asemaltaan niin samaa luokkaa HPK:n kanssa.

Hämeenlinnalaisten tärkeän 'Kerhon', 'Hevosmiesten' pelipaidassa esiintyvien mustien tai valkoisten hevosten mukaan nimettynä tai 'Ritarijoukkueen' pelejä seurasi saman verran oletuksena eli 2500 katsojaa täten.

Niiralan Susjengi tuleville vuosille eli KalPa oli kuitenkin Liigakarsinnassakin seuratuin joukkue sen melkein, tasan tai enintään vähän yli 4000 katsojalla ottelua kohti ajatelluin määritelmin ennenkin kerrottuna silloin.

Yleisömäärissä vähintä intoa piti yllä Liigakarsintaan kovin keskiverrosti edellisvuoden melkein liiganousuun asti itsensä huipentanut TuTo ja Turun Toverit keräsivät ihmeittä siis ja mikäli voi vahvistaa niin 1605 katsojan voimin yritettiin otteluja seurata.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinta toistaiseksi on kerännyt tutkimusten jälkeen melkoisen paljon katsojia ja jossain vaiheessa saatan palata asiaan ja liittää niidenkin katsojalukuja kokonaisuutena ainakin kunhan vain muutama hyvin harva puuttuva ottelu vuodeksi 1987 sattuisi löytymään.

Niistä lisää ehkä jonkin toisen kerran, mutta vuoteen 1988 ja myöhempiin vastaaviin nähden niistä ainakin melko paljonkin enemmän yleensä kerrottiin yleisömääriä toisin kuin sitten myöhemmin verrattaessa.

Putoamiskarsintaan myös kutsuttiin yksi joukkue enemmän kuin aiemmin Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueista siihen kelpoisempina joten tämäkin vaikutti asiaan kun myös ottelukierroksiakin pelattiin enemmän kuin tavallista.

Siinä missä Niiralan Susijengi oli Rinkelinmäen Hevosmiesten/Ritarijoukkueen kanssa ihan tiukimmillaan sarjaa koskien ahdingossa Liigakarsinnan puolella niin sitten Putoamiskarsinnan puolella Forssan Palloseuran ahdinko oli hurjimmillaan vähän lopullisen liiankin todellista jopa alempaan sarjaan joutumista koskien!

Syy siinä oli se, että niin Vantaan Kiekko eli VaKi kuin Raahen Kiekko-Vesa painostivat isompansa aina loppupisteissä tasapeliin asti eikä Etelä-Vantaan Urheilijat eli EVU kaukana ollut myöskään tästä joukkotasapelistä.

Pistelaskentojen, ynnäysten ja erotusten jälkeen viimein sitten päätettiin pitävän Forssan Palloseura sen pitkiin aikoihin synkimmällä hetkellä tasapelissä ja tapahtumavoitossa kiitos parhaimman maalieron muihin joukkueisiin nähden milloin myös sarjapaikka varmistui tarvitsematta enää pelata Uusintaottelua Putoamisesta.

Näyttää kuitenkin siltä, että ei TuTo vuoden 1986 malliin vuodeksi 1987 hätyytellyt JoKP:ia tai muita yleisökärkijoukkueita kuin mielikuvissa. Olisi mukavaa kuulla lisää mikäli kuitenkin tilanne olisi vielä kerran tuollekin vuodelle ollut toinen.

FoPS/FPS saa olla iloinen mikäli pääsisi kaiken laskien mukaan edes nk. Tonnijoukkueiden kerhoon yleisömäärissä vuoden 1987 tilipäätöksen yhteydessä siitä mitä katsojalukuihin tulee.

HPK vuorostaan saattaisi olla vuodeksi 1987 hätyytellyt JoKP:ia tai muita yleisökärkijoukkueita kun niin kova oli tahto liiganoususta vähän erikoisen vaisumman ikään kuin välivuotena Liigakarsinnassa olosta huolimatta suoritettuun vuoteen 1986 nähden.

Vuoteen 1988 mennään näiden viime aikojen viestien päätteeksi seuraavassa viestissä.

 

[Thusberg]

Sen enempää tällä kertaa noista jutuista puhumatta vuoden 1988 tilanne on siis seuraava:

Pohjautuen 26.12 viime vuonna ja 17.2 tänä vuonna kirjoittamiini pitkiin viesteihin sen pohjalta näyttää siltä, että jo aiemmin kerrotusti JoKP ensin verrattavissa puhuvana keräsi sarjajohtajana yleisömääriin tai edes neljän joukkoon päästen kuten aina vuosien 1982-1989 väliltä puhuen ja mikäli voi vahvistaa niin tiettävän vahvan alustavasti mainittuna 2772 katsojaa keskimäärin kauteen vaikkakin välillä myös lukua 2773 katsojaa esiintyikin.

JoKP:n luvut mielestäni lähtökohtaisen täysin vahvistettuina olivat oikeita kun aivan täpärästi JoKP jäi ikävä kyllä vähän parempien muiden pääsymahdollisuuksien valossa ulos niin suorasta paikasta kuin vähän alemmankin joukkueen Liigakarsinnasta.

Liigakarsintaan meni täpärästi Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas senkin siis mikäli tilanne olisi ollut normaalimpi silloin olisi jäänyt ulos vastaavasta tilanteesta tai suorasta noususta.

JoKP tuolla mainitulla katsojaluvulla väitettiin olleen sarjan korkein.

Pitäisikö määritelmä paikkansa vai tuliko alennusta?

Tuota on kysytty ennenkin.

TuTo:n tilanne on myös aiemmin puhuttuna nyt edes vähän selkeämpi:

Aiemmin ei ikävä kyllä TuTo:n asemaa voitu vahvistaa muuten kuin siten, että se kuului nk. Tonnijoukkueiden kerhon ulkopuolelle yhdessä Forssan Palloseuran kanssa.

Katsojaluvut Turun Tovereille olivat siis huonompia pariin edeltävään vuoteen verrattuna.

Toki myönteisesti paremmat kuin vuonna 1985 ja tuolloin oli selvitty myös Liigakarsintaan!

Mikäli tämän luvun voi vahvistaa niin TuTo siis aiemman löydön perusteella on kerännyt tuolloin keskimäärin katsojalukuna puhuttaessa ottelua kohti 946 katsojaa.

Kysymys kuuluu enää, että onko näin? Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä vastausta aiemmin ole kuulunut, mutta juuri nyt on uusikin juttu tuloillaan:

Entäpä sitten HPK ja FoPS/FPS?

HPK on näistä kahdesta se helpompi kun sen on väitetty olleen kolmanneksi katsotuin yleisöjoukkue ennen nousuaan suoraan yhdessä SaiPa:n kanssa Jääkiekon SM-Liigaan vuodeksi 1989 kiitos hienon pelivuoden ja samoin myös kun SM-Liigaan tuli laajennustakin 10 joukkueen sarjasta 12 joukkueen sarjaksi.

Ainoa kysymysmerkki on vain se, että oliko HPK:lla 2239 katsojaa kauteen vai sittenkin ihan vähän alempi uuden löytyneen luvun mukaan eli 2238 katsojaa kauteen keskimäärin ottelua kohti?

Forssan Palloseuran suhteen tilanne on kinkkisempi vähän vaikeampana toki nyt ehkä selkeytyvänä:

Aiemmin ei ikävä kyllä FoPS:n/FPS:n asemaa voitu vahvistaa muuten kuin siten, että se kuului nk. Tonnijoukkueiden kerhon ulkopuolelle yhdessä TuTo:n kanssa.

Mikäli tämän uuden luvun voi vahvistaa niin FoPS/FPS siis aiemman löydön perusteella on kerännyt tuolloin keskimäärin katsojalukuna puhuttaessa ottelua kohti 934 katsojaa.

Kysymys kuuluu enää, että onko näin?

Tuo on täpärän pienesti parempi kuin edeltävänä vuonna Forssan Palloseuralle, mutta käytännössä huonompi kun edeltäneenä vuonna ottelut vielä jatkuivat Putoamiskarsinnalla tuoden edes jotenkin lisää katsojia.

Lisäksi se olisi jäänyt ihan täpärästi Turun Tovereiden taakse ja siten yhdeksi heikoimmista yleisöjoukkueista tähän sarjaan vuodeksi 1988 mikäli näin.

Takana ehkä kai Forssan Palloseuran mahdollisesti ollessa niin huono kuin oli niin olisi ollut enää vain Karhu-Kissat ja VaKi eli Vantaan Kiekko yleisömäärissä.

Karhu-Kissojen kanssa käytiin lähinnä kauden mittaan läpi 'Putoamiskarsinnan taistelua' toiseksi viimeisen sijan ja kolmanneksi viimeisen sijan herruudesta siinä missä TuTo sentään pelasi vertailuksi edes keskikastissa ja HPK ylivoimaisessa kärjessä nousuvauhteineen päivineen.

Forssan Palloseuran ja Karhu-Kissojen pelastus oli tietenkin kaudelle väliaikaisesti muuttuneet säännöt kun vain viimeisen sijan joukkue joutui ongelmiin eikä senkään tarvinnut pudota suoraan vaan se itse joutui Putoamiskarsintaan. VaKi joutui sinne melkoisenkin selvästi.

Palloseuran Forssasta ja Helsingin Karhu-Kissat erotti lopulta yksi vaivainen piste normaalisääntöjen ja aikojen 'Putoamiskarsinnasta'. FoPS/FPS oli edellä lopuksi joten Karhu-Kissat olisivat normaalein säännöin joutunut Putoamiskarsinnan pariin.

Tämän viime aikojen tutkitun asian lopuksi kuuluu vain kysymys, että onko asiat todella näin Hämeenlinnaan ja Forssaan aikavälillä 1982-1983 ja 1985-1988?

Vuoden 1984 suhteen saa myös kertoa varmentavia tietoja kellä sitä on niin tuota Forssan Palloseuraa koskevaan katsojalukutilanteeseen kun siinä tosiaan on omat ongelmansa tällä hetkellä.

Vielä ihan viestin loppuun Liigakarsintaa:

Siellä KooKoo oli sen verran hurja yleisöjoukkue, että pienistä yskähtelyistä huolimatta viimeistään ratkaisupelissä etenkin siinä maalein 8-5 päättyneessä vastaavassa ottelussa väkeä oli aina 5272 katsojaan asti ja paikka säilyi kuin säilyikin ensi vuodelle!

 

[Thusberg]

Kotimaisen jääkiekon vuoden 1976 osalta puhuen on hienona juttuna löytynyt viime päivinä ilouutisia!

Mahdollisesti eri joukkueiden katsojalukuja tullaan päivittämään kovasti eri sarjojen loppuvaiheista, mutta tässä vaiheessa StU eli Savitaipaleen Urheilijat kovin näkymättömissä olleena ja kertomattomana joukkueena historialtaan yleensä sai aikansa tähtihetkensä osalta päivitystä lukuihinsa.

Jääkiekon 2. Divisioonan Lajitteluotteluihin Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan löytyi Savitaipaleen Urheilijoille yksi seuraava katsojaluku:

29.2.1976: StU/Savitaipaleen Urheilijat-Kokkolan Hermes 730 katsojaa (Ottelu pelattiin juurikin vuoden 1976 Karkauspäivänä. Voitto tuli maalein 8-2 ja suhdeluku oli niin hyvä, että vaikka voitto tietysti haluttiin ottaa niin tietyin ehdoin jo pelkkä tasapelikin olisi jo riittänyt jatkoon menemiseen.

Häviöllä tietysti olisi pelattu vielä kerran kun kahdesta enintään kolmeen otteluun kestävissä sarjoissa mentiin ellei sitten aivan kaiken jälkeen olisi ollut ihan pakko pitää Uusintaottelua Nousemisesta.

Mikäli sille ei silloisin säännöin muutoin olisi ollut ennakkoon edellytystä tai erikseen kieltäydyttiin ennen ottelun viimesijaista pelaamista näin tekemästä niin tuolloin jo muu ratkaiseva kolmas ottelu olisi pelattu silloisin säännöin kaiketi ratkaisuun asti.)

Laitan pian lisää muitakin lukuja mikäli ne vain varmistuu.

 

[Thusberg]

Ikävä kyllä iloni edellisen viestin osalta osoittautui jossain määrin ennenaikaiseksi. Jääkiekon 1. Divisioonan Karsintojen kokonaislukemiin löytyi kyllä nyt hieman korotusta kun ainakin eräässä sen tietyssä ottelussa on ollut 900 katsojaa.

Äärimmäisen harmittavasti ei vain sanottu, että mille tietylle seuralle se oikein olisi ollut vaikkakin tuon kyseisen sarjan Putoamiskarsintaan se luultavasti on ollut enemmän kuin muutoin siihen puhuen.

Viime aikoina on yleensäkin löytynyt vielä tosiaan harmittavasti vahvistamattomia Savitaipaleen Urheilijoiden eli StU:n katsojalukuja, mutta äärimmäisen murheellisesti ei ikävä kyllä oikein edes viitteinäkään nk. Vanhana JyP:nä viimeistä kertaa tuolloin vuonna 1976 pelanneen Jyväskylän seuran osalta.

Hieman mysteeri on ollut tuo verraten onneton Savitaipaleen Urheilijoiden 'onnenhetken/hetkien' raportointi verrattuna muutamiin viime aikoina olleen tuon seuran aiempiin vuosiin ja kokonaan alempiin sarjoihin nähden!

Myös Jääkiekon 2. Divisioonaan yleiseen Karsintaan on löytynyt katsojalukuja jotka ovat samaa luokkaa tuon Jääkiekon 1. Divisioonan Karsintojen kokonaislukemiin löydettyjen lukujen kanssa.

Vuoden 1976 osalta mikäli vain tietoja löytyy myös JoKP:n osalta Joensuuhun ja Jäähongalle Espooseen niin hieno juttu kellä sitä vain tiedoksi asti on jakaa.

Luulenpa, että harmituksesta huolimatta vuoden 1976 kotimainen jääkiekkovuosi saa tästä kaikesta riippumatta jälleen päivitystä kun pitää ainakin lisätä tuo uusi Savitaipaleen Urheilijoiden pelaama kokonaisuus joka tapauksessa seuraavaan viestiin!

 

[Thusberg]

Iloisena asiana on löytynyt edes vähän lisää katsojalukuja vuodelle 1976.

Nimittäin vuoden 1976 Jääkiekon 2. Divisioonan ja Lajitteluotteluihin Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan sen ainakin yhden ottelun yleisömäärä löytyi kokonaan uutena!

Kuten myös vähäisesti tulevat lisääntymään tämän kyseisen sarjan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut kun en nähnyt vielä järkeväksi niin vähäisten lisätietojen valossa laittaa erilleen tämän sarjan Putoamiskarsintaa ja samoin hieman lisääntyvät myös Jääkiekon 2. Divisioonan katsojaluvut tätä kautta.

Jääkiekon 1. Divisioonan Karsinnat saavat kaikkiaan myös lisäystä sellaisenaan.

Täten vuosi 1976 päivittyy lyhentyen kaikkien sarjojen osalta.

Ikävästi edelleen alempiin divisiooniin jää puuttumaan silti hyvin suureksi osaksi vuodeksi 1976 Putoamiskarsinta 1. Divisioonaan ja Nousukarsinta 2. Divisioonaan kuten jälkimmäistä sarjaa koskien paljon muutakin.

Tekstimuoto päivittyy samalla lisäten siihen muuten yleisen, ainakin kolmea ylintä sarjaa koskevan katsojalukujen kokonaisuuden kun tuolloin 26.3.2019 en ymmärtänyt/muistanut sitä tehdä ja kun viimeksi tätä vuotta on käsitelty 13.1.2023 ja 17.1 tänä vuonna muutenkin.

Tosin niin tuolloin kuin nytkään en ikävästi ole löytänyt mahdollista Jääkiekkoliiton tekemiä lähtökohtaisten yleisömäärien selvityspaperia koskien vuoden 1976 tilannetta Suomen kaikkeen kotimaiseen jääkiekkoon.

Se tietysti tarkoittaa jälleen leijonanosaa, mutta ei vuorenvarmaa kaiken jääkiekon yleisömäärää pelkästään kolmelle ylimmälle sarjatasolle.

Toivottavasti lisätietoja löytyisi vielä tulevaisuudessa puuttuviin katsojalukuihin, mutta tässä viimein vuosi 1976 päivitettynä lyhyesti:

1. Divisioonan/1-divisioonan katsojaluvut 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Kärpät 18 53 825 2 990
SaiPa 18 28 342 1 574
Lahden Kiekko-Reipas 18 28 641 1 591
KooKoo 18 31 208 1 733
HPK 18 18 637 1 035
SaPKo 18 18 622 1 034
Jukurit 18 11 925 662
JoKP 18 12 793 710
JyP 18 16 566 920
PiTa 18 4 430 246

Uusintaottelu Nousemisesta 1. Divisioonan/1-divisioonaan Nousukarsintaan 1976: Kärpät-SaiPa 5 860 katsojaa

Seuraavaksi tulee vuoroon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut vuodelta 1976:

2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut 1976

2. Divisioonan/2-divisioonan Länsilohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Hilpara 10 2 819 281
Kiekko-67/K-67 Turku 10 4 543 454
Salon Palloilijat/SalPa 10 5 507 550
Hämeenlinnan Tiikerit 10 839 83
Forssan Alku 10 3 431 343
Porin Kiekko-Salamat/Ki-Sa/KiSa Pori 10 702 70
Yhteensä 60 17 841 297

2. Divisioonan/2-divisioonan Etelälohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Espoon Jäähonka 10 866 86
Heinolan Peliitat 10 2 165 216
Tikkurilan Jääveikot/TJ-V/T-JV/Jääveikot Tikkurila 10 5 377 537
Karhulan Titaanit 10 2 997 299
Hyvinkään Kaukasten Voima Jokela/KaVo Jokela 10 1 493 149
GRIFK/KIFK/GrIFK/KaunIFK Grankulla/Kauniainen 10 631 63
Yhteensä 60 13 529 225

2. Divisioonan/2-divisioonan Itälohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

StU/Savitaipaleen Urheilijat 10 4 418 441
Valtit 10 4 360 436
VarTP 10 4 567 456
KalPa 10 2 450 245
Hurtat 10 3 582 358
Ketterä 10 2 781 278
Yhteensä 60 22 158 369

2. Divisioonan/2-divisioonan Pohjoislohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Hermes 10 2 140 214
RaVe 10 4 785 478
Pattijoen Tempaus/PaTe 10 5 157 515
Oulun Polar-Kiekko/P-Kiekko Oulu/Oulun P-Kiekko 10 1 242 124
Kalajoen Junkkarit 10 2 503 250
Pateniemen Urheilijat/PatU 10 993 99
Yhteensä 60 16 820 280

Suomen jääkiekon sarjojen katsojaluvut tulevat nyt vuoroon tästä vuoden 1976 osalta hieman suppeammassa muodossa kuin yleensä aiemmin tähän asti mitä nyt luvut tietysti päivittyvät 1. Divisioonan Nousukarsinnan löydyttyä mukaan kuten myös loppuun tulevin kokonaisluvuin toistaiseksi:

SM-Liigan kokonaiskatsojaluvut 1976: 705 857 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976 ennen Uusintaottelua Nousemisesta Nousukarsintaan: 224 991 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976 yhdessä Uusintaottelulla Nousemisesta Nousukarsintaan: 230 851 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1976: 47 304 katsojaa (Tietenkin luku olisi suurempi mikäli Putoamiskarsinta löytyisi kyseiseen sarjaan.

Nyt kerrottu luku koskee tietenkin Nousukarsintaa enimmäkseen lisättynä vain ikävä kyllä uudella 900 katsojan ottelulla siihen päälle tuoden siis tuon mainitun luvun verran katsojia lisää entiseen kokonaislukuun kun ne ovat siis Putoamiskarsinnan toistaiseksi löytyneitä otteluja.

Erilleen laitan luvut vain mikäli niitä löytyisi merkittävästi tai edes auttavasti erottelun tekemistä varten varmistetusti lisää.)

Keskimäärin katsojia 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti ennen Uusintaottelua Nousemisesta Nousukarsintaan: 1 249 katsojaa

Keskimäärin katsojia 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti yhdessä Uusintaottelulla Nousemisesta Nousukarsintaan: 1 275 katsojaa

Jääkiekon 2. Divisioonan Lajitteluotteluihin Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan 1976: 730 katsojaa toistaiseksi vain ottelusta Savitaipaleen Urheilijat-Kokkolan Hermes

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976 ilman Lajitteluotteluja Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan: 71 648 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 299 katsojaa (Alustavasti katsojakeskiarvo oli paljon korkeampi, aina 586 katsojaan asti vaikkakin on muistettava mahdollinen katsojalisäys joissakin keskiarvoissa nimenomaan 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsinnat sisällyttäen jolloin siinä tapauksessa voi hyvinkin olla noinkin korkea katsojakeskiarvo.

Muussa tapauksessa ei toki ole niin korkealla ollut 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvun keskiarvo vuonna 1976.

Katsojaluvut ovat vähäisesti viime päivityskertaan nähden korkeampia niin kokonaiskatsojaluvulta kuin keskimääräisiltä katsojiltaan yksittäistä pelattua ottelua kohti johtuen siitä, että mukaan on löytynyt tämän sarjan karsintapuolelta johtuen yksi uusi ottelu noin 900 katsojan edestä itse varsinaiseen sarjaan pienenä erona.

Tarkempaa erottelua tehdään vain mikäli katsojalukuja löytyisi tämän hetken tilanteeseen nähden merkittävästi lisää.)

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976 Lajitteluottelulla Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan laskien: 72 378 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti Lajitteluottelulla Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan laskien: 302 katsojaa

(Alustavasti katsojakeskiarvo oli paljon korkeampi, aina 586 katsojaan asti vaikkakin on muistettava mahdollinen katsojalisäys joissakin keskiarvoissa nimenomaan 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsinnat sisällyttäen jolloin siinä tapauksessa voi hyvinkin olla noinkin korkea katsojakeskiarvo.

Muussa tapauksessa ei toki ole niin korkealla ollut 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvun keskiarvo vuonna 1976.

Katsojaluvut ovat vähäisesti viime päivityskertaan nähden korkeampia niin kokonaiskatsojaluvulta kuin keskimääräisiltä katsojiltaan yksittäistä pelattua ottelua kohti johtuen siitä, että mukaan on löytynyt tämän sarjan karsintapuolelta johtuen yksi uusi ottelu noin 900 katsojan edestä itse varsinaiseen sarjaan pienenä erona. Ja juurikin kerrottu uusi muu ottelu on jo laskettu lisäksi mukaan.

Tarkempaa erottelua tehdään vain mikäli katsojalukuja löytyisi tämän hetken tilanteeseen nähden merkittävästi lisää.)

Kotimaisen jääkiekon kolmen ylimpien sarjojen katsojien yhteiskatsojamäärä vuonna 1976: 1 056 390 katsojaa (Luku on leijonanosa, mutta ei vuorenvarma kattaus olemaan hyvinkin merkittävä määrä katsojia jääkiekon suhteen Suomeen.

Voi kyllä hyvinkin olla, että loputkin ottelut löytyvät puuttuvista myöhemmin jolloin sitten tietysti luvut oikeasti kaikkiaan lienevät kyllä olleen edes jonkin verran suurempia lopuksi sitten tuolle vuodelle. Siten tämä luku on lähinnä varmistus korkeimmille sarjatasoille.

Voi kyllä hyvinkin olla kun niin paljon erinäisiä karsintojen kuten muidenkin sarjojen katsojalukuja puuttuu, että kyse olisi enemmänkin kolmen ylimmän sarjatason katsojamääristä jolloin sitten tietysti luvut oikeasti kaikkiaan lienevät kyllä olleen edes jonkin verran suurempia lopuksi sitten tuolle vuodelle.

Päivitetty suurempi luku sisältää aiemmin ja nyt uutena löytyneet harvat uudet yleisöottelut huomioiden myös Uusintaottelun Nousemisesta Nousukarsintaan Jääkiekon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja tähän päälle vielä Jääkiekon 2. Divisioonan Lajitteluottelulla Nousua Koskien Jääkiekon 2. Divisioonan Karsintaan.)

Toivottavasti joskus vielä löytyisi vuodelle 1976 noita katsojalukuja uudemmankin kerran ja silloin laajemmin kuin juuri nyt!

 

[Thusberg]

Vanhemmista ajoista puhuen ennakkoon selvitin ja saa nähdä jatkosta, mutta Jääkiekon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jääkiekon Maakuntasarjan erinäisiä katsojalukuja vuodelta 1965 tuli ainakin yritettyä saada selville.

Näistä toista sarjaa ylempänä sai selville melko hyvin, mutta sitten toisen sarjan suhteen eli lähinnä alemman sarjan suhteen kävi eräät ehdot hyvin selväksi:

Sarja ei tuntunut kiinnostavan muuta kuin vain mikäli kerta kaikkiaan mitään muuta merkittävää muissa lajeissa tai edes ylemmissä jääkiekon sarjoissa ei tapahtunut tai kun ei pelattu vastaavia ottelukierrosten eri pelejä.

Samana vuonna olivat myös Jääkiekon MM-kisat Suomessa ja tämä jos mikä osui ikävästi osin samaan aikaan vähän alempien sarjojen erilaisten loppuvaiheiden kanssa vieden siis huomiota uutisoinnilta.

Melkoisen kiitettävästi muutoin puhuen niitä katsojalukujakin löytyi riippuen hieman kauden kulusta, tilanteesta ja seurasta.

Ihan ylin sarja eli Jääkiekon SM-Sarja ratkesi jonkin verran aikaisemmin samana vuonna tietysti kohuvaiheineen päivineen ja muun muassa Uusintaottelu Mestaruudesta sen mennessä Porin Karhuille oli melkoinen ennakkotapaus kun oli TV-lähetyskin yllättäen ruudussa viiveineen päivineen.

Juuri osin noiden kohuvaiheidenkin aikana Jääkiekon Suomen Sarja/Suomensarja ja Jääkiekon Maakuntasarja jäivät erittäin vähälle ellei lähes kokonaan olemattoman tason uutisoinnille helmikuussa 1965 ajoittain.

Itse joukkueista puhuen TPS oli tietenkin eniten yleisöä kerännyt joukkue SM-Sarjaan normaalissa tapauksessa ja sen perusteella ihmeettä vaikuttaa siltä, että TuTo keräsi eniten yleisöä vastaavasti Suomen Sarjan/Suomensarjan parissa TPV:n tullessa takana.

Uusintaotteluun Nousemisesta Jääkiekon SM-Sarjaan vuodeksi 1966 kun molemmat pääsivät siitä ottelemaan ja tämä aikanaan jäi ikävästi Aarne Honkavaaran eli 'Dynamon' Jääkiekkokirjasta syystä tai toisesta mainitsematta. Vaikka se ei ollut paras yleisöottelu niin se olisi erikoistapahtumanakin yhtä katsojaa vaille 3000 katsojaa eli tasan 2999 katsojaa kerännyt sellainen ja verraten edelleen huomattavana olisi kelvannut parhaimpien yleisöottelujen joukkoon.

Toisellakin sarjatasolla.

Myös kokonaislasku joukkueille on hieman mysteerimäinen tällä hetkellä. Lähden kuitenkin siitä, että vuoden 1965 kokonaisyleisömäärä koko sarjaan 60 vuoden taakse on sama kuin miten sen on kerrottu olleen pääosin joten se tarkoittaisi enemmän kuin 60 000 katsojaa loppupelissä toisen sarjatason suhteen tuolloin ja silloin se ei jäisi enää kovin kauas vuoden 1966 lukemista samaan sarjaan.

Vuoden 1966 lukemat olisi olleet oikeastaan ehkä tuntuvastikin huonompia ilman Tapparan tulemista sinne pelaamaan tapaturmaisen putoamisensa vuoksi sinne yhdeksi vuodeksi.

Eikä edes Tapparan voiminkaan paljoa paremmin vedetty. Ennen vuoden 1965 Uusintaottelua Nousemisesta ja vielä vähemmän eroa vuoteen 1966 oli sitten sen kanssa!

Toki sitten molemmat vuodet tulisivat häviämään vuodelle 1967, mutta se on vuorollaan kerrottava juttu se ja pitkälti kun oli vielä silloin jäähalli Helsingin joukkueille käytössä.

Tampereelle tuli jäähalli vuodeksi 1965 ilman muuta, mutta ihan sarjan lopulle tullessa se ei aivan riittänyt kääntämään olettamusta riittävän korkeaksi yleisöolemukseen ihan vielä vuodeksi 1965. Varsinkaan alempien sarjojen tamperelaisjoukkueille tai TPV:lle.

Hakametsän Jäähallia ennenkin kotimaisen jääkiekkoilun yleisöinnostus oli niin suuri, että jopa kesken Helsingin Jäähallin rakennustöidenkin suunniteltiin sittenkin sitä rakennettavan vielä hieman pidempään kuin mitä aiottiin ja laajennettavan sitä suuren ja vuosien 1963 ja 1964 aikana syntyneen yleisöinnostuksen vuoksi vielä aiottuakin suuremmaksi.

Ikävä kyllä jostain tuntemattomasta syystä mahdollisesti jaksamiseen tai rahoituksen syistä johtuen Helsingin Jäähallin suhteen tehtiin vain rakennusvaiheissa joitakin muodollisia tiettyjä alustaratkaisumuutoksia ja vähän tiettyjen katsomolohkojen istumapaikkojen lisäyksiä ja muutoin sitten homma kai pidettiin yleisömäärien tasossa yhtenä ja samana kuin miten ne aiottiin rakentaa.

Tämä oli ikävä päätös ja pettymys. Siitäkin kotimainen jääkiekko tulisi maksamaan omanlaistaan kovaa hintaa aina sitten myöhempinä ja satunnaisempina vähän huonompina yleisövuosien aikoina.

Lähinnä suhteessa Ruotsiin ja Norjaan jossa seurattiin tarkkaan Suomen ensimmäisen jäähallin vaiheita toisenkin jo tullessa.

Jälkimmäisen maajoukkue eli Jääkarhut toden totta hävisi Leijonille omien Leijoniemme ja jääkiekon suosion kehityksen kannalta ratkaisun paikassa pudoten MM-kisojen B-puolen pariin pitkiksi, pitkiksi ajoiksi ja aloittaen vaikkakin toki vaikean maajoukkuetason jääkiekon paremman suosion kehitystyön.

Toisaalta putoamisesta edes ajatuksella mainittuun MM-kisojen alempaan puoleen ja sen pariin on esitetty monta näkemystä ja myönteisimmissä näkemyksissä se ei ehkä olisi ollut niin paha juttu.

Kaikkein kielteisimmissä näkemyksissä kuitenkin kun tuki muutenkin vieläkin oli ajoittain haurasta johtuen pitkälti kalliista uhrauksista ja vain MM-isännyyden saamiseksi tehtyjen mieltymysten valossa jääkiekkomme suosio olisi voinut olla vaaravyöhykkeessä ja mikäli se ei olisi romahtanut (Vielä vain sen kolmisen vuotta aiemmin tuolloin oli manailtu häviämistä Englannille jääkiekossa ja vähänkin vielä siitä taaksepäin oli aina ajoittain ollut todella kielteisiä kannanottoja sen suhteen, että millainen Leijoniemme menestyksen laadun pitäisi olla.) niin ainakin kehitys olisi lykkäytynyt ja luonut haasteita pitkäksi aikaa.

Pohjoiselle naapurillemme myönteisimmillään Jääkarhuilla olisi voinut tulla Leijonien pudottamisesta suurta nostetta ja uskoa (Jääkarhut olivat voittaneet harjoitusotteluissa useita maita kuten molemmat Saksat ja Yhdysvallat voittaen useita ruotsalaisia seurajoukkueita ennen kisoja välillä ihan kovatasoisinakin ja vähän tätä edeltäneinä silloisina lähivuosina Jääkarhut olivat saaneet toisen ja viimeisen mitalinsa näihin päiviin asti epävirallisina pronssimitaleina EM-kisojen nimissä puhuen nostetta luoden.) tulevaisuuteen ja vaikka ei ehkä ihan kehitys olisi mennyt unelmissa kuten Leijonilla meni niin lopulta niin ainakin nykyistä ja kuluneiden vuosikymmenten mainetta parempi tie olisi voinut hyvinkin olla luvassa.

Pohjoiselle naapurillemme kielteisimmillään sitten toki Jääkarhut olisivat saaneet Leijonien pudottamisesta lähinnä vain vuodesta enintään muutamaan vuotta lisää kestävän sinnittelyajan vähän vähemmillä paineilla paremmalla kisamielellä lisäten vuodeksi 1966 ennen väistämätöntä putoamista MM-kisojen suhteen alemmas kun yleisesti ottaen Jääkarhuilla oli vielä hyviä pelaajia, mutta ongelmat olivat enemmän Jääkarhujen Kotipesässä eli Norjan Jääkiekkoliiton parissa ja yleisen 1960-luvun aikana kaikesta huolimatta norjalaisen urheiluelämän äkkinäisestä halveksunnasta sitä kohtaan.

Vuoden 1965 putoaminen sitten vain antoi riittävän tekosyyn ja siitä alkoikin sitten melkoisenkin karmeat ja vaikeat ajat nk. Pohjan Naapurissamme mitä jääkiekkoon tulee.

Maajoukkuejääkiekosta sen enempää puhumatta ainakin näillä näkymin vuodesta 1965 lähtien on alkanut todella olla sarjajääkiekkoilun osalta todella innostunutta seurantaa, mutta alkuun toki vielä 10 000 katsojaa tai sen yli menneet ottelut olivat vieläkin hyvin suurharvinaisuuksia.

Toisaalta taas useiden eri paikkakuntien muut upeat yleisöottelut niin tasaisena määränä herättivät kiinnostusta ja kehitystä eteenpäin.

Töölön Vesa palasi myös Jääkiekon Suomen Sarjan/Suomensarjan pariin ja tämä ainakin jossain määrin helpotti eräänlaisten yleisöottelujen löytämistä joihinkin aiempiin muihin vuosiin nähden.

Kolmessa lohkossa jälleen pelattiin ja laajennettu sarja toki samoilla joukkuemäärillä aiempaan nk. Suppeaan Sarjaan neljällä lohkolla ja vähemmällä määrällä ottelukierroksia kauteen ennakkopelkoihin nähden osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.

SM-Karsintaa ei tosin pelattu vuonna 1965 eikä tultaisi ennen vuotta 1969 pelaamaankaan eli se ehkä söi jossain määrin vielä hyvää jääkiekkokautta hieman tavallaan jännitykseltään alemmissa sarjoissa.

Alempiin sarjoihin jäi vielä jännitettävää sekin, että jäähallien jäätyä pysyvästi Suomeen vuodesta 1965 eteenpäin alkoi kuitenkin erinäisistä säistä tulla vaihtelevuudeltaan ongelma.

Joko liian lauhojen kauden alkujen talvella tai silloin tällöin keskellä talveakin oli mitä erinäisimpiä lämpöaaltoja jotka pilasivat joskus ottelujen läpivientejä Kuopionkin korkeudella asti niitä vaikeuttaen ja siirto-otteluja aiheuttaen.

Toisaalta viimeistään Oulusta yhtään pohjoisempaan mennen kauden pahin haaste vuonna 1965 ja vielä pitkän aikaa tämän jälkeen kuten tätä ennenkin oli yksinkertaisesti pakkanen liian kylmänä kelinä.

Jääkiekon MM Suomessa vuonna 1965 olisi ollut siitäkin nolo juttu, että vaikka IIHF olisi viime kädessä myöntänyt Suomelle poikkeusluvan varmasti pitkin hampain ja nolattuna sitten ilman jäähallia Tampereella tai muuallakaan niin mahdolliseen keskeneräiseen jäähalliin tai nk. Hakametsän Jäästadionilla pelaamiseen ongelmana olisi nähty muun muassa sitten erinäiset kylmäntorjunnan olemattomat muut keinot ilman kunnon julkisivuja tai kattoa pään päällä!

Erinäiset kangasteltan kattoja tai 'kuplakupolia' muistuttavat katontekeleet eivät myöskään olisi varmasti aiheuttaneet muuta kuin hirvittäviä jälkipuheita IIHF:n herroilta ja Suomen ei ihan hetkeen olisi tarvinnut toivoa edes vihjaistakaan sitten muista Jääkiekon MM:n pidoista sen enempää.

Suomea IIHF ja sen jäsenmaat kehuivat paljon kisojen aikana kuten jälkeenkin, mutta yhdessä asiassa IIHF ei myöskään suostunut joustamaan mitä Suomen kisakomitea ehdotti tuolloin:

IIHF kun ei halunnut ryhtyä muuttamaan sen sääntöjä tietyiltä osin.

MM:n ratkaisuun kun haluttiin vuodesta 1966 lähtien aikaisintaan, mutta viimeistään vuoteen 1970 mennessä Suomen ehdotuksen mukaan ottaa käyttöön aina tasatilanteessa Uusintaottelu Maailmanmestaruudesta kuin miten vaikka sen itselleen Porin Karhut ratkaisi vain pelkällä Uusintaottelulla Mestaruudesta muuten vain sarjakilpailun parissa.

IIHF ikävä kyllä hylkäsi tuon ehdotuksen ja siten sitten jatkettiin samalla tapaa kuin ennenkin.

Vanhat säännöt sai jatkua ennen pitkää hyvinkin typeränä, jäykkänä ja joustamattomana sitten aina vuoteen 1989 asti ennen kuin niidenkin muututtua jatkettiin silti vielä vuodet 1990 ja 1991 entisillä säännöillä toki nyt lisäten sen sääntöihin ja pitäen sen niin, että muiden keinojen loppuessa kesken se voitiin niin järjestää.

Vanhat säännöt taas itsessään olivat tulleet käyttöön jo ennen vuotta 1965 ja tuolloin siis vuodesta 1954 lähtien oli ollut sama sääntö käytössä.

Pitänee yrittää laittaa ennen pitkää vuoden 1966 tilanne kotimaisesti puhuen.

Vuoden 1967 kohdalla sitten mietitäänkin, että miten sitten käy sen ja vuosien 1968-1973 välin kanssa ennakkotarkastuksena.

Tuolloin tosin Jääkiekon Maakuntasarja taitaa enemmän saada kuitenkin huomioiden sarjaohjelmien löytämisen vaikeudet niin päähuomion useimmiten selvästi vähemmän kerrottuna sarjana kahteen ylempään sarjaan nähden.

Katsellaan sitten tätä kaikkea vuoden 1966 ennakkotarkastuksien jälkeen!