Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

  • 23 393
  • 103

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Noin korona-aikaan eli viimeksi 4.2.2020 pohdin noita sarjakauden 1990-1991 kokonaisia jääkiekon katsojalukuja Suomessa ja tuolloin vertailuksi tuli pohdittua myös SM-Liigan asioita silloin.

Jääkiekon SM-Liigan kokonaiskatsojaluku näillä näkymin selvisi ja Liigakarsinnan lukujen selvittyä siis lähtökohtainen loppuluku oli seuraava:

Kaikkiaan SM-Liigalla oli Runkosarjan, Playoffit ja viimein löytyneen Liigakarsinnan myötä laskien sarjakaudella 1990-1991 1,444945 miljoonaa katsojaa jolloin kaikkien sarjojen jääkiekolla Suomessa oli katsojia näillä näkymin päivitetysti aiempaan nähden ainakin 2,278039 miljoonaa katsojaa ja saattoi olla enemmänkin, mutta ei vieläkään 2,5 miljoonaa katsojaa.

Ikävänä piirteenä murheellisesti paljoa vieläkään ei ole löytynyt selviä Jääkiekon 1. Divisioonan katsojalukuja tuolle sarjakaudelle.

Mystisen oloisesti niistä on vain todettu, että kasvusuunnastaan huolimatta katsojaluvut olivat jotakin edeltävien sarjakausien eli 1988-1989 ja 1989-1990 väliltä puhuen.

Noista puhuen oli siis jo parempi tai ohittamaisillaan sarjakauden 1988-1989 tuohon sarjaan, mutta ihmeittä jäämässä jopa kehuistaan huolimatta siis huonommaksi kuin sarjakausi 1989-1990.

Myöskään Jääkiekon 1. Divisioonan omasta Nousukarsinnasta tuolta sarjakaudelta puhuen ei juuri tietoja löytynyt yleisömääriin.

Sen sanottiin olleen jossain määrin heikointa luokkaa noin silloiseen kolmeen tai neljään vuoteen. Vaihtelevasti ristiriitaisesti niitä kehuttiin parhaimmiksi viiteen vuoteen yleisömääriltään.

Viittausaiheen vertailu vaikkapa SM-Liigan Liigakarsintaan siis oli huonompaa, noin samaa luokkaa tai enintään ehkä jopa vähän parempaakin, mutta ei missään nimessä kovin paljon.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnasta ei sitten tietenkään ollut puhettakaan löytää juuri mitään tuolta sarjakaudelta.

Nähtäväksi jää etsintä jatkoon vaikka mukavaa, että kaikessa vähäisyydessään edes tuo tuon sarjakauden SM-Liigan vastaava Liigakarsinta sentään selvisi.

Saa toki ihmeessä korjata mikäli edelleen meni päivitysten jälkeen jotakin väärin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ei varsinaisesti erinäistä katsojalukuihin liittyvää asiaa, mutta vanhempaan aikaan Jääkiekon SM-Liigassa mukavinta tietenkin eräillä tapaa oli tasaisuus ja eräänlainen ennustettavuus.

Aiemmin erinäisiä joukkuejuttuja tai ottelukierrosten mietintöjä tuli tehtyä osana katsojalukujen tutkimuksia.

Niin tähän kuin tätä alempaan eli Jääkiekon 1. Divisioonaan olisi tietyille historian 'murrosajan' kausille luvassa sellaisia seuraaviin viesteihin.

Tässä viestissä tosiaan tasaisuutta riitti kun SM-Liigaa ei haluttu laajentaa ja muun muassa sarjakaudella 1983-1984 1984 eli 40 vuotta sitten tai vähän päällekin silloinen SM-Liigan 10-vuotisjuhlakausi sarjakautena läheni ja alempi sarja mentiin vaikkakin ei ihme kyllä joukkuelaajentamaan niin tuntuvasti kuitenkin laajentamaan ottelukierroksiltaan kauteen suuremmaksi.

Jossittelua ja erikoisuutta aiheutti myös Suomen A-maajoukkueen eli Leijonien pohjaisen Olympiajoukkueen käyttäminen kauden sarjapeleissä.

Kaikesta porusta huolimatta erikoisuutena jokainen joukkue pelasi ylimääräisen ottelukierroksen kauteen ja sekin laskettiin.

Välillä Olympiajoukkueen erikoisuuden sijaan olisi haluttu jokin vallan muu joukkue pelaamaan nämä samat yksittäisottelut kauteen:

Niin Nuoret Leijonat, Pikku Leijonat, Sisu Team, SM-Liigan Liiga All-Stars/Tähdistöjoukkue, nk. Divarijengi eli 1. Divisioona All-Stars/Tähdistöjoukkue kuin myös hätätilanteessa ohimennen lausuttuna Kehitysjoukkue eli myöhempi Team Finland eli Suomen C-maajoukkue olisi haluttu nähtävän jäillä ainakin ennakkopeloissa lähtökohtaisen liian hyväksi ja sisäänpäin lämpiäväksi omattuun tai luultuun Olympiajoukkueeseen nähden.

Sittemmin pelattiin miten pelattiin.

Ilman näitä otteluja tuolloin murheellisesti eräänlaisessa aallonpohjassa ollessaan katsojaluvuissa olisi saattanut esiintyä sitäkin suurempaa vajetta.

Itsessään kuitenkin kun sarjaa miettii ja ennen kaikkea, että mitä olisi käynyt jos olisi kuitenkin pelattu normaalilla kausilukemalla silloin eli 36 ottelukierroksella kauteen?

Mikäli näin olisi menetelty niin 15.3.1984 olevalla tavalla kun tietenkin lopullinen sarjapäätös oli vasta 18.3.1984 niin Tappara ja HIFK olisivat menneet nk. Playoff-kauden suorapaikkoihin kiinni, Ässät, Kärpät ja TPS muutoin vielä nk. Playoff-kaudelle alkuvaiheisiinkin tasaisesti Ilveksen ollessa viimeinen pääsijä tuolloin, mutta Jokerit olivat aivan paikassa vielä kiinni joskin käytännössä pakkovoitto silloin oli saatava tai muuten olisi tullut nk. Kesäloma.

SaiPa olisi ollut silloin selvä nk. Kesälomajoukkue, Lahden Kiekko-Reipas olisi ollut Liigakarsintaan joutunut joukkue ja ikävä kyllä myös suora joutuja Liigakarsintaan täysin karmeasti silloin oli tietysti HPK.

Kun miettii myös, että miten ajettiin myös seuraavan sarjakauden uusia vastinesääntöjä SM-Liigaan niin mikäli ne olisivat olleet voimassa jo tuolle sarjakaudelle niin selvästi suppeammalle nk. Playoff-kaudelle ilman nk. Playoff-kauden suorapaikkoja laajemmalla tai näkemyksen mukaan vain suppeamminkin puhuen olisivat päässeet tuolloisen tilanteen mukaan Tappara, HIFK, Ässät ja Kärpät tasapelistään huolimatta TPS:n kanssa.

TPS, Ilves, Jokerit ja SaiPa olisivat jääneet rannalle nk. Playoff-kaudelta samoin myös nk. Kesäloman joukkueeksi, Liigakarsintaan yksin olisi joutunut Lahden Kiekko-Reipas ja Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi olisi pudonnut yksin HPK.

Lopulta 18.3.1984 SM-Liigan päättyessä sarjakautensa runkosarjaltaan silloin Tappara ja HIFK:n sijaan sitten kuitenkin Ässät menivät nk. Playoff-kauden suorapaikkoihin kiinni loppumetreillä porilaisten kannalta ja Kärpätkin menivät täpärästi HIFK:n ohi sen ollessa perin nöyryytetty tai ainakin osin nöyryytetty loppumetreillä ikävä kyllä oululaisten jäädessä silti rannalle nk. Playoff-kauden suorapaikasta toki ollen muuten mukana nk. Playoff-kaudella ilman muuta.

HIFK oli lopulta tasoissa TPS:n kanssa turkulaisten omatessa osin suoria ja osin ehkä vähän kuitenkin ulkopuolisia mahdollisuuksia tasaisuudesta huolimatta olla kiinni nk. Playoff-kauden suorapaikassa ja sittemmin helsinkiläiset ja turkulaiset olivat toki nk. Playoff-kaudella mukana ja viimeinen pääsijä nk. Playoff-kaudelle oli kuin olikin Ilves.

Etenkin siksi kun Jokerit eivät vain ratkaisupaikassa saaneet niitä pisteitä siinä missä Ilves sai.

Jokerit ja SaiPa jäivät tuolloin siis nk. Kesälomajoukkueiksi rannalle nk. Playoff-kaudelta, Lahden Kiekko-Reipas lähti Liigakarsintaan ja HPK tippui tuolloin Kiekko-Reippaan seuraksi niin ikään vielä silloisilla nk. Vanhoilla Säännöillä mitä tuli SM-Liigan jatkopelitapoihin niin myös Liigakarsintaan.

Kun miettii myös, että miten ajettiin myös seuraavan sarjakauden uusia vastinesääntöjä SM-Liigaan niin mikäli ne olisivat olleet voimassa jo tuolle sarjakaudelle sen lopullisessa päätöksessä niin selvästi suppeammalle nk. Playoff-kaudelle ilman nk. Playoff-kauden suorapaikkoja laajemmalla tai näkemyksen mukaan vain suppeamminkin puhuen olisivat päässeet tuolloisen tilanteen mukaan Tappara, Ässät, Kärpät ja HIFK tasapelistään huolimatta TPS:n kanssa.

TPS, Ilves, Jokerit ja SaiPa olisivat jääneet rannalle nk. Playoff-kaudelta samoin myös nk. Kesäloman joukkueeksi, Liigakarsintaan yksin olisi joutunut Lahden Kiekko-Reipas ja Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi olisi pudonnut yksin HPK.

Jääkiekon 1. Divisioonan ensimmäiselle nk. Pitkälle Kaudelle pelaamaan sarjakaudelle 1984-1985 oli säännöt muuttumassa kiitos silloisen sarjalaajennuksen ja se oli ongelma niin Lahteen kuin Hämeenlinnaan sinänsä siinä vaiheessa

Tämän alemman sarjan nk. Lyhyemmän kauden mukaisesti tuohon aikaan aina SM-Liigan joukkueet saivat tilanteen mukaan putoamisehdokkaina yleensä aikaa valmistautua toisinaan melko paljonkin ennen kausiensa kohtalonhetkiä.

Tuohon aikaan liigan häntäpään joukkueet kohtasivat Liigakarsinnassa silloin Jääkiekon 1. Divisioonan parhaat vasta aivan kaiken päätteeksi yksin ja mikäli he pelasivat kuitenkin jo osin mukana ikään kuin vielä alemman sarjan nk. Playoff-kautta tai joutuivat pelaamaan nk. Ristikkäisiä Kierroksia niin tuolloin aikaisin kierros milloin SM-Liigan joukkueita nähtiin vastaavilla kierroksilla oli silloin Kolmannesta Kierroksesta eteenpäin ja usein myöhemmästäkin.

Yleisesti ottaen kuitenkin kuten myöhemmin niin mieluummin haluttiin pitkälti päättää alempi sarja sellaisenaan kuin lähettää ylemmän sarjan joukkueita 'ylivoimaisina' alemman sarjan joukkueita vastaan ennen aikojaan.

Näin ainakin oli asia sitten myöhemmin toisin kuin ehkä vielä tuolloin 1980-luvun alkuvuosina lähempänä puoltaväliä vuosikymmentä.

Vertailun vuoksi kauden venymiseen nähden Jääkiekon 1. Divisioonan viimeinen nk. Lyhyt Kausi eli sarjakausi 1983-1984 siihen mitä tuli runkosarjaan päättyi tuolloin jo 5.3.1984.

Toisaalta tuolloin vielä tuosta sarjasta puhuen heillä oli viimeisen kerran nähtävästi pitkään aikaan oma nk. Playoff-kausi sen sitten pidentäessä kautta kierroksittain aika tavalla lisää.

Sarjakaudesta 1984-1985 lähtien kun pidennyksen puitteissa ja SM-Liigan alkaessa olla perin riitainen niin omasta asemastaan, liigalaajennuksista tai laajentamattomuuksista ja osin tuolloin heränneiden televisiointijuttujenkin osalta.

YLE kun oli aiemmat puheet paljon suuremmasta SM-Liigan tarjonnasta televisiossa tuolloin osin syönyt kun enemmät ottelulähetykset se oli ulkoistanut tai tulisi ulkoistamaan lähetykset ennen pitkää juurikin alkaneeseen Urheilukakkoseen ja siitäkin kohua sitten nousi.

Sama juttu jatkui myös Eturivissäkin Urheilukakkosen perijänä, mutta se oli silloisesti myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan sarjakausi 1983-1984 oli viimeinen äsken kerrotun viestin mukainen nk. Lyhyt Kausi sellaisenaan pelikautena.

Tämä siis perinteisempänä kautena niin, että pituus tietenkin todella vanhoihin aikoihin nähden pitkän oloisena oli runkosarjassa 36 ottelukierrosta.

Toisaalta tuohon aikaan sarjakauden pituutta olivat kasvattaneet sarjan omien nk. Playoff-kausien pelaamiset.

Tuolloin oli hetkeen viimeistä kertaa niin, että niitä pelattiin.

Myös erilaiset muodot ja muodonmuutokset sarjakauden 1984-1985 ollessa sitten ensi kertaa se nk. Pitkä Kausi sarjassa oli omanlaisensa juttu ja välillä kysymykset olivat valtavia sellaisenaan.

Se kun ei ollut edes aikansa rahasampo toisin kuin ylempi sarja eli Jääkiekon SM-Liiga jo silloin.

Toisaalta se oli omanlaisensa koevaihtoehto kun jääkiekon tasoa piti silloisin tuntemuksin Suomessa nostaa ja tämä sarja laajennettiin, mutta sitäkin jyrkemmin laajentumisvastaisuutta tuntui olevan SM-Liigassa niin tämä oli tietenkin omanlaisena pelisiirto ja väistöliike.

Oliko tyylikäs niin jäi silloin makuasiaksi.

Mitä jos erinäiset tietyt kohdat olisivat määrittäneet ratkaisut toisin?

Sitäkin mietittiin.

Etenkin mikäli jo sarjan puoliväli eli 18 ottelukierroksen jälkeen 1.12.1983 mennessä ollut järjestys olisi jo sen kaiken ratkaissut sellaisenaan.

Tuolloisten sääntöjen mukaan ja kuin se niin sellaisenaan olisi ratkaissut kaiken niin Lukko ja JoKP olisivat päässeet silloisten sääntöjen nimissä tuolloiseen historiaan pian jäävinä sarjan oman nk. Playoff-kauden jatkokierroksille tilanteen mukaan kahtena parhaimpana joukkueena vähintään kuitenkin toiselle kierrokselle tai enemmän oleville kierroksille ja täpärästi JyP HT ulkona paremmasta nk. Playoff-kauden sijoituksesta eikä muuten ihan runkosarjan voitosta puhuen Rauman Lukkokaan kaukana ollut, TuTo, Heinolan Peliitat ja Imatran Ketterä olivat pääsemässä sarjan nk. Playoff-kaudelle muutoin kaikki tyynni vaikkakin vain alkuvaiheisiin sitä.

Rannalle siinä vaiheessa nk. Playoff-kaudelta myös nk. Kesälomajoukkueiksi silloisin säännöin ja näkymin olivat jäämässä täpärästi KalPa ja Vaasan Sport ja hyvin täpärästi vielä tästä vähän kauempana lähempänä säilymistä tai Jääkiekon 1. Divisioonaa omaa Putoamiskarsintaa oli ensin selvemmin KooKoo ja silloisena hännänhuippuna hyvinkin selvästi kaukana kaikista ollut Forssan Palloseura/FoPS Forssasta.

Mikäli jo heti tuolloin olisivat astuneet voimaan tai olleet voimassa seuraavaksi sarjakaudeksi ajateltuna olleet uudet säännöt niin Lukko olisi juuri ja juuri noussut suoraan SM-Liigaan yhtä seuraavaksi sarjakaudeksi, JoKP, JyP HT ja TuTo olisivat pelanneet yhtä tulevien uusien sääntöjen mukaisen yksinkertaistetun ja suppeamman Liigakarsinnan, Heinolan Peliitat, Imatran Ketterä, KalPa ja Sport olisivat jääneet selvemmin nk. Kesälomalle pääsemättä enää vaikuttamaan kohtaloonsa.

KooKoo ja Forssan Palloseura/FoPS olisivat säilyneet karsimatta mahdollisesti säilyttäen sarjapaikkansa ja mikäli laajennusjoukkueet olisivat olleet mukana tai ei niin muutoin KooKoo olisi joutunut yksinkertaisempaan Jääkiekon 1. Divisioonan omaan Putoamiskarsintaan ja Forssan Palloseura/FoPS olisi pudonnut Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi suoraan.

Entä millainen tilanne olisi ollut mikäli olisi ollut käytössä jo silloinen seuraavan laajemman sarjakauden mukainen puolivälitilanne eli viimeistä kertaa olleiden sääntöjen valossa toki merkityksettömämpi 22:s ottelukierros?

18.12.1983 mennessä oltiin siinä vaiheessa menossa.

Tuolloisten sääntöjen mukaan ja kuin se niin sellaisenaan olisi ratkaissut kaiken niin JoKP ja Lukko olisivat päässeet silloisten sääntöjen nimissä tuolloiseen historiaan pian jäävinä sarjan oman nk. Playoff-kauden jatkokierroksille tilanteen mukaan kahtena parhaimpana joukkueena vähintään kuitenkin toiselle kierrokselle tai enemmän oleville kierroksille ja JyP HT oli tasoissa Lukon kanssa paremmasta nk. Playoff-kauden sijoituksesta puhuen jolloin olisi voinut tulla ikään kuin sen ratkaistaessa sen Uusintaottelu Nousemisesta nk. Playoff-kauden Jatkopaikkaan eikä muuten runkosarjan voitosta puhuttaessa kaukana ollut Rauman Lukko edelleenkään toki jo nk. Playoff-kaudella muuten kiinni olevana, TuTo, Imatran Ketterä ja täpärästi KooKoo olivat pääsemässä sarjan nk. Playoff-kaudelle muutoin kaikki tyynni vaikkakin vain alkuvaiheisiin sitä.

KooKoo olisi pelannut myös Uusintaottelun Nousemisesta nk. Playoff-kaudelle Heinolan Peliittoja vastaan siinä vaiheessa mikäli tuo ratkaisu olisi noin käynyt.

Rannalle siinä vaiheessa riippuen Uusintaottelusta Nousemisesta nk. Playoff-kaudelta puhuen myös nk. Kesälomajoukkueiksi silloisin säännöin ja näkymin olivat jäämässä tuon kyseisen ottelun häviäjä eli KooKoo tai Peliitat ja KalPa ja hyvin täpärästi vielä tästä vähän kauempana lähempänä säilymistä tai Jääkiekon 1. Divisioonaa omaa Putoamiskarsintaa oli ensin selvemmin Vaasan Sport ja silloisena hännänhuippuna vain hyvin vähän paremmin pärjäten edelleen hyvinkin selvästi kaukana kaikista ollut Forssan Palloseura/FoPS Forssasta.

Mikäli jo heti tuolloin olisivat astuneet voimaan tai olleet voimassa seuraavaksi sarjakaudeksi ajateltuna olleet uudet säännöt niin JoKP olisi juuri ja juuri noussut suoraan SM-Liigaan yhtä seuraavaksi sarjakaudeksi, JyP HT ja Rauman Lukko olisivat pelanneet normaalisti mukana ilman Uusintaotteluja yhtä tulevien uusien sääntöjen mukaisen yksinkertaistetussa ja suppeammassa Liigakarsinnassa, mutta TuTo ja Imatran Ketterä olisivat pelanneet sillä tavalla sitten menetellen kuitenkin Uusintaottelun Nousemisesta nk. Playoff-kaudelle tai Uusintaottelun Putoamisesta nk. Kesälomille ja tämän ottelun häviäjä, KooKoo, Heinolan Peliitat ja KalPa olisivat jääneet selvemmin nk. Kesälomalle pääsemättä enää vaikuttamaan kohtaloonsa.

Sport ja Forssan Palloseura/FoPS olisivat säilyneet karsimatta mahdollisesti säilyttäen sarjapaikkansa ja mikäli laajennusjoukkueet olisivat olleet mukana tai ei niin muutoin Sport olisi joutunut yksinkertaisempaan Jääkiekon 1. Divisioonan omaan Putoamiskarsintaan ja Forssan Palloseura/FoPS olisi pudonnut Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi suoraan.

Lopulta toteutuneesti historiassa tämän sarjan viimeisellä runkosarjaltaan nk. Lyhyeltä Kaudelta puhuen Rauman Lukko ja JyP HT pitkän kirin tehneenä selvisivät itse nk. Playoff-kauden jatkokierroksille aiemmin kuvailulla tavalla tietenkin riippuen kauden sarjapituudesta käytävien ottelukierrosten suhteen, JoKP jäi inhottavan täpärästi pisteen päästä Uusintaottelusta Nousemista nk. Playoff-kauden Jatkopaikkaan tai kahden pisteen päästä suoremmasta pääsystä parempaan nk. Playoff-kauden sijoitukseen päästen toki mukaan normaalille nk. Playoff-kaudelle, TuTo, KalPa ja KooKoo myös hienosti kirineenä kauden mittaan pääsivät vielä mukaan nk. Playoff-kaudelle.

Imatran Ketterä ikävä kyllä jäi täpärästi kauden mittaan heikennyttyään ulos nk. Playoff-kaudelta ja täten siis nk. Kesälomalle yhdessä Heinolan Peliittojen kanssa joilla varsinkin tuntui loppuneen puhti kokonaan kauden edetessä tai sitten oli vain niin hiton harmittava tappioputki toinen toisensa jälkeen menettelevän voitettavasta tai edes tasapeliksi saatavilla olleista peleistä puhuen.

Vaasan Sport ja Forssan Palloseura/FoPS joutuivat ikävä kyllä Jääkiekon 1. Divisioonan omaan Putoamiskarsintaan.

Mikäli jo silloin mietityt uudet säännöt olisivat olleet voimassa niin Lukko olisi noussut SM-Liigaan suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi, JyP HT, JoKP ja TuTo olisivat olleet Liigakarsintaan päässeet joukkueet.

KalPa, KooKoo, Imatran Ketterä, Heinolan Peliitat ja Sport yhdessä Forssan Palloseuran/FoPS:n kanssa olisivat olleet sarjan nk. Kesälomajoukkueet voimatta enää vaikuttaa kohtaloonsa mitenkään.

Lisäksi Sport ja Forssan Palloseura/FoPS olisivat tosiaan voineet säilyttää selvemmin paikkansa tai sitten eivät sarjalaajennusjoukkueiden kustannuksella.

Ja ikään kuin jo tuolloin soveltaen Sport olisi joutunut Jääkiekon 1. Divisioonan omaan Putoamiskarsintaan ja Forssan Palloseura/FoPS olisi joutunut putoamaan sarjasta seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 2. Divisioonaan.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Kun aiemmin puhuin tuosta Jääkiekon SM-Liigasta ja sen sarjakaudesta 1983-1984 hieman jossiteltavana tilanteena kuten myös korjasin tuota HPK:n osuutta Liigakarsinnan tai putoamisen suhteen niin hieman hankalaa oli poikkeustilanteen takia oikein tuolle sarjakaudelle laskea vielä sen puoltaväliä sellaisenaan.

Joukkueet kun pelasivat sitä vähän eri tahdissa.

Siten tuon erikoisemman sarjakauden puoliväli ylitettiin tilanteen mukaan milloin tahansa päivämäärien 25.11.1983, 27.11.1983 ja 1.12.1983 välisenä aikana.

Siten laitan tähän vielä mietteitä kun aiemmat toteutuneet vaiheet on jo kerrottu sitä edellisessä viestissä korjausten jälkeen, mutta arvelin laittaa tilanteet mieluummin tämän osalta nyt näin kuin kasvattaa varsinaista asiaviestiä niin turhankin paljonkin pidemmäksi jo valmiiksi pitkään viestiin.

Tässäpä mietteitä kun tuolloin katsojaluvuista oltiin huolissaan ja sarjatilanteetkin olivat välillä perin kummallisen oloisia:

Jääkiekon SM-Liigan Sarjatilanne Sarjakaudella 1983-1984 25.11.1983

Ässät ja HIFK olivat menossa aiemmin esiteltyihin nk. Playoff-kauden suorapaikkoihin kiinni, mutta tasapelissä HIFK:n kanssa silloin olisivat olleet Tappara ja Kärpät aivan niskassa kiinni hengittäen niistä ajatellen olivat toki pääsemässä myös muutenkin nk. Playoff-kaudelle silloisin näkymin yhdessä TPS:n ja Ilveksen kanssa.

Kesälomasta puhuen silloin lomille olivat jäämässä sarjapaikat säilyttäen Jokerit ja Lahden Kiekko-Reipas silloisen täpärästi SaiPa:n ja HPK:n valmistautuessa kohti Liigakarsintaa.

Silloisesti seuraavaksi sarjakaudeksi ajatelluin uusin säännöin tuossa vaiheessa ilman siis muun muassa mitään nk. Playoff-kauden etuuspaikkoja Ässät, HIFK, Tappara ja Kärpät olisivat menneet ilman tasapelimietintöjä muuten nk. Playoff-kaudelle.

Rannalle nk. Kesälomajoukkueina olivat jäämässä ulos TPS, Ilves, Jokerit ja Lahden Kiekko-Reipas.

Liigakarsintaan olisi mennyt täpärästi yksin SaiPa ja HPK olisi pudonnut seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 1. Divisioonaan.

Ongelmallista oli se, että TPS:llä ja Tapparalla oli vajaita ottelukierroksia kauteen joten tämä oli hankalaa sinänsä määrittää tuon päivämäärän perusteella kauden puoliväliksi sinänsä silloin.

Seuraava sarjatilanne päivämääräksi 27.11.1983 näytti tältä:

Jääkiekon SM-Liigan Sarjatilanne Sarjakaudella 1983-1984 27.11.1983

Tappara ja Ässät olivat menossa aiemmin esiteltyihin nk. Playoff-kauden suorapaikkoihin kiinni, mutta tasapelissä heti näiden takana olivat sen heti kahden-kolmen pisteen päässä HIFK, Kärpät ja TPS aivan niskassa kiinni hengittäen niistä ajatellen olivat toki pääsemässä myös muutenkin nk. Playoff-kaudelle silloisin näkymin yhdessä Ilveksen kanssa.

Kesälomasta puhuen silloin lomille olivat jäämässä sarjapaikat säilyttäen Jokerit ja Lahden Kiekko-Reipas edelleen silloisen täpärästi SaiPa:n ja HPK:n valmistautuessa kohti Liigakarsintaa.

Silloisesti seuraavaksi sarjakaudeksi ajatelluin uusin säännöin tuossa vaiheessa ilman siis muun muassa mitään nk. Playoff-kauden etuuspaikkoja Tappara, Ässät, HIFK ja Kärpät olisivat menneet muuten nk. Playoff-kaudelle huolimatta toki Kärppien tasapelistä TPS:n kanssa.

Rannalle nk. Kesälomajoukkueina olivat jäämässä ulos tasapelistään Kärppien kanssa siitä huolimatta TPS, Ilves, Jokerit ja Lahden Kiekko-Reipas.

Liigakarsintaan olisi mennyt täpärästi yksin SaiPa ja HPK olisi pudonnut seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 1. Divisioonaan.

Tämä oli vähän selvempi, mutta tuossa vaiheessa vieläkin TPS:llä oli ikävä kyllä vajaita ottelukierroksia jolloin kauden puoliväliä ei ollut helppoa määrittää.

Ja vielä viimeinen sarjatilanne jolloin puoliväliin kautta pääsivät silloisesti kaikki joukkueet, mutta toki TPS joutui vajaita ottelukierroksia pelanneena ikävä kyllä sellaisenaan siis kirimään muita sarjan joukkueita kiinni silloin:

Jääkiekon SM-Liigan Sarjatilanne Sarjakaudella 1983-1984 1.12.1983

Tappara ja HIFK olivat menossa aiemmin esiteltyihin nk. Playoff-kauden suorapaikkoihin kiinni, mutta tasapelissä heti HIFK:n kanssa olivat Kärpät ja Ässät vähän tätä taaempana aivan niskassa kiinni hengittäen niistä ajatellen olivat toki pääsemässä myös muutenkin nk. Playoff-kaudelle silloisin näkymin oli TPS yhdessä siinä vaiheessa kulmakarvoja vähän kohottavasti mukaan nousseiden Jokereiden kanssa, mutta Jokerit olivat silti putoamassa nk. Playoff-kaudelta ihmeittä kun Ilves oli tasoissa sen kanssa.

Kesälomasta puhuen silloin lomille olivat jäämässä sarjapaikat säilyttäen Ilves huolimatta tasapelistään Jokereiden kanssa ja SaiPa pienen nousun myötä edelleen silloisen täpärästi Lahden Kiekko-Reippaan ja HPK:n valmistautuessa kohti Liigakarsintaa.

Silloisesti seuraavaksi sarjakaudeksi ajatelluin uusin säännöin tuossa vaiheessa ilman siis muun muassa mitään nk. Playoff-kauden etuuspaikkoja Tappara, HIFK, Kärpät ja Ässät olisivat menneet muuten nk. Playoff-kaudelle huolimatta toki näiden kolmen viimeksi mainitun sarjatasapelitilanteesta huolimatta.

Rannalle nk. Kesälomajoukkueina olivat jäämässä ulos TPS, Jokerit, Ilves ja SaiPa.

Liigakarsintaan olisi mennyt täpärästi yksin Lahden Kiekko-Reipas ja HPK olisi pudonnut seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 1. Divisioonaan.

Tässäkin vaiheessa oli se, että vaikka jokainen joukkue oli nyt ylittänyt jo sarjan puolenvälin niin TPS:llä oli tasan omasta puolivälistään huolimatta kirittävää muihin joukkueisiin nähden silloisissa ottelukierroksissa.

Siten jää hieman makuasiaksi, että milloin sitten parittoman määrän ottelukierroksia sisältävänä kautena ylitettiin sarjan puoliväli.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon SM-Liigassa sarjakaudella 1984-1985 tosiaan oli muutoksia kun nk. Playoff-kautta supistettiin ja muutenkin eri joukkueiden pääsemistä tai pääsemättömyyttä milloin mihinkin muutettiin aika tavalla aiempaan nähden.

Sarjan silloinen 10-vuotisjuhlakausi sellaisenaan herätti tietysti melkoisia juttuja ja omanlaisensa nöyryytys oli jo aiemmin kertomaton sarjan laajentamattomuus 12 joukkueen sarjaksi ja lisäksi mikäli sitten siihen ei olisikaan suostuttu niin siltikään päättäjät eivät halunneet edes lisätä muutoin vaikkapa ottelukierrosten määriä.

Tämä viesti myös pian tulevan Jääkiekon 1. Divisioonan saman sarjakauden eli 1984-1985 tapaan keskittyy tilanteina siihen, että mikä oikein olisi ollut tilanne eri säännöin mikäli niitä olisi käytetty toisessa kohtaa toisin.

Viime viesteissä esitellyiksi tulleet uudet säännöt astuivat voimaan ja se loi omat jossittelunsa sarjaan kuten myös mikäli olisi tehty vanhoin säännöin tilanteita.

Tältä tilanteet näyttivät mikäli kaikki sarjassa olisi ikään kuin päätetty jo sarjan puolivälitilanteen eli 18 silloisen ottelukierroksen mukaan silloin eli 29.11.1984 mennessä:

Jääkiekon SM-Liigan Sarjakausi Puoliväli 1984-1985

TPS, Kärpät, Ilves ja Ässät olisivat menneet nk. Playoff-kaudelle uusien sääntöjen mukaisesti supistettuina entiseen nähden ilman nk. Playoff-kauden etupaikkoja.

Rannalle nk. Playoff-kaudelta ja samalla sarjan nk. Kesälomajoukkueiksi olisivat jääneet täpärämmin puhuen ensin HIFK ja siitä eteenpäin selvemmin Lukko, Jokerit ja Tappara ja osa näistä joukkueista olivat pelottavankin liian lähellä silloisesti puhuen nk. Liigakarsinnan rajaa kun sitä vielä silloin miehitti Lahden Kiekko-Reipas ja putoaja Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi siinä vaiheessa olisi ollut SaiPa.

Tasapisteissä olisi oltu suoran putoajan ja Liigakarsijan väliltä puhuen. Siitä puhuen Tappara oli pisteen päässä ja Jokerit vain kahden pisteen päässä näistä ongelmarajoista puhuen.

Tämän jälkeenkin vielä ennen pitkää SM-Liigassa pelattiin sen neljä ottelukierrosta lisää saaden päälle joulutauon mukaiset SM-Liigan yleisömäärät puoliväliltään joista puhuin neljä vuotta sitten.

Kuitenkin tämän vertailun mukaisesti vielä mikäli vanhat edellisen sarjakauden säännöt olisivat silloisesti olleet voimassa niin TPS, Kärpät, Ilves ja Ässät olisivat olleet jo kerrotusti nk. Playoff-kaudella mukana, mutta Kärpät ja Ilves olisivat olleet tasoissa koskien pisteiltään nk. Playoff-kauden etupaikkaa nähden ja muutoin nk. Playoff-kaudelle mukaan vielä tavallisempiin pelaaviin joukkueisiin olisivat päässeet silloin vielä HIFK ja Lukko mitä vasten sitten Jokereiden ja Tapparan nk. Kesälomakausi olisi varmasti mieltä pahentanut.

Lahden Kiekko-Reipas olisi ollut Liigakarsintaan joutuva joukkue, mutta SaiPa vastaavasti ilman muuta olisi saanut jäädä pelaamaan myös Liigakarsintaa vailla pelkoa putoamisesta suoraan.

Lopullisesti tietenkin toteutuneesti TPS, Kärpät, Ilves ja Ässät menivät nk. Playoff-kaudelle ja vanhoilla säännöillä TPS ja Kärpät olisivat saaneet olla nk. Playoff-kauden etujoukkueet ja Ilveksen ja Ässien seuraksi olisivat vielä päässeet ulos sääntömuutoksen takia jääneet HIFK ja Tappara.

Lukko ja Jokerit olisivat jääneet nk. Kesälomalle sarjaan varmasti säilyneinä, SaiPa täpärästi jäi jossain määrin niin Lukon kuin myös Jokereiden taakse Liigakarsintaan ja Lahden Kiekko-Reipas putosi sarjasta.

Ilman sääntömuutosta SaiPa olisi saanut jäädä pelaamaan Liigakarsintaa putoamatta suoraan lahtelaisten kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan sarjakaudella 1984-1985 nähtiin sitä mitä Jääkiekon SM-Liigassa ei nähty eli sarjalaajennus 12 joukkueen sarjaksi ja samalla myös ottelukierrosten tuntuva lisäys.

Tietenkin sarjan oma muutaman vuoden ajan nähty nk. Playoff-kausi poistui kokonaan eikä useisiin vuosiin pitkiin aikoihin tultu näkemään näillä näkymin tosiaan ollenkaan tämäntapaisia otteluja koko sarjaan.

Toiseksi korkeimman sarjan osalta silti yksinkertaistetumpaan muotoonkin sarjaan odotettiin sisältyvän jännitystä.

Etenkin kun sarjavoittaja sai nyt nousta suoraan vaikka sitten tietysti Liigakarsintaan nousijoiden määrästä tuli kiistaa sen jäädessä kolmeen joukkueeseen eli nelostilaan asti vaikkapa viiden joukkueen ja kuutostilaan asti kun tuolloin vanhoilla säännöillä siihen asti vielä nk. Playoff-kautta pelattaessa joukkueita oli päässyt niinkin monta jatkoon joista tuolloin tosin kaksi parasta joukkuetta oli päässyt nk. Playoff-kauden jatkokierroksille siinä muut olisivat joutuneet aina aloittamaan aivan alusta lähtien.

Välillä sarjavoittajan ohella myös sarjakakkosen haluttiin nousevan suoraan tai edes pelaavan selvä muu nousuottelusarja SM-Liigan toiseksi viimeistä vastaan ja sen ottelun mahdollinen häviäjä olisi sitten pelannut alemmassa sarjassa suoraan tai tarpeen tullen muun karsinnan yhteydessä sitten paikastaan yrittäen vielä kerran.

Ikävä kyllä tähän ei suostuttu ja siitäkin jossain määrin tuli kovaakin jossittelua.

Putoaminen muuttui myös eli kaksi viimeistä oli vanhoilla säännöillä joutunut Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan, mutta nyt joutui vain toiseksi viimeinen joukkue ja viimeinen putosi suoraan.

Sarjalaajennuksen yhteydessä entiset karsijapaikkalaiset eli ysipaikan ja kymppipaikan joukkueet täten varmistivat sarjapaikkansa ja jäivät nk. Kesälomille.

Tuolloinen sarjalaajennus aiheutti tosiaan eri vaiheissa melkoiset mietinnät kaikkiaan.

Ja ennen kaikkea mitä jos jotkin muut kierrokset olisivat päättäneet kaiken toisin kuin kävi?

Ensimmäinen näistä sarjatilanteista perustui sarjan 'vanhaan' puoliväliin eli sittemmin merkityksettömäksi jääneeseen 18 ottelukierrokseen eli silloin 22.11.1984 mennessä pelattuna:

Jääkiekon 1. Divisioonan Sarjakausi 18 Ottelukierroksen Jälkeen 1984-1985

JyP HT olisi noussut suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon SM-Liigaan, KalPa, TuTo ja KooKoo olisivat nousseet Liigakarsintaan.

Liigakarsinnasta nk. Rannalle jääneet joukkueet samalla nk. Kesälomalaisina kiitos silloisten uusien sääntöjen olisivat olleet HPK, JoKP, Karhu-Kissat, FoPS/FPS Forssa, Vaasan Sport ja SaPKo ja näistä puhuen täpärästi forssalaiset, vaasalaiset ja savonlinnalaiset olivat välttämässä Jääkiekon 1. Divisioonan oman Putoamiskarsinnan pisteen erolla aina kuhunkin joukkueeseen kun sinne oli joutumassa Heinolan Peliitat ja suora putoaja kiitos uusien sääntöjen silloin Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi olisi ollut Imatran Ketterä, mutta toki myös vielä silloin täpärästi enemmän kuin selvästi.

Tilanteen uskottiin vielä etenkin todella silloisesti laajan sarjakauden vuoksi vielä muuttuvan tuolloin paljonkin.

Mikäli vanhat edellisen sarjakauden säännöt olisivat olleet voimassa niin JyP HT itse suoraan olisi päässyt nk. Playoff-kauden etupaikkaan kiinni ja tämän jälkeen KalPa ja TuTo olisivat joutuneet pelaamaan Uusintaottelun Nousemisesta tämän sarjan oman nk. Playoff-kauden etupaikkaan kiinni ja häviäjä olisi joutunut pelaamaan kaikki pelit alusta alkaen voittajan päästessä aloittamaan vähän myöhemmin etukierroksilla.

Playoff-kaudelle olisivat liittyneet näiden seuraksi vielä KooKoo, HPK ja Uusintaottelulla Nousemisesta nk. Playoff-kaudelle yleensäkin sen ottelun voittaja eli joko JoKP tai Karhu-Kissat siinä vaiheessa. Kesälomalle olisivat lähteneet Uusintaottelulla Nousemisesta hävinnyt joukkue, FoPS/FPS Forssa, Sport ja SaPKo vaikka aina tietenkin myös sarjan laajennusjoukkueet olisivat nämä voineet syöstä alemmaksikin.

Niin tai näin Heinolan Peliitat ja Imatran Ketterä olisivat aina tietenkin voineet vain pelata omaa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa ja siten siis Ketterä olisi liittynyt Peliittojen seuraan sinne minne tie vie Sportin ja SaPKo:n säilyessä kun muuten sinne olisivat voineet mennä vaasalaiset ja savonlinnalaiset.

Seuraava ote onkin otettu sitten täsmälleen uusien sääntöjen mukaisesta sarjan puolivälistä eli 5.12.1984 mennessä pelattuna:

Jääkiekon 1. Divisioona Sarjakausi Puoliväli 1984-1985

JyP HT olisi edelleen noussut suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon SM-Liigaan, KalPa, TuTo ja KooKoo olisivat nousseet yhtä edelleen Liigakarsintaan.

Liigakarsinnasta nk. Rannalle jääneet joukkueet samalla nk. Kesälomalaisina kiitos silloisten uusien sääntöjen olisivat olleet pienillä sijoitusmuutoksilla kuitenkin yhä edelleen vain HPK, JoKP, FoPS/FPS Forssa, Karhu-Kissat, Vaasan Sport ja SaPKo ja näistä puhuen täpärästi vaasalaiset ja savonlinnalaiset olivat välttämässä Jääkiekon 1. Divisioonan oman Putoamiskarsinnan pisteen erolla aina kuhunkin joukkueeseen kun sinne oli joutumassa Heinolan Peliitat ja suora putoaja kiitos uusien sääntöjen silloin Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi olisi ollut Imatran Ketterä, mutta toki myös vielä silloin täpärästi enemmän kuin selvästi.

Tuossa vaiheessa tosin nyt muutoksena Peliitat ja Ketterä olivat tasapelissä eli Uusintaottelu Suorasta Putoamisesta Jääkiekon 2. Divisioonaan olisi jouduttu pelaamaan ja siinä voittaja olisi lähtenyt vielä joka tapauksessa tuon kyseisen sarjan Putoamiskarsintaan ja häviäjä sitten lähtenyt sarjakauden päätteeksi alempaan sarjaan niillä puhein.

Tilanteen uskottiin etenkin todella silloisesti laajan sarjakauden vuoksi muuttuvan tuolloin vielä jossain määrin, mutta jotain silloista osviittaa voitiin kuitenkin jo olettaa arveltavan saada kauden luonteesta kaikin puolin.

Mikäli vanhat edellisen sarjakauden säännöt olisivat olleet voimassa niin JyP HT ja KalPa olisivat päässeet nk. Playoff-kauden etupaikkoihin kiinni ja tämän jälkeen TuTo, KooKoo, HPK ja JoKP olisivat paljon sopuisammin aiempaan kauteen nähden olleet sen hetken pistetilanteissa nk. Playoff-kauden muut joukkueet vailla etuuksia.

Kesälomalle olisivat lähteneet FoPS/FPS Forssa, Karhu-Kissat, Sport ja SaPKo vaikka aina tietenkin myös sarjan laajennusjoukkueet olisivat nämä voineet syöstä alemmaksikin.

Niin tai näin Heinolan Peliitat ja Imatran Ketterä olisivat aina tietenkin voineet vain pelata omaa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa ja siten siis Ketterä olisi liittynyt Peliittojen seuraan sinne minne tie vie Sportin ja SaPKo:n säilyessä kun muuten sinne olisivat voineet mennä vaasalaiset ja savonlinnalaiset.

Tuossa vaiheessa sarjan puoliväliin tullen nähden Peliitat ja Ketterä tosin vanhoilla säännöillä eivät olisi tarvinneet pelata Uusintaottelua Putoamisesta Suoraan Jääkiekon 2. Divisioonaan tuolloin seuraavaksi sarjakaudeksi.

Tämän jälkeen vielä ennen pitkää Jääkiekon 1. Divisioonassa pelattiin tai oltiin pelaamatta enintään yksi ottelukierros lisää lykäten sen siis ensin tiettävästi 7.12.1984, sitten lykäten 8.12.1984 se pelattavaksi, vielä kerran sitten lykäten 12.12.1984 asti pelattavaksi ja mahdollisesti lopulta päättäen jättää kyseinen kierros kokonaan pelaamatta.

Tämän jälkeen se päätettiin pelata todennäköisesti siirrettynä vasta joulutauon jälkeen 3.1.1985 eteenpäin Jääkiekon SM-Liigan tapaan pelattavaksi yhtä aikaa sen kanssa saaden päälle joulutauon mukaiset Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömäärät puoliväliltään joista puhuin neljä vuotta sitten.

Tämän jälkeen oli vielä yksi viimeinen muu jossiteltava ottelukierrostunnelma eli mitä jos kyseinen uudempien sääntöjen sarjakausi Jääkiekon 1. Divisioonassa olisikin päättynyt 'vanhojen' sääntöjen mukaisesti jo 36 ottelukierroksen jälkeen kuten Jääkiekon SM-Liigakin eli 'vanhojen' sääntöjen pituisena sarjana siihen asti olleena?

Tältä tilanne näytti tuolloin toki ennen pitkää uusien sääntöjen pohjalta merkityksettömäksi muuttuneeseen 36 ottelukierroksen tilaan nähden eli 3.2.1985 mennessä pelattuna:

Jääkiekon 1. Divisioonan Sarjakausi 36 Ottelukierroksen Jälkeen 1984-1985

JyP HT olisi noussut suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon SM-Liigaan, KalPa, KooKoo ja TuTo olisivat nousseet Liigakarsintaan.

Liigakarsinnasta nk. Rannalle jääneet joukkueet samalla nk. Kesälomalaisina kiitos silloisten uusien sääntöjen olisivat olleet HPK, JoKP, Karhu-Kissat, hienosti Heinolan Peliitat kauden jälkipuoliskon nousunsa jälkeen, FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä ja näistä puhuen täpärästi heinolalaiset, forssalaiset ja imatralaiset olivat välttämässä Jääkiekon 1. Divisioonan oman Putoamiskarsinnan pisteen erolla aina kuhunkin joukkueeseen kun sinne oli joutumassa Savonlinnan SaPKo ja suora putoaja kiitos uusien sääntöjen silloin Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi olisi ollut Vaasan Sport lopulta yllättävänkin selvästi sarjakauden muututtua yllättäen sille perin huonoksi kesken kauden.

Tilanteen uskottiin vielä etenkin todella silloisesti laajan sarjakauden kuitenkin nyt nähneen aiempaan nähden nyt huipennuksensa, mutta kaikkea ei oltu vielä sanottu kun kiitos uusien sääntöjen peräti 8 lisäottelukierrokseen sen myötä kauteen mahtui draamaa ja jännitystä ja viimeistä sanaa ei ollut sanonut myöskään uskomattomassa voittoputkessa tuolloin ollut Joensuun JoKP.

Mikäli vanhat edellisen sarjakauden säännöt olisivat olleet voimassa ja kausi olisi jo päättynyt oletetusti peräti silloin niin JyP HT ja KalPa olisivat päässeet kaiken jälkeen nk. Playoff-kauden etupaikkoihin kiinni ja tämän jälkeen KooKoo:n jäädessä täpärän inhottavasti pois nk. Playoff-kauden etupaikasta toki tavallisemmin nk. Playoff-kaudelle mukaan päästen TuTo:n seuratessa perässä vähän kauempana.

HPK ja JoKP olisivat paljon sopuisammin aiempaan kauteen nähden, mutta myös entistä kaukaisemmin olleet sen hetken pistetilanteissa nk. Playoff-kauden muut joukkueet vailla etuuksia. JoKP:n voittoputki olisi silti varmaankin pantu lyhyempäänkin sarjaan riittävästi merkille mikäli nk. Playoff-kauteen olisi lähdetty kun lopulta tietenkään ei lähdetty.

Kesälomalle olisivat lähteneet Karhu-Kissat, Heinolan Peliitat hienon nousunsa päätteeksi silloin, FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä vaikka aina tietenkin myös sarjan laajennusjoukkueet olisivat nämä voineet syöstä alemmaksikin.

Niin tai näin FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä olisivat aina tietenkin voineet vain pelata omaa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa ja siten siis Ketterä olisi liittynyt FoPS:n/FPS:n seuraan sinne minne tie vie SaPKo:n ja Sportin säilyessä kun muuten sinne olisivat voineet mennä savonlinnalaiset ja vaasalaiset.

Tuossa vaiheessa sarjan päätökseen oletetusti tullen ja nähden SaPKo ja Sport tosin vanhoilla säännöillä eivät olisi tarvinneet pelata Uusintaottelua Putoamisesta Suoraan Jääkiekon 2. Divisioonaan tuolloin seuraavaksi sarjakaudeksi eikä olisi olleet sitä lähimaillakaan. Enintään ehkä Uusintaottelu Putoamisesta Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan olisi pelattu ja lähimpänä sitä paikkaa useiden joukosta SaPKo:a vastaan siinä vaiheessa olisi ollut juurikin Imatran Ketterä.

Lopulta tietenkin pitkän pitkältä tuntunut sarjakausi silloisin uusin säännöin päättyi.

Toteutuneessa historiassa loppuhetket sarjaan olivat erityisen katkerat uusien sääntöjen perusteella Joensuuhun ja Hämeenlinnaan.

JoKP oli ollut voittanut kauden päätökseen mennessä 13 kertaa peräkkäin omia ottelujansa ja HPK oli vähän ehkä muutoin vähemmin otteluvoitoin silti muita pisteitään hyödyntäen ollut ihan yhtä lähellä pääsyä Liigakarsintaan silloin!

Tätä vasten TuTo:n ihmenousu Liigakarsintaan oltuaan välillä ihan tappion keskipisteessä ratkaisevia kierroksia vasten ollen alakynnessä tai aivan köysissä silloin peliottein jäällä teki ratkaisussaan suoritteena tuolloin melkoisena suosikkitalven elokuvana olleen The Karate Kid-tason henkisen 'Kurkipotkun' tyrmäten siis ylivoimaisena turkulaisiin nähden pidetyt JoKP:n ja HPK:n sarjataulukossa heikäläisten verraten selvästä ja paremmasta nousutahdosta voittotasoineen joukkueina siitä huolimatta!

Turkuun siis meni hyvin viimeisellä hetkellä Liigakarsintapaikka ja sitä juhlittiin hienosti silloin.

Toteutuneesti siis JyP HT nousi täysin suvereenisti ajatellen koko kautta siis Jääkiekon SM-Liigaan seuraavaksi sarjakaudeksi ja melko selvä sarjakakkonen kaiken jälkeen eli KalPa, tämän jälkeen vain vähän jäljessä ollut KooKoo ja todella, todella viime hetkellä TuTo nousivat Liigakarsintaan.

JoKP ja HPK päätyivät tasapisteisiin jääden rannalle ja nk. Kesälomalle todella, todella piruunnuttavasti perässään hyvin kaukana sarjan loppuvaiheisiin nähden muut joukkueet kautensa päättäneinä säilyen muutenkin seuraavaksi sarjakaudeksi eli Karhu-Kissat, Heinolan Peliitat, FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä.

SaPKo joutui Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan ja Vaasan Sport kiitos uusien sääntöjen tippui suoraan kiitos oikeastaan todella kamalan ja pysyvästi karmean loppukauden suoraan Jääkiekon 2. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi.

Mikäli vanhat edellisen sarjakauden säännöt olisivat olleet voimassa ja kausi olisi päättynyt oletetusti kuten päättyi niin JyP HT ja KalPa olisivat päässeet kaiken jälkeen nk. Playoff-kauden etupaikkoihin kiinni ja tämän jälkeen KooKoo ja TuTo seurasivat perässä selvästi näitä kahta kauempana ja ainakin JyP HT:tä nähden kauempana.

JoKP ja HPK olisivat olleet ansiokkaan ja upean loppukautensa osalta varsinkin JoKP:n 13:sta ottelun voittoputkeen nähden nk. Playoff-kauden muut joukkueet vailla etuuksia.

JoKP:n voittoputki olisi tuonut varmasti niin paljon enemmän iloa ja itseluottamusta kauden jatkoon kun nk. Playoff-kauteen olisi lähdetty niin hienoissa merkeissä kun lopulta tietenkään ei lähdetty tuottaen siis Joensuuhun ja Hämeenlinnaan vain todella, todella pahan mielen tulevaksi kesäksi silloin.

Kesälomalle olisivat lähteneet Karhu-Kissat, Heinolan Peliitat hienon nousunsa päätteeksi silloin, FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä vaikka aina tietenkin myös sarjan laajennusjoukkueet olisivat nämä voineet syöstä alemmaksikin.

Niin tai näin FoPS/FPS Forssa ja Imatran Ketterä olisivat aina tietenkin voineet vain pelata omaa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa ja siten siis Ketterä olisi liittynyt FoPS:n/FPS:n seuraan sinne minne tie vie SaPKo:n ja Sportin säilyessä kun muuten sinne olisivat voineet mennä savonlinnalaiset ja vaasalaiset.

Tuossa vaiheessa sarjan päätökseen oletetusti tullen ja nähden SaPKo ja Sport tosin vanhoilla säännöillä eivät olisi tarvinneet pelata Uusintaottelua Putoamisesta Suoraan Jääkiekon 2. Divisioonaan tuolloin seuraavaksi sarjakaudeksi eikä olisi olleet sitä lähimaillakaan. Enintään ehkä Uusintaottelu Putoamisesta Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan olisi pelattu ja lähimpänä sitä paikkaa useiden joukosta SaPKo:a vastaan siinä vaiheessa olisi ollut juurikin Imatran Ketterä.

Kun näin kaikki oli tapahtunut oli kieltämättä jännittävä avauskausi Jääkiekon 1. Divisioonan nk. Pitkistä Kausista tuolloin pelattu ja niin helkkarin paljon enemmän odotettiin tietysti seuraavaltakin sarjakaudelta ja täten luotiin painetta myös SM-Liigankin laajentumiselle tai edes ottelukierrosten selkeälle kasvattamiselle sarjakaudeksi 1985-1986!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Kun tuossa tuli katsottua erilaisia 1990-luvun alun jääkiekkokausia aina puoliväliin asti niin kyllä oli sarjakausien kanssa melkoista selvittelyä.

Aiemminkin muun muassa Jääkiekon Finlandia-Liigaa ja sen seuraajaa Jääkiekon Fazer-Liigaa on tullut kerrottua muotoon tai toiseen muun muassa tähän aihealueeseen yleisömääriltään.

Hyvin, hyvin pitkien ja koettelevien yleisömäärien etsintöjen ja tutkimusten jälkeen kokonaiskuva alkaa hahmottua suurin piirtein kaikista kausiottelujen määristä kaikkiaan.

Silti kuitenkin on välillä erittäin, erittäin haastavaa ollut määrittää järkevän täsmällistä kauden pituutta.

Etenkin kun välillä eri joukkueet yhdessä hetkessä saattoivat hieman sarjatilanteista riippuen pudota vaikka osin alemman sarjan nousuottelujen tai putoamisottelujen perusteella sekoittavien jatkosarjojen takia vaikkapa Jääkiekon 3. Divisioonaan asti, mutta yhtä vastaavasti vähän toisenlaisella onnella saattoi yhtä hyvin tai myös pääsi kaikkein parhaimmillaan riippuen tilanteesta sitten suoraan seuraavan kauden Jääkiekon Fazer-Liigaan näin esimerkiksi!

Osin juuri monien eri jatkosarjojen kanssa painiessa on paha sanoa, että uskallettiinko noita aikanaan aivan välttämättä kaikkine koukeroineen edes kertoa Jääkiekkokirjaankaan tilanteen mukaan?

Etenkin nuo ihan kaikkein suurimmat määrät erilaisia ottelukierroksia kauteen toki joukkueista sentään hieman riippuen olivat merkittävimmillään lähes käsittämättömän suuria määriltään!

Ja entäpä ottelutahti per kausi ja per ottelukierros periaatetasolla:

Se saattoi olla jopa välillä hurjempaa kuin jo toki varmasti sinänsä periaatteessa pitkänä tunnettuun ja silloin välillä valitettuun Jääkiekon SM-Liigaankin nähden!

Etenkin kun niin vain oli välillä lähes pakkomielle saada niitä tiettyjä määriä sarjaohjelmia ottelukierroksineen maaliin asti sitten vaikka millä mitalla.

Ja aina ei sekään riittänyt.

Näin esimerkiksi yksinkertaisesti valtavista syistä johtuen muun muassa Jääkiekon Finlandia-Liiga ainoalla kaudellaan koskaan kunnolla siis sillä sarjanimellä venähti reilusti huhtikuunkin puolelle ja lehdissä alettiinkin jo povailla, että tuleeko Jääkiekon Finlandia-Liigasta yhtä pitkä ja olevinaan niin 'väkipakkoinen' sarja kuin NHL:stä ja sarjavoittoja nousujuhlineen vietettäisiin sitä menoa sen ajan välillä kitkerien sanojen pohjalta nk. Juhannusjuhlien alla?

Huhtikuulle 1994 toki venyessään kyse sentään oli onneksi kyllä jo aivan kaikkein viimeisistä mahdollisista päätöspeleistä puhuen, mutta hyvin mittava toden totta oli sekin kausi kaikkiaan siis.

Ja ikimuistoisena Suomen MM-kultavuonna 1995 ei kovin etäälle jääty koko kauden pituudessa silloisesti debytoineessa Jääkiekon Fazer-Liigassakaan edeltävästä sarjakaudesta.

Maaliskuun 1995 hyvin loppua elettiin ja sekin oli mahdollista vain kun onnella eräät muut ottelusarjat loppuivat niin äkkiä kuin loppui, eräitä joukkueita oli luopunut keskellä näitä monenmoisia sarjoja koko kauden läpiviennistä ja kun eräitä joukkueita oli vielä viime hetken inttämisistä huolimatta evätty jatkamasta luovuttaneiden tilalle kauden saamiseksi loppuun sellaisenaan kuin ehti!

Sarjojen venymiset toden totta alkoivat olla pahimmillaan jo melkoinen ongelma tuona vuotena.

Etenkin kun myöhempiin ikimuistoisiin MM-kisoihinkin haluttiin saada vielä viime hetken pelaajia tai keskittyä niihin kunnolla.

Pahimmillaan olisi hyvinkin voinut tuolloin vuodeksi 1995 venyä kausi huhtikuulle tai jopa toukokuullekin asti kaikessa valtavuudessaan silloin ilman onneksi päättymistä sentään aikaisemmin kuin päättyi.

Ehkä tätä taustaa vasten muun muassa synkeästä JoKP:n romahduksesta toipuva Joensuun jääkiekkoilu sai balsamia haavoille Joensuun Kiekko-Karhujen periaatteessa aika lyhyen, mutta äärimmäisen menestyksekkään Jääkiekon 2. Divisioonan kaudesta.

Kausi oli periaatteessa aika lyhyt (Ainakin verrattuna vaikka saman vuoden Etelälohkon peleihin ja taivas varjele vielä niidenkin eri periaatteessa saman sarjan jatkosarjoilta!) Itälohkossa ja se mahdollisti oman mukavan kokonaispanoksensa kauteen.

Hetken luulin jo löytäneeni Mikkelin Jukureiden sen vuoden yleisömäärät aiemmin kyseltyinä, mutta ikävä kyllä niin hyvä onni ei ollut.

Jääkiekon 2. Divisioonassa Itälohkossa oli aika vähän ottelukierroksia eli ellen erehdy niin varsinaisen normaalin sarjakauden puolella vain 14 ottelukierrosta ja sen päätteeksi Joensuun Kiekko-Karhut pääsi sitten tietenkin omiin nousua koskeviin jatkosarjoihin niiden ollessa lähtökohtaisesti kunnollista nousua määrittäneitä vastaavia.

Kun taas vastaavasti Jukureiden tie lähti siitä eteenpäin sitten viemään kohti vastaavan sarjatason putoamista koskevaa sarjaa tai jälleen kovin, kovin sekoittavan oloisesti eräänlaista tuon tason välisarjaa sinä vuonna kun Jukurit olivat tuolloin enemmän oman sarjan ja lohkon keskikastia.

Ikävä kyllä kun joitakin erinäisiä noiden sarjojen tärkeitäkin tiettyjä otteluja puuttuu katsojalukuineen on vaikea muodostaa aivan tarkkaa kuvaa.

Ellei sitten vuodeksi 1994 tai 1995 kerta kaikkiaan puuttuviakin otteluja olisi ehkä mainittu Jääkiekkokirjoihin niin paha on sitten tietää vuorenvarmaksi eräitä yleisömääriä.

Eräänlaisesti selvää kuitenkin on se, että ihmeittä osin tietysti valtavan muun määrän takia ja oikeastaan pienenä ihmeenä näin erinäisten perusvaltaisten kausivaiheiden vuoksi on Jääkiekon Finlandia-Liiga ainoalla kaudellaan kerännyt enemmän yleisöä kun vastaavasti Jääkiekon Fazer-Liiga keräsi omalla avauskaudellaan.

Eli vuodeksi 1994 Finlandia-Liigalla on äärimmäisen suuritta ihmeittä ollut varmasti enemmän katsojia kauteen kuin aiemmin luulemani 380 000 katsojaa. Tosin tuohan oli vain silloiseen oletettuun runkosarjaan katsojaluku ja ihmeittä on nyt jonkinlainen yhdistelmä kaikkea moninaisuutta mitä tuo jättisarja toden totta etenkin kaikki vaiheet huomioiden piti sisällään.

Toisaalta Jääkiekon Fazer-Liigan suhteen katsojalukuja saattoivat nostaa loppupuolellaan sitä kaikkea myös hyvin moniosainen ja laajamittainen Liigakarsinta SM-Liigan suhteen.

Tuolloin tosiaan SM-Liigan Ilves joutui niitä pelaamaan silloin.

Pelkään mahdollisesti pahaa, että ehkä ennen pitkää muun muassa eri sarjakausien suhteen joutuu tekemään joko niiden runkosarjaan tai muille osin kautta muutoksia.

Vuodet olisivat 1992-1995 etenkin silloin vielä alkuvaiheissaan myös Jääkiekon 1. Divisioonanakin kyseessä.

Välillä muutamat aiemmin mainitut luvut saattavat sisältää jo mainittua aivan kaiken kuten esimerkiksi sarjakauden 1992-1993 ja vastaavasti sarjakauden 1993-1994 luvut ovat vain osaa ja yhdistelmää runkosarjasta tai nousua koskevasta suuremman kokoluokan vastaavasta, mutta niihin ei olisi vielä laskettu Putoamiskarsintaa tai esimerkiksi muita keskivertoja sijoituksia koskevia oheisluokan sarjoja.

Vuoden 1992 suhteen hämmennystä herättää ilman ihmeittä myös se, että aiemmin kun luulin Putoamiskarsinnan jääneen pelaamatta niin nähtävästi sellainen on kuitenkin noita väärin muistettuja puhejuttuja vasten kyllä pelattu.

Yhtään ei helpota muun muassa myöskään vähän puutteellisen vanhat Wikipedia-artikkelit joihin ei ole aina kaikkia noita vaiheita kerrottu ja Jääkiekon Finlandia-Liigan ainut sarjakausi koskaan lienee ainoa jota ei muuten vieläkään ole toiseksi korkeimman sarjatason jääkiekosta artikkelina Wikipediassa kerrottuna edes jotenkin tai itse asiassa juuri mitenkään ja siihen päälle tosiaan on vielä pari muuta jo joskus aiemmin kerrottua Jääkiekon 1. Divisioonan sarjakautta eli sarjakaudet 1996-1997 ja 1997-1998!

Kaikista muista kausista on kerrontaa tavalla tai toisella ja osassa yritys on ollut ihan hienoakin.

Pitää ehkä joskus yrittää laskea noita kausia, mutta ehkä yksittäisiä joukkueita erikseen muuten tutkimatta lienee todella hurjan luokan yritys edes ajatella noiden miettimistä paljon sitä suurempana laskuoperaationa.

Noihin nähden sentään Jääkiekon 1. Divisioonan päätösvuodet eivät ihan noin vaikeita ole laskea kun niiden menettelytapaan tottui kun etsi noita silloisten Joensuun Kiekko-Karhujen ja Oulun Kärppien vaikeampien vuosien katsojalukuja silloin tarkemmin vaikka tuolloinhan viimein Oulussa vähitellen alkoi taas historiallisemman tavan suuryleisöjuhlat tuohon sarjaan!
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tosiaan tuohon yllä kerrottuun ja korjattuun nähden on tilanne niin vielä oikein varmistuksen nimissä ennen pitkää, että Wikipediassa ei ole niin Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoaan sarjakauteen kuin sitten lopulta myöskään pariin Jääkiekon 1. Divisioonan lopun aikojen sarjakausien pitohetkiin eli sarjakausien vuosiin 1996-1997 ja 1997-1998 katsojalukuja tai edes kerrontaa kunnolla.

Ikävää huomata tosiaan, että noinkin tuoreilta sarjakausilta vain tiedot puuttuvat tai niitä ei ole oikein viitsitty laittaa sinne huomioina tai edes jotenkin.

Tällä menolla varmaankin joutuu ehkä ajan kanssa itse tekemään niitä sinne päin mikäli ei jokin muu sitten ennen pitkää niitä sinne päin sattuisi ehtiä tekemään ensin.

Katsoin tuossa muutoin ehkä noita sarjakauden 1989-1990 Jääkiekon 1. Divisioonan katsojalukuja kun luulin löytäneeni niitä taas kerran lisää vähän tarkemmin, mutta ne näyttäisivät olevan vähän yläkanttiin olevia ellei niitä sitten tietysti ole myöhemmin alkujaan korjattu siis ja nk. Oikeaksi Vannotettu erilaisia kausitutkimuksia varten.

Mikäli noiden toki mahdollisesti silti vähän turhan suuren tuntuisina ja varmaankin väärinä olevien lukujen suhteen niitä pitäisi kuvitteellisesti kuin 'oikeana' niin KOO-VEE olisi ollut vähiten katsojia kerännyt joukkue ainakin normaalimpaan sarjakauteen ja Ässät olisi ollut tietenkin ylivoimaisesti eniten katsojia kerännyt joukkue juuri silloin.

Nähtäväksi jää tietenkin lukujen sellaisenaan oleva paikkansa pitäminen.

Puhumattakaan sitten mahdollisesti merkittävistä oheisluvuista katsojalukujen suhteen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
9 päivää sitten eli 11.12 kirjoitin tälle aihealueelle Jääkiekon SM-Liigan ja myöhemmän Liigan jumbojoukkueiden yleisömääristä kauteen tietenkin sellaisinaan runkosarjaan ja ennen mitään kauden jatkopelejä.

Aikaväliltä 1975-2019 puhuen aikaan aina ennen koronaa silloin katsoin tosiaan noita lukuja uudelleen ja heti tuli tehtyä vähänkin tarkempien uudelleen laskemisten jälkeen havainto, että väärinhän siinä oltiin osin menty ikävä kyllä!

Alkupuolelta etenkin korkeinta sarjaamme liigana koskien ja vähän tämän jälkeenkin 1980-luvun lopusta virheitä kyllä löytyy.

Eli sarjakaudet 1975-1976 eteenpäin sarjakauteen 1980-1981 asti välistä poikkeuksena sarjakausi 1979-1980 ovat tuolta aikaväliltä koskien väärin.

Puolustuksena kerrottakoon, että toisaalta kun löysin tuon tilaston niin se pohjautui suuremmilta tutkimuksilta erään toisen nimimerkin tekemään hyvin vanhaan viestiin ja luulin sitten sen todella pitävän paikkansa.

Tosin kyllä minulla aina vähän hälytyskelloja jossain määrin soitti se, että Jokerit ja Kärpät muka eräiden vuosien liigajumboinako oikeasti olisivat keränneet noin korkean paljon yleisöä kauteen runkosarjassa ja olleet silti niin huonoja?!

Pelillisesti ehkä olivat, mutta yleisömäärissä ne oikeastaan olivat noina väitevuosina melko suosittuja tai ehkä ylempää päätäkin kaikkiaan ajatellen!

Ja kyllähän se sitten olisi meinannut ajatustasolla, että väitevuosina Jokereiden ja Kärppien huippuyleisövuosina liigajumboina olisi sitten niillä paremmilla joukkueilla yleisöä ollut ehkä vähän turhan poskettoman suuri määrä toki tuolloin jo huomioiden kotimaisen jääkiekon painoarvon Suomessa.

Ja kun aikakausikin oli vielä osin todella paljon erilainenkin. Ehkä vain en oikein väsyneenä tai muuten mietteissäni ajatellut tuota oikein loppuun asti.

Vähäisempiä väärinolemisia toki myös oli kun en harmittavasti tajunnut/muistanut, että olenhan minä Vaasan Sportin katsojaluvut ensimmäiseltä liiga-ajan sarjakaudelta tosiaan merkinnyt ennenkin oikeana ja ne olivat vähän tuota silloista ilmoitettua lukua isommat.

1980-luvun väärinolemisista tällä hetkellä sarjakausiin 1988-1989 ja 1989-1990 tulee korjausta kun kyllähän ainakin näillä näkymin Ässät ja JoKP olivat pelillisiä jumboja, mutta ei kuitenkaan yleisöjumboja.

Ässillä tämä totuus oli vähän lähempänä olla näin mielestäni, mutta JoKP oli itse asiassa yksi melkoisenkin suosittu yleisöjoukkue sellaisenaan.

Nuokin tulevat korjattua päivittäen ja mahdollisesti ajan kanssa katsotaan, että onko vieläkin jotain väärää ja joutuuko korjaamaan lisääkin.

Kertoakin saa lisää mikäli on vieläkin jossain määrin jotain väärin.

Julkaisen tämän viestin uudelleen liittäen myös alkujaan nämä ihan viime vuosien eli nk. Korona-ajan seurat 9 päivän takaisen viestin tavallaan tutkimuksen ulkopuolelle jätettynä heti tämän viestin jälkeen.

Lisähuomioita teen korjattavien vuosien yhteydessä.

Näillä puhein jatketaan!
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä liigajumbojen yleisömäärät korjattuna ja päivitettynä kauteen normaalin oloisesti runkosarjassa ennen välittömyyksiä sellaisenaan aikana ennen koronaa ja vertailun muuten loputtua tulee vielä muita loppuhuomioita:

1975-1976 Sport 1957 katsojaa (Tämä oli vain vähän väärin kun se oli vääränä lukuna 1940 katsojaa.)

1976-1977 FoPS 2238 katsojaa (Tämä oli äärimmäisen vähän väärin kaiken jälkeen kun välillä sen kyllä ilmoitettiin muutenkin joissakin lähteissä olevan pienempi eli 2237 katsojaa edeltävän luvun mukaan.)

1977-1978 KOO-VEE 2668 katsojaa (Tämä oli tosiaan jonkin verran väärin ellei aika paljonkin. Aiemman kerronnan mukaisesti Jokerit 2935 katsojalla oli oikeastaan vasta kolmanneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti. Menettelevän vähän Jokereita huonompi, mutta silti KOO-VEE:tä jonkin verran selvästi parempana oli Lahden Kiekkoreipas 2921 katsojalla.)

1978-1979 KOO-VEE 2948 katsojaa (Tämä oli tosiaan räikeästikin väärin. Aiemman kerronnan mukaisesti Kärpät 4734 katsojalla oli oikeastaan jo viidenneksi paras yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona kyllä pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti. Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Kärppiin nähden olivat muun muassa jo pelkästään Ilves 4709 katsojalla, Kiekkoreipas 3655 katsojalla, Jokerit 3306 katsojalla ja Lukko 3237 katsojalla sitten tietenkin oikeasti huonoimman ja mainitun yleisöjoukkueen yllä ennen pitkää siis muina peränpitäjinä.)

1979-1980 KOO-VEE 1963 katsojaa

1980-1981 Lukko 2337 katsojaa (Tämä oli jonkin verran väärin kun se oli vääränä lukuna 2222 katsojaa.)

1981-1982 Lukko 2750 katsojaa

1982-1983 Lukko 2538 katsojaa

1983-1984 HPK 2283 katsojaa

1984-1985 Kiekkoreipas 1776 katsojaa

1985-1986 SaiPa 3701 katsojaa

1986-1987 Jokerit 3386 katsojaa

1987-1988 KooKoo 3458 katsojaa

1988-1989 HPK 3162 katsojaa (Tämä oli tosiaan jonkin verran väärin ellei aika paljonkin. Aiemman kerronnan mukaisesti Ässät 3415 katsojalla oli oikeastaan vasta kolmanneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti. Menettelevän paljon Ässiä huonompi, mutta silti HPK:ta ihan vähän parempana oli SaiPa 3169 katsojalla.)

1989-1990 HPK 3211 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemman kerronnan mukaisesti JoKP 3799 katsojalla oli oikeastaan kuitenkin kahdeksanneksi paras yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona kyllä pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti. Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin JoKP:n tilaan nähden olivat muun muassa vähäisesti KooKoo 3631 katsojalla, tätä vähän enemmän huonompana SaiPa 3468 katsojalla ja tästä eteenpäin selvästi huonompina ensin Lukko 3243 katsojalla ja viimein huonoimpana hyvin vähän Lukkoa huonompana jälleen HPK 3211 katsojalla sitten viimeksi ollessa juuri se korjattu huonoin yleisöjoukkue.)

1990-1991 SaiPa 3570 katsojaa

1991-1992 JoKP 3891 katsojaa

1992-1993 Reipas 2547 katsojaa

1993-1994 Reipas 1998 katsojaa

1994-1995 Ilves 4983 katsojaa

1995-1996 TuTo 3383 katsojaa

1996-1997 KalPa 3024 katsojaa

1997-1998 KalPa 2701 katsojaa

1998-1999 KalPa 3072 katsojaa

1999-2000 Pelicans 3577 katsojaa

2000-2001 Ässät 3076 katsojaa

2001-2002 SaiPa 3040 katsojaa

2002-2003 Ilves 4879 katsojaa

2003-2004 Pelicans 3165 katsojaa

2004-2005 Pelicans 2916 katsojaa

2005-2006 KalPa 3302 katsojaa

2006-2007 KalPa 3119 katsojaa

2007-2008 Ässät 4234 katsojaa

2008-2009 SaiPa 3437 katsojaa

2009-2010 Ilves 5360 katsojaa

2010-2011 Pelicans 3838 katsojaa

2011-2012 Ilves 5175 katsojaa

2012-2013 Ilves 4879 katsojaa

2013-2014 KalPa 3174 katsojaa

2014-2015 Sport 3369 katsojaa

2015-2016 Blues 3366 katsojaa

2016-2017 SaiPa 3053 katsojaa

2017-2018 Sport 2840 katsojaa

2018-2019 Ässät 4225 katsojaa

2019-2020 Sport 2642 katsojaa (Tämä sarjakausi oli ensi kerran jollakin tapaa koronan riivaama.)

2020-2021 Pelicans 391 katsojaa (Tämä sarjakausi varsinkin oli mahtavasti koronan riivaama.)

2021-2022 Ässät 1530 katsojaa (Tämä sarjakausi oli myös pahoin tai melko pahoin vielä koronan riivaama.)

2022-2023 Jukurit 2550 katsojaa (Tämä sarjakausi oli viimeisen kerran jollakin tapaa aina vähäisestä melko paljoonkin vaihtelevan vaihtelevasti asti olleen koronan riivaama.)

2023-2024 SaiPa 2357 katsojaa

Keskiarvo odotetusti jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 3123 katsojaa kauden päätteeksi tai aikanaan myös ennen putoamista koskevia jatko-otteluja ja jatkovaiheita

Karsintaa koskevina kausina odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja äärimmäisen rajallisesti tarpeen tullen Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 3194 katsojaa kaikki vaiheet tai yksittäisen yleisottelutapahtuman sisältäen sisäisenä kamppailuna säilymisestä tai putoamisesta

Suljettuna tai äärimmäisen käytännössä suljettuna sarjana pelattaessa kullakin kautena odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa 2000-luvulla tai heti liigan tultua käytännön melkein pysyvästi suljetuksi ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 3012 katsojaa

Jumboista parhaimman keskiarvon omannut joukkue katsojaluvuista puhuen näkemyksestä riippuen vähiten huonoimpana tai huonoista parhaimpana SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: Ilves sarjakaudella 2009-2010 5360 katsojalla kauteen

Jumboista huonoimman keskiarvon omannut joukkue tai huonoimmista huonoin SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: Pelicans sarjakaudella 2020-2021 391 katsojalla kauteen (Tämä tosin oli koronan riivaama sarjakausi. Korona-ajan ulkopuolelta huonoin oli Kiekkoreipas sarjakaudeksi 1984-1985 1776 katsojalla kauteen.)

Tosiaan suurimman osan noita uudempia sarjakausia tähän nyt liitettynä kiusasi korona tai muut niiden jälkeiset silti varmuuden varalta joko kokonaan ilman yleisöä tai äärimmäisen rajallisesti yleisöllä pelatut ottelut.

Viimein vasta viime sarjakaudella saatiin ensi kerran moneen sarjakauteen ja sitten sarjakauden 2018-2019 periaatteessa tai lopullisella varmuudella pelata ilman ainakin jotakin häiriötä koronasta ja sen vaikutuksista yleisöön.

Loppuun bonuksena laitan vielä Jääkiekon SM-Sarjan viimeisen sarjakauden jumbon katsojien keskiarvon joka joskus on vuoden 1975 puolelle osuneesti sattuneena joskus laskettu myös SM-Liigan aivan alkumetrien mietintöihin ja se jumbojoukkue oli tämä:

1974-1975 TuTo 2667 katsojaa

TuTo oli ainut joukkue Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena jolla ei ollut 50 000 katsojaa tai enemmän kauteen sitten millään.

Sitä katsojamäärää jopa sekin lähestyi silloin.

Näin muuna juttuna vielä tuohon kaikkeen mitä yleisökärkeen tuli päättyvässä sarjassa silloin:

Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena täysin ylhäisessä yksinäisyydessään katsojakärkenä oli Tappara 115 735 katsojalla kauteen ja 100 000 katsojan rajasta kauteen eivät paljon jääneet HIFK ja Ilves kun näillä oli 97 154 katsojaa ja 96 513 katsojaa.

Mahdollisesti mikäli vielä tässä viestissä on jotain väärää tai korjattavaa löytyy niin katsotaan tilannetta sitten tarpeen mukaan jälleen uudelleen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoalta pelivuodelta 30 vuotta sitten eli vuodeksi 1994 on lähtökohtaisen ristiriitaisesti löytynyt ihmeittä siis muun muassa SaiPa:n kauden katsojaluvut sarjan joukkueista puhuen.

Muutama muukin on löytynyt tähän mennessä tai ne on muuta kautta kerrottu tällä palstalla toisten nimimerkkien toimesta aiemmin, mutta erinäisten kausiottelujen hahmottelu on melkoisenkin vaikeaa.

Valtavassa sarjassa kun otteluja pelattiin myös melkoisen hirmuinen määrä ottelukierrostenkin suhteen.

Ihmeittä kuitenkin normaalin runkosarjan osalta puhuen SaiPa keräsi yleisöä niihin 2050 katsojaa keskimäärin ottelua kohti.

Jääkiekon Finlandia-Liigan oma Jatkosarja tai muu Ylempää Noususarjaa vastaava sarja yhtä vastaavasti keräsi SaiPa:lle vielä vähän enemmän eli 2080 katsojaa keskimäärin ottelua kohti.

SaiPa:n lopullinen katsojamäärä kauteen kuten myös yleinen keskimäärin ottelua kohti oleva yleisömäärä on jonkin verran hämärän peitossa, mutta varmempi sentään kuin seuraavan vuoden Jääkiekon Fazer-Liigaan kaikkiaan silloin Suomen MM-juhlavuoden 1995 kunniaksi.

Vuodeksi 1994 määrittelyltään hankala yleisövuosi SaiPa:lle olisi kerännyt 30 vuotta sitten ihmeittä keskimäärin katsojia ottelua kohti 2065 katsojaa.

Tosin määrittely tosiaan on hankalaa.

Jääkiekon Finlandia-Liiga tosiaan oli silloin pelatessa hyvin monivaiheinen sarja ja katsojaluku on normaalin kaiken tuon sarjan piiriin kuuluvien ottelukierrosten ja sen koko sarjan päätteeksi vielä ennen vielä muita Nousukarsintoja tai etenkin Liigakarsintaa tai muutoin tuo jo mainittu katsojalukujen loppusumma olisi siis aivan kaikki mahdolliset ottelut erotuksineen katsojalukuineen sisältäen myös ikävä kyllä nousemattomuuteen päättyneen Liigakarsinnankin.

Vuosi 1994 näyttää kuitenkin olleen vuotta 1995 parempi yleisövuosi SaiPa:lle ja voittoakin kaudelle tuli silloiset puoli miljoonaa markkaa.

Mikäli kuitenkin SaiPa keräsi vuonna 1995 sitten paremmin yleisöä niin se saattoi johtua muun muassa yleisesti ottaen paljon pidemmästä Liigakarsintavaiheesta kaikki vaiheet laskien ja kun mentiin vielä muilla tavoin aivan päätyyn asti ilman muita paljon lyhyempiä sarjan ennakko-ottelukierroksia toisin kuin vielä vuonna 1994 oli käynyt.

Pitänee katsoa ajan kanssa lisää noiden vuosien tilannetta tarkemmin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
12 päivää sitten eli 11.12 ja jälleen kolme päivää sitten eli 20.12 kirjoitin tälle aihealueelle Jääkiekon SM-Liigan ja myöhemmän Liigan jumbojoukkueiden yleisömääristä kauteen tietenkin sellaisinaan runkosarjaan ja ennen mitään kauden jatkopelejä.

Aikaväliltä 1975-2019 puhuen aikaan aina ennen koronaa silloin katsoin tosiaan noita lukuja uudelleen ja heti tuli tehtyä vähänkin tarkempien uudelleen laskemisten jälkeen havainto, että väärinhän siinä oltiin osin menty ikävä kyllä!

Tuolloin siis näin ja ikävä kyllä vieläkin kun tein uudelleen laskennan niin virheitä löytyi sitten uudemman muunkin tarkastuksen jälkeen.

Nyt ei ollut kyse vanhemmista vuosista sarjakausineen vaan korjattavat vastaavat ovat itse asiassa melko uusiakin.

Alkaen noin sarjakaudesta 1994-1995 ja päättyen sarjakauteen 2011-2012.

Toki missään nimessä ihan niin väärin ei ole, että jokaiselta noilta sarjakaudelta pitäisi lukuja korjata!

Lähinnä räikeimmät virheet seuroineen ja muissa tapauksissa pitää täsmentää sijoitusta ja vaihtaa oikeasti heikoin yleisöjoukkue tämän väitejoukkueen/liigajumbon tilalle.

Pitkälti tähän korjaamiseen oli nyt helpompi ryhtyä kun tuli luettua huvin vuoksi tuossa melko vastoittain vuosein 2013-2019 väliseltä ajalta erinäisiä liigakarsintoja tai muutamien eri joukkueiden kausiaihealueita.

Niissä oli ajoittain kovia väittelyjä pystyssä niin yleisömääristä, liigajumboista kuin myös yleisöjoukkueiden tarkoituksista suhteessa sponsoreihin.

Erikoista kyllä sinänsä nämä parhaimmillaan onneksi löytyneiltä katsojaluvuilta puhuen niistä kirjoittaneet olivat mielenkiintoisesti KooKoo:n, Ässien tai Tapparan kannattajia useimmiten lisättynä muutamalla SaiPa:n kannattajalla.

Ei heidän seuroissaan siis mitään väärää ole tietenkään ja hyvä on kannattaa, mutta heitä yhdisti yksi tekijä:

Miksi ihmeessä ja ellei kyse ole jonkin sortin kuittailusta tai huumorista niin Ilves oli joinakin vuosina siis muka väitetty olleen huonoin yleisöjoukkue niin hurjilla katsojaluvuilla kuin oli?!

Liigajumbona tai mahdollisesta joukkueen surkeudesta milloin mitenkin voitiin tietenkin olla montaa mieltä, mutta yleisömäärissä Ilves ei heikoimmillaankaan ole ollut niin huono kuin väitettiin.

Tai sitten 'huonous' olisi tiennyt vallan helkkarin suurempia yleisömääriä ihan muillekin joukkueille kuin vain heille.

Ja niin eivät olleet asiat.

Itselläni sattui noita lukuja yrittäessä pistää ylös, muokata tai korjata kun muutamat näistä viesteistä mitä tuli löydettyä yleisöviesteihin niiden perustuessa hyvinkin vanhoihin ja välillä jo alkujaan väärin merkittyihin yleisömääräviesteihin niitä tehdessä, että unohdin vallan melkein kokonaan yhden asian ennen kuin ryhdyin näitä juttuja tekemään:

Kiekko-Espoon jäähalliongelmat ja sen olemisesta tosiaan se yleisömäärien hännänhuippu 1990-luvun aikana useampaan otteeseen oikeasti!

Varmaankin juuri sekin selittää jossain määrin sitä, että miksi Jääkiekon SM-Liiga ei vain kerännyt sen innostuksen ollessa niin helkkarin kova kuin oli niin vielä vain entistä suurempia yleisömääriä kauteen tai sarjaan nk. Laman tai nk. Lamasta Toipumisvuosina 1990-luvun aikana.

Olisi saattanut olla vieläkin nopeammin saavutettavissa sillä innostuksella kuin mitä oli niin erinäiset useammat suuremmat nk. Miljoonarajapyykit nopeammin kuin olivatkaan.

Vieläpä ajoittain silti niin verraten nykyistä pienempiin ottelukierrosten kauteen sarjoissa vaikka välillä koko ajan kun SM-Liigaa ei vielä hetkeen suostuttu laajentamaan enempää niin erinäisiä ottelukierroksia tuli kauteen tietenkin lisää.

Kun kuitenkin näin kävi kuin kävi niin olivat kuitenkin yleisömäärät äärimmäisen korkeita silloin ja toipumisen sitten ihan kunnolla alkaessa lopulta näkyä tämä toi hyvää kotimaiselle jääkiekolle kuten siinä sivussa koko maallekin.

Pitää nuo virheet korjata tosiaan seuraavaan viestiin kunhan vielä lasken muilla tavoin nuo eri sarjakaudet vielä kerran jotta korjattaessa ei vain menisi pieleen nyt enää tai jäisi jotain huomaamatta.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä liigajumbojen yleisömäärät jälleen korjattuna ja päivitettynä kauteen normaalin oloisesti runkosarjassa ennen välittömyyksiä sellaisenaan aikana ennen koronaa ja vertailun muuten loputtua tulee vielä muita loppuhuomioita ja tällä erää viestiä on lyhennetty ja lyhennän hieman noita muita loppuhuomioita tarpeen tullen:

1975-1976 Sport 1957 katsojaa

1976-1977 FoPS 2238 katsojaa

1977-1978 KOO-VEE 2668 katsojaa

1978-1979 KOO-VEE 2948 katsojaa

1979-1980 KOO-VEE 1963 katsojaa

1980-1981 Lukko 2337 katsojaa

1981-1982 Lukko 2750 katsojaa

1982-1983 Lukko 2538 katsojaa

1983-1984 HPK 2283 katsojaa

1984-1985 Kiekkoreipas 1776 katsojaa

1985-1986 SaiPa 3701 katsojaa

1986-1987 Jokerit 3386 katsojaa

1987-1988 KooKoo 3458 katsojaa

1988-1989 HPK 3162 katsojaa

1989-1990 HPK 3211 katsojaa

1990-1991 SaiPa 3570 katsojaa

1991-1992 JoKP 3891 katsojaa

1992-1993 Reipas 2547 katsojaa

1993-1994 Reipas 1998 katsojaa

1994-1995 Kiekko-Espoo 2331 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemmilla keskimääräistä ottelua kohti kauteen olleilla katsojaluvuilla Ilves 4983 katsojalla oli kyllä pitkän, pitkän matkaa enemmän lähempänä sarjan kärkijoukkueita mitä tulee yleisömääriin kuin häntäpäätä. Aivan minimikatsojalukujen sijoitus mikä sille tuli niin oli seitsemäs ja todennäköisesti oli tuntuvasti parempi liigajumbonakin.

Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Ilveksen tilaan nähden olivat selvästi huonompina laskevassa järjestyksessä ainakin JyP HT 4239 katsojalla, TuTo 4034 katsojalla, KalPa 3876 katsojalla, Lukko 3700 katsojalla ja HPK 2867 katsojalla muista peränpitäjistä puhuen kun huonoinhan on juuri mainittu sen mennessä Kiekko-Espoon nimiin.)

1995-1996 Kiekko-Espoo 2009 katsojaa (Tämä oli tosiaan jonkin verran väärin ellei aika suurestikin. Aiemman kerronnan mukaisesti TuTo 3383 katsojalla oli oikeastaan vasta kolmanneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti.

Melko valtavastikin paljon Kiekko-Espoota parempi, mutta silti HPK:ta ihan hyvin vähän enää parempana kun HPK:lla oli 3349 katsojaa vastaavalla tapaa mietittynä yleisöjoukkueena runkosarjaan.)

1996-1997 Kiekko-Espoo 2258 katsojaa (Tämä oli tosiaan jonkin verran väärin ellei ehkä edelleenkin aika suurestikin. Aiemman kerronnan mukaisesti KalPa 3024 katsojalla Jäiden Susijenginä oli oikeastaan vasta kolmanneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti.

Melko suuresti ellei valtavastikin paljon Kiekko-Espoota parempi, mutta silti Rauman Lukkoa Jäiden Kettujenginä ihan hyvin vähän enää parempana kun Lukolla oli 3006 katsojaa vastaavalla tapaa mietittynä yleisöjoukkueena runkosarjaan.)

1997-1998 KalPa 2701 katsojaa (Tässä ei välttämättä ole mielestäni mitään väärää, mutta toisinaan ilmoitettiin muutenkin joissakin lähteissä olevan ihan vähän suurempi eli 2702 katsojaa seuraavan luvun mukaan. Lienee pyöristykseen liittyviä tulkinnanvaraisia asioita?)

1998-1999 Lukko 3022 katsojaa (Tämä oli ikävä kyllä ihan vähän väärin kun Jään Susijengi Niiralasta tuttuna oli tuolloin oikeasti liigajumbon asemastaan huolimatta 3072 katsojallaan oikeasti vasta toiseksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan. Ihan vähän huonompi oikeasti oli nk. Jään Kettujengi/Kettujengi Raumalta eli toisin kertoen jo mainittu Rauman Lukko.)

1999-2000 Lukko 3464 katsojaa (Tämä oli ikävä kyllä ihan vähän väärin kun Lahden Pelicans oli tuolloin oikeasti liigajumbon asemastaan huolimatta 3577 katsojallaan tai jälleen pyöristykseen liittyvästä tulkinnanvaraisesta asiasta johtuen 3578 katsojallaan oikeasti vasta toiseksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan nyt tähdennettynä.

Ihan vähän huonompi oikeasti oli nk. Jään Kettujengi/Kettujengi Raumalta eli toisin kertoen jo mainittu Rauman Lukko.)

2000-2001 Ässät 3076 katsojaa (Tässä ei välttämättä ole mielestäni mitään väärää, mutta toisinaan ilmoitettiin muutenkin joissakin lähteissä olevan ihan vähän suurempi eli 3077 katsojaa seuraavan luvun mukaan. Lienee pyöristykseen liittyviä tulkinnanvaraisia asioita?)

2001-2002 Lukko 2858 katsojaa (Tämä oli ikävä kyllä ihan vähän väärin kun SaiPa oli tuolloin oikeasti liigajumbon asemastaan huolimatta 3040 katsojallaan tai jälleen pyöristykseen liittyvästä tulkinnanvaraisesta asiasta johtuen 3041 katsojallaan oikeasti vasta toiseksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan nyt tähdennettynä.

Ihan vähän huonompi oikeasti oli nk. Jään Kettujengi/Kettujengi Raumalta eli toisin kertoen jo mainittu Rauman Lukko.)

2002-2003 Pelicans 3133 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemmilla keskimääräistä ottelua kohti kauteen olleilla katsojaluvuilla Ilves 4879 katsojalla oli kyllä pitkän, pitkän matkaa enemmän lähempänä sarjan kärkijoukkueita mitä tulee yleisömääriin kuin häntäpäätä.

Aivan minimikatsojalukujen sijoitus mikä sille tuli niin oli seitsemäs ja todennäköisesti oli tuntuvasti parempi liigajumbonakin.

Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Ilveksen tilaan nähden olivat selvästi huonompina laskevassa järjestyksessä ainakin HPK 3818 katsojalla, JYP 3666 katsojalla, SaiPa 3492 katsojalla, Ässät 3470 katsojalla ja Lukko 3420 katsojalla muista peränpitäjistä puhuen kun huonoinhan on juuri mainittu sen mennessä Pelicansin nimiin.)

2003-2004 Pelicans 3165 katsojaa

2004-2005 Pelicans 2916 katsojaa (Tässä ei välttämättä ole mielestäni mitään väärää, mutta toisinaan ilmoitettiin muutenkin joissakin lähteissä olevan ihan vähän suurempi eli 2917 katsojaa seuraavan luvun mukaan. Lienee pyöristykseen liittyviä tulkinnanvaraisia asioita?)

2005-2006 Lukko 3182 katsojaa (Tämä oli ikävä kyllä ihan vähän väärin kun Jään Susijengi Niiralasta tuttuna oli tuolloin oikeasti liigajumbon asemastaan huolimatta 3302 katsojallaan oikeasti vasta toiseksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan. Ihan vähän huonompi oikeasti oli nk. Jään Kettujengi/Kettujengi Raumalta eli toisin kertoen jo mainittu Rauman Lukko.)

2006-2007 KalPa 3119 katsojaa (Tässä ei välttämättä ole mielestäni mitään väärää, mutta toisinaan ilmoitettiin muutenkin joissakin lähteissä olevan ihan vähän suurempi eli 3120 katsojaa seuraavan luvun mukaan. Lienee pyöristykseen liittyviä tulkinnanvaraisia asioita?)

2007-2008 HPK 3281 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemman kerronnan mukaisesti Ässät 4234 katsojalla oli oikeastaan kuitenkin kuudenneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona kyllä pelillisesti, mutta tosiaan ei niin huono yleisöllisesti.

Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Ässien tilaan nähden olivat muun muassa vähäisesti JYP 4054 katsojalla, tätä vähän enemmän huonompana Lukko 3733 katsojalla ja tästä eteenpäin selvästi huonompina ensin SaiPa 3557 katsojalla ja viimein huonoimpana hyvin vähän SaiPa:aa huonompana KalPa 3388 katsojalla sitten HPK:n ollessa juuri se nyt korjattu oikea huonoin yleisöjoukkue.)

2008-2009 SaiPa 3437 katsojaa

2009-2010 HPK 3606 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemmilla keskimääräistä ottelua kohti kauteen olleilla katsojaluvuilla Ilves 5360 katsojalla oli kyllä pitkän, pitkän matkaa enemmän lähempänä sarjan kärkijoukkueita mitä tulee yleisömääriin kuin häntäpäätä.

Aivan minimikatsojalukujen sijoitus mikä sille tuli niin oli seitsemäs ja todennäköisesti oli tuntuvasti parempi liigajumbonakin.

Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Ilveksen tilaan nähden olivat selvästi huonompina laskevassa järjestyksessä ainakin Lukko 4304 katsojalla, Ässät 4115 katsojalla, JYP 4086 katsojalla, Pelicans 3847 katsojalla ja SaiPa 3615 katsojalla muista peränpitäjistä puhuen kun huonoinhan on juuri mainittu sen mennessä HPK:n nimiin.)

2010-2011 SaiPa 3255 katsojaa (Tämä oli tosiaan jonkin verran väärin. Aiemman kerronnan mukaisesti Lahden Pelicans 3838 katsojalla oli oikeastaan vasta kolmanneksi huonoin yleisöjoukkue runkosarjaan liigajumbona pelillisesti, mutta tosiaan ei yleisöllisesti.

Menettelevästi suurempi oli niin HPK:ta kun sillä oli 3465 katsojaa kuin jo mainittua peränpitäjä SaiPa:aa yleisömäärissä ajatellen SaiPa:n vastaavan ollessa siis nyt korjatusti huonoin.)

2011-2012 SaiPa 3394 katsojaa (Tämä oli tosiaan melko räikeästikin väärin. Aiemmilla keskimääräistä ottelua kohti kauteen olleilla katsojaluvuilla Ilves 5175 katsojalla oli kyllä pitkän, pitkän matkaa enemmän lähempänä sarjan kärkijoukkueita mitä tulee yleisömääriin kuin häntäpäätä.

Aivan minimikatsojalukujen sijoitus mikä sille tuli niin oli seitsemäs ja todennäköisesti oli tuntuvasti parempi liigajumbonakin.

Huonompia yleisöjoukkueita väitettyihin Ilveksen tilaan nähden olivat selvästi huonompina laskevassa järjestyksessä ainakin KalPa 4170 katsojalla, JYP 3993 katsojalla, Lukko 3849 katsojalla, Espoon Blues 3743 katsojalla ja HPK 3480 katsojalla muista peränpitäjistä puhuen kun huonoinhan on juuri mainittu sen mennessä SaiPa:n nimiin.)

2012-2013 Ilves 4879 katsojaa

2013-2014 KalPa 3174 katsojaa

2014-2015 Sport 3369 katsojaa

2015-2016 Blues 3366 katsojaa

2016-2017 SaiPa 3053 katsojaa

2017-2018 Sport 2840 katsojaa

2018-2019 Ässät 4225 katsojaa

2019-2020 Sport 2642 katsojaa (Tämä sarjakausi oli ensi kerran jollakin tapaa koronan riivaama.)

2020-2021 Pelicans 391 katsojaa (Tämä sarjakausi varsinkin oli mahtavasti koronan riivaama.)

2021-2022 Ässät 1530 katsojaa (Tämä sarjakausi oli myös pahoin tai melko pahoin vielä koronan riivaama.)

2022-2023 Jukurit 2550 katsojaa (Tämä sarjakausi oli viimeisen kerran jollakin tapaa aina vähäisestä melko paljoonkin vaihtelevan vaihtelevasti asti olleen koronan riivaama.)

2023-2024 SaiPa 2357 katsojaa

Keskiarvo odotetusti jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 2877 katsojaa kauden päätteeksi tai aikanaan myös ennen putoamista koskevia jatko-otteluja ja jatkovaiheita

Karsintaa koskevina kausina odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja äärimmäisen rajallisesti tarpeen tullen Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 2891 katsojaa kaikki vaiheet tai yksittäisen yleisottelutapahtuman sisältäen sisäisenä kamppailuna säilymisestä tai putoamisesta

Suljettuna tai äärimmäisen käytännössä suljettuna sarjana pelattaessa kullakin kautena odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa 2000-luvulla tai heti liigan tultua käytännön melkein pysyvästi suljetuksi ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: 2854 katsojaa

Jumboista parhaimman keskiarvon omannut joukkue katsojaluvuista puhuen näkemyksestä riippuen vähiten huonoimpana tai huonoista parhaimpana SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: Ilves sarjakaudella 2012-2013 4879 katsojalla kauteen

Jumboista huonoimman keskiarvon omannut joukkue tai huonoimmista huonoin SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2024 ajalta ennen koronaa ja sen jälkeen: Pelicans sarjakaudella 2020-2021 391 katsojalla kauteen (Tämä tosin oli koronan riivaama sarjakausi. Korona-ajan ulkopuolelta huonoin oli Kiekkoreipas sarjakaudeksi 1984-1985 1776 katsojalla kauteen.)

Korona ei tosiaan voinut olla vaikuttamatta noihin uusimpiin lukuihin kuten eivät uudet korjauksetkaan.

Loppuun edelleen bonuksena laitan vielä Jääkiekon SM-Sarjan viimeisen sarjakauden jumbon katsojien keskiarvon joka joskus on vuoden 1975 puolelle osuneesti sattuneena joskus laskettu myös SM-Liigan aivan alkumetrien mietintöihin ja se jumbojoukkue oli tämä:

1974-1975 TuTo 2667 katsojaa

TuTo oli ainut joukkue Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena jolla ei ollut 50 000 katsojaa tai enemmän kauteen sitten millään.

Sitä katsojamäärää jopa sekin lähestyi silloin.

Näin muuna juttuna vielä tuohon kaikkeen mitä yleisökärkeen tuli päättyvässä sarjassa silloin:

Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena täysin ylhäisessä yksinäisyydessään katsojakärkenä oli Tappara 115 735 katsojalla kauteen ja 100 000 katsojan rajasta kauteen eivät paljon jääneet HIFK ja Ilves kun näillä oli 97 154 katsojaa ja 96 513 katsojaa.

Mahdollisesti mikäli vielä tässä viestissä on jotain väärää tai korjattavaa löytyy niin katsotaan tilannetta sitten tarpeen mukaan jälleen uudelleen. Toivottavasti jo nyt kolmas kerta toden sanoi.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Aiempaan korjaukseen nähden laitetaan vielä tähän eri sarjakausilta puhuen Jääkiekon SM-Liigan ajan kuusi huonointa yleisöjoukkuetta runkosarjassa sarjakaudesta 1994-1995 aina sarjakauteen 2011-2012 asti:

SM-Liigan Kuusi Huonointa Yleisöjoukkuetta Runkosarjassa Aikavälillä 1994-2012 (Huomiona seurat on esitetty lyhennenimikkeinä ja joillakin joukkueilla satunnaisesti voi olla toinenkin nimi käytössä seuran nimenmuutoksen seurauksena.)

1994-1995

JyP HT 4239 katsojaa

TUT 4034 katsojaa

KAL 3876 katsojaa

LUK 3700 katsojaa

HPK 2867 katsojaa

K-ES 2331 katsojaa

1995-1996

JyP HT 4213 katsojaa

KAL 3639 katsojaa

LUK 3456 katsojaa

TUT 3383 katsojaa

HPK 3349 katsojaa

K-ES 2009 katsojaa

1996-1997

JyP HT 4129 katsojaa (Viimeinen kerta nimitettäessä HT:ksi.)

HPK 3810 katsojaa

SAI 3631 katsojaa

KAL 3024 katsojaa

LUK 3006 katsojaa

K-ES 2258 katsojaa

1997-1998

SAI 4142 katsojaa

JYP 3749 katsojaa

HPK 3497 katsojaa

LUK 3173 katsojaa

K-ES/BLU 2759 katsojaa (Nimenvaihto menossa tuolloin Kiekko-Espoosta viimeistä kertaa vanhalla nimellään pelaavana Espoon Bluesiksi kun välillä oli uusi nimi käytössä vanhalla logolla ja välillä oli jo uusi logokin mainoksissa ellei peräti jo käytössä uudelleen nimettävällä joukkueella.)

KAL 2701 katsojaa (Lähteistä riippuen myös 2702 katsojaa.)

1998-1999

SAI 3902 katsojaa

HPK 3616 katsojaa

JYP 3611 katsojaa

BLU 3544 katsojaa (Viimein kokonaan uudella nimellä Espoon Blues entisen Kiekko-Espoon sijaan ja välillä nimitys lyhenteenä oli kerran vielä käytössä BLU/K-ES.)

KAL 3072 katsojaa

LUK 3022 katsojaa

1999-2000

SAI 3933 katsojaa

JYP 3800 katsojaa

HPK 3757 katsojaa

ÄSS 3613 katsojaa

PEL 3577 katsojaa (Lähteistä riippuen myös 3578 katsojaa.)

LUK 3464 katsojaa

2000-2001

SAI 3723 katsojaa

PEL 3389 katsojaa

HPK 3341 katsojaa

JYP 3175 katsojaa

LUK 3102 katsojaa

ÄSS 3076 katsojaa (Lähteistä riippuen myös 3077 katsojaa.)

2001-2002

PEL 4026 katsojaa

JYP 3812 katsojaa

HPK 3759 katsojaa

ÄSS 3385 katsojaa

SAI 3040 katsojaa (Joissakin lähteissä myös 3041 katsojaa.)

LUK 2858 katsojaa

2002-2003

HPK 3818 katsojaa

JYP 3666 katsojaa

SAI 3492 katsojaa

ÄSS 3470 katsojaa

LUK 3420 katsojaa

PEL 3133 katsojaa

2003-2004

LUK 3820 katsojaa

JYP 3589 katsojaa

ÄSS 3576 katsojaa

HPK 3497 katsojaa

SAI 3176 katsojaa

PEL 3165 katsojaa

2004-2005

ÄSS 3913 katsojaa

LUK 3787 katsojaa

JYP 3722 katsojaa

HPK 3542 katsojaa

SAI 3343 katsojaa

PEL 2916 katsojaa (Lähteistä riippuen myös 2917 katsojaa.)

2005-2006

JYP 3807 katsojaa

SAI 3723 katsojaa

HPK 3555 katsojaa

PEL 3454 katsojaa

KAL 3302 katsojaa

LUK 3182 katsojaa

2006-2007

PEL 4042 katsojaa

LUK 3769 katsojaa

HPK 3556 katsojaa

SAI 3439 katsojaa

JYP 3351 katsojaa

KAL 3119 katsojaa (Lähteistä riippuen myös 3120 katsojaa.)

2007-2008

ÄSS 4234 katsojaa

JYP 4054 katsojaa

LUK 3733 katsojaa

SAI 3557 katsojaa

KAL 3388 katsojaa

HPK 3281 katsojaa

2008-2009

ÄSS 4119 katsojaa

PEL 4081 katsojaa

JYP 4015 katsojaa

HPK 3780 katsojaa

LUK 3707 katsojaa

SAI 3437 katsojaa

2009-2010

LUK 4304 katsojaa

ÄSS 4115 katsojaa

JYP 4086 katsojaa

PEL 3847 katsojaa

SAI 3615 katsojaa

HPK 3606 katsojaa

2010-2011

KAL 4025 katsojaa

JYP 4015 katsojaa

LUK 3949 katsojaa

PEL 3838 katsojaa

HPK 3465 katsojaa

SAI 3255 katsojaa

2011-2012

KAL 4170 katsojaa

JYP 3993 katsojaa

LUK 3849 katsojaa

BLU 3743 katsojaa

HPK 3480 katsojaa

SAI 3394 katsojaa

Tuollaisilta siis huonoimmat kuusikot näyttivät siis SM-Liigaan silloisesti puhuen runkosarjaan yleisömäärissä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Olin kysyä tämän kysymyksen alkujaan tuolla Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta-aihealueen puolella, mutta kun liittyy sellaisenaan yleisömääriin niin kysytään se hyvin pian tässä.

Ensin taustatietoa:

Jääkiekon SM-Liiga ja myöhempi Liiga on ollut Suomessa tunnettua nk. Miljoonaurheilua katsojissa puhuen jo pitkän, pitkän aikaa sitten ja kaiken kaikkiaan sitten siihen on vielä tullut yleisömäärien korotuksia vielä nk. Playoff-kauden muodossa myös mukavankin pitkän aikaa.

Toinen sarjatasomme sen sijaan on välillä kautta linjan ollut hyvinkin suosittua, mutta silti se on eräällä tapaa milloin laajennuksista ja supistuksista johtuen ihan historiallisestikin puhuen vain jäänyt jos ei vaatimattomaksi niin ainakin paikallaan polkemaan.

Sellainen kuva minulle on jäänyt.

Jääkiekon 1. Divisioonan parhailtakin ajoilta välillä puhuen vaikka tiettyjen joukkueiden hegemoniakausilta puhuen on olleet tunnelmat ihan kuin nk. Liigatasoa mitä tulee yleisömenestyksessä tai suosiossa.

Aina eivät edes pienempien paikkakuntien muka niin paljon pienemmät jäähallitkaan aina selitä sitä ajoittain tuntuvastikin heikkoa halua katsoa otteluja.

Ainakin siis väliltä puhuen.

Siksi kysymykseni on tämä kun korkeimman sarjatason nk. Miljoonaurheilun yleisömääräjutun kerroinkin jo aiemmin kun vuoteen 1987 mennessä viimeistään se sai sen yksinään:

Oliko Jääkiekon 1. Divisioonalla tai sen eri seuraajilla koskaan toki välillä erittäin valtavat lisäsarjat ja erinäiset välivaiheet ennen sarjakausiensa loppua tai Nousukarsintaa/Putoamiskarsintaa huomioiden mahdollisesti lisättynä Liigakarsinnalla koskaan siltikään esimerkkinä nyt vaikkapa miljoonaa katsojaa kauteen?

Tai myös miljoonan katsojan ylittäneitä lukuja?

Lukuisia kertoja parhaimpina vuosina on toinen sarjatasomme ylittänyt ilman muuta vaikkapa puoli miljoonaa katsojaa ja ovat olleet ja pyörineet siinä 600 000 katsojan tuntumassa siitä sitten hivuttautuen ylöspäin, mutta lieneekö silti koskaan ollut niin paljon katsojia kuitenkaan?

Muutoin mikäli ei ole ollut koskaan niin olisiko yläraja sitten ollut huomattavat määrät sarjoja tai ottelukierroksia ajatellen kauteen silti ihan parhaimmillaan sen vaikka 700 000-800 000 katsojaa kauteen tai mahdollisesti tuonkin yli takarajana 900 000 katsojaa?

Pitkälti kysyn tätä kysymystä silti kun viime päivinä olen tutkinut tosiaan noita Jääkiekon 1. Divisioonan ihan loppuvuosien sarjakausia ja vaikka siellä Kärppien suhteen oli ihan välillä käsittämättömän kovatasoisia katsojalukuja illasta toiseen niin monien muiden seurojen omat katsojamäärien ongelmat saattoivat hyvinkin painaa katsojalukuja lopulta kaikkiaan niin paljon murheellisemmin alaspäin.

Mikäli 1990-luvun lopun Kärppien menestysvuodet eivät riittäneet siihen niin lienee sitten ainoa mahdollisuus todella koville yleisömäärien vuosille olleet vain 1990-luvun alun ja puolenvälin vuodet kun silloin oli Jääkiekon Finlandia-Liigassa ja Jääkiekon Fazer-Liigassa niin hirvittävän monta eri lisäjatkokierrosta vielä noihin aiemmin kerrottuihin 1990-luvun lopun vuosiin nähden.

Muutoin ainoa toivo lienee ollut 1980-luvun ne vuodet milloin toisella sarjatasolla pelattiin ensi kertaa niiden omiakin nk. Playoff-kausia ja mahdollisesti 1980-luvun jatkovuodet kuitenkin ennen tuon vuosikymmenen loppua.

Varmaankin Imatran Ketterän ja KooKoo:n 'buumi-vuosien' väliseltä ajalta puhuen se suosituin yleisökausi löytyisi!

Kun tuolloin vielä niin moni pienemmänkin paikkakunnan myöhempi vaatimaton joukkue toisella sarjatasolla keräsi käsittämättömiä määriä illasta toiseen tässä sarjassa tai alemmassa eli Jääkiekon 2. Divisioonassakin!

1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa toki oli toisen sarjatason kaikkien aikojen nk. Rahavuodet ennen lamavuosia, mutta tuolloin siis yleisömäärät ja lipputulot olivat murheellisenkin laskussa osin ja kestämättömällä pohjalla tavallaan.

Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoalla kaudella 30 vuotta sitten viimein tilanteena yleisömäärät ja lipputulot olivat lopputilinpäätöksinä huvittuneesti todettuna paljon korkeammat kuin miten koko sarjassa kaikille pelaajille maksettiin palkkaakaan!

Selvää kuitenkin on mikäli totta, että miljoona katsojaa tai yli on joskus seurannut kotoista jääkiekkomme toista sarjatasoa kauteen niin pelkään pahaa kertojen jääneen historiassa silti jopa alle yhden käden sormien verran määrältään.

Olisiko kuitenkin kerran tai kaksi?

Jäädäänpä odottelemaan vastauksia paremmin tietäviltä tai muistavilta tahoilta!

Ja mikäli ei kysymykseen vastausta tule sopivaan aikaan mennessä niin kysyn samaa sitten tuolla sekalaisten jääkiekkokysymysten puolella.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vaikka yhä odottelenkin vastausta tuohon kotimaisen jääkiekkomme toisen sarjatason mahdolliseen yleisömääriltään nk. Miljoonan Katsojan Kysymykseen mikäli sitä ikinä olikaan sen eri muodoissa ja olemuksissa niin pienenä muuna ilmoitusasiana olen löytänyt vallan mielenkiintoisesti jälleen ainakin lähtökohtaisia yleisömääriä tai yleisömääreväittämiä eri vuosille.

Lähinnä koskien toista sarjatasoa, mutta myös muun muassa Jääkiekon 2. Divisioonaan olisi löytynyt joillekin vuosille ehkäpä jopa ennen näkemätöntä katsojatietoa sarjaa koskien!

Noihin paneudutaan kyseisten tietovuosien tullessa esiin ennen pitkää.

Ongelmana tosin tässä on vain se, että miten ne mahdolliset muut tiedot sitten ennen pitkää vaikkapa vuosien 1982-1990 suhteen ja ennen pitkää etenkin sitten muun 1990-luvun alusta lähtien olleiden vuosien jälkeen ennen Jääkiekon 1. Divisioonan loppuvuosia voi järkevästi ottaen vahvistaa?

Niihin ongelmakohtiin tullaan paneudutaan myöhemmin käsittelyvuosien tullessa kohdalle.

Ihan ongelmakohtaisimmat vuodet tai milloin oikeasti ei yleisömääristä kerrottu töin tuskin mitään lainkaan niin ne vuodet hypätään yli.

Suuremmat käsittelytiedot alkaisivat vasta todella suuremmin vuodesta 1982 eteenpäin kun tähän asti näinä vuosina vuodet 1974-1980 on jo kerrottu ja vuosi 1981 suuressa laajuudessaan kerrottaisiin heti kun vain saisi tietää TaWe:n oman tilanteen tuolloin vuorenvarmasti loppuun kaudelta ja muutoin kai tuo vuosi on yritettävä julkaista ennen vuoden loppua viimeinkin yleisötiedoiltaan sitten ilman TaWe:n osuutta tai heille tulee sitten muutoin ikävä kyllä lyhennetty osuus.

Tosin noihin vuosiin 1974-1980 aion tuleviin viestiin silti laittaa pienet viitteet kutakin vuotta ja seuraa kohti mikäli mahdollista.

Innoitus tälle tuli kun tuli katsottua tuota kotimaisen jääkiekkoilumme silloista 30-vuotista Jääkiekon 1. Divisioonan aikakauden alkamisen juhlavuotta ja tuohan oli paljon kerrotusti ja muistellusti vuonna 2004.

Tuon yhteydessä vaikka virheitä sattui niin juhlavuotta muisteltiin perin ansiokkaasti Jatkoajassakin kaikkiaan.

Niihin tunnelmiin siis ja kun seuraavasta viestistä alkaen alan noita eri vuosia omalle vuosialalleen kertoa.

Kysymysvuosien tullessa kohdalle laitan tosin vain varovaisen arvion kustakin vuodesta keskimäärin ja Jääkiekon 2. Divisioonan löytyneistä vuosista puhuen vuoden 1993 lukemat ovat kyllä todella hurjia elleivät perin upeita joillekin seuroille kuten vaikka Hermeelle Kokkolaan mikäli vain todella voi ne luvut vahvistaa koko kaudeksi tai siihen lopulliseen Noususarjaan!

Niistä lisää kun ehtii niin tänään, huomenna tai hyvin lähipäivinä.

Etenkin kun Hermes ei mielestäni koskaan tuon jälkeen suhteessa ole kerännyt edes sitten näinä periaatteessa paremman sarjan vuosina siellä ollessaan ikinä noin hyvin yleisöä otteluihinsa kuin miten tuolloin juurikin kovimpana mahdollisena lamavuonna silloin keräsi.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Seuraavista viesteistä eteenpäin tosiaan Jääkiekon 1. Divisioonan erinäisiä yleisömäärämuisteluja käydään läpi edellisen viestin suhteen esitellyssä järjestyksessä.

Innoituksena tosiaan myös Jatkoajalla silloisesti hyvin paljon muisteltu tuon sarjan alkamisen 30-vuotisjuhlakauden suurmuistelu mitä riitti siis alkaen hyvin loppuvuodesta 2003 eteenpäin alkaen päämuistelun ollessa läpi vuoden 2004 aina menettelevän pitkälle tai ainakin hyvin alkuvuoteen 2005 asti muisteluiden sittemmin päättyessä.

Ja minkä suhteen on ollut hyötyä ja iloa varmasti myöhemminkin.

50 vuotta on kulunut näinä päivinä tuosta kaikesta.

Ihan ensimmäinen vuosi oli myös sarjan laajin ja siitä syystä sitten kuten myös erikoisilta pelitavoiltaan johtuen ihan aloitusvuotta ei aina ole haluttu laskea sarjan jatkumoon.

Varsinkin kun pelattiin vielä useammalla lohkolla edeltäjäsarjan eli Jääkiekon Suomen Sarjan/Suomensarjan tyyliin sen tosin ollessa päättynyt jo edelliseen vuoteen.

Muitakin eroja edeltäjäsarjaan kuitenkin jo oli kieltämättä silti ehkä jälkikäteen kiirehdityssä sarjauudistuksessa silloin.

Mikäli lyhyen katsojapuolen nyt mainitsee ainoan kerran todella laajaan sarjaan ennen sitten myöhempiä vaiheita loppupuolella edeltäjäsarjan perijän osalta niin uudessa sarjassa kokonaan SaiPa oli seuroista puhuen vankin yleisöjoukkue parhaimpana sen hätyytellessä jo 2500 katsojaa periaatteessa kauteen ottelua kohti loppuluvun oltua 2319 katsojaa periaatteessa kauteen ottelua kohti.

Ainoa muu edes lähelle 2000 katsojaa periaatteessa kauteen, mutta ei sinne asti niin hyvin saaneena joukkueena oli Vaasan Sport loppuluvun oltua 1943 katsojaa periaatteessa kautta koskien ottelua kohti.

Muut koko sarjaa ajatellen nk. Tonnijoukkueet tai sen yli oli ainoa yli 1500 katsojaa periaatteessa kauteen koskien ottelua kohti ylittänyt Lahden Reipas loppuluvun oltua 1527 katsojaa periaatteessa kautta koskien ottelua kohti, KooKoo loppuluvun oltua 1182 katsojaa periaatteessa kautta koskien ottelua kohti ja SaPKo loppuluvun oltua 1045 katsojaa periaatteessa kautta koskien ottelua kohti.

Jokunen seura lähestyi nk. Tonnijoukkueita, mutta ei päässyt sinne asti yleisömäärissä kauteen periaatteessa.

VIFK:llä, FoPS:lla/FPS:llä/Forssan Palloseuralla ja Kärpillä oli kullakin laskevassa järjestyksessä 961 katsojaa, 912 katsojaa ja 815 katsojaa kutakin seuraa koskien periaatteessa kautta myös koskien ottelua kohti.

Näistä puhuen VIFK:llä ja Kärpillä murheellisesti olivat uuden sarjan katsotuimmat ottelut kauteen yleisömäärissä, mutta ne eivät kyenneet pitämään ihan sitä parasta muuta nousevaa katsojamäärää yllä paljonkaan tämän jälkeen.

Eräänlaisia katsojapettymyksiä tavallaan olivat joko sellaisenaan suoraan tai lähivuosina silloisesti puhuen jo lopetetun Jääkiekon Maakuntasarjan yleisömäärien tai katsojalukujen huippuseuroja.

Muun muassa jo kerrottu FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja muista tällaisista seuroista puhuen Forssan Alku ja etenkin Espoon Tapiolan Honka eivät vain kyenneet uuteen sarjaan keräämään sellaisia määriä yleisöä kun olisivat toivoneet.

Forssan Alulla oli periaatteessa kautta koskien ottelua kohti vain sen 499 katsojaa.

Koko sarjaan huonoin yleisöjoukkue olikin sitten etenkin Espoon Tapiolan Honka.

Periaatteessa kautta koskien ottelua kohti Espoon Tapiolan Hongalla oli surkeampaa surkeat 75 katsojaa.

Se oli suorastaan ala-arvoista tuolloisen Espoon Tapiolan Hongan vastaavaan Jääkiekon Maakuntasarjan päätösvuoden yleisömenestykseen nähden!

Ja ei luonut hyvää mainetta tai odotusta jatkoon.

Joka tapauksessa silloisesti puhuen tai muutenkin osin tästä syystä johtuen uuden sarjan laajimman ja samalla ainoaksi jääneen monen lohkon kaudella pelaten Etelälohkon otteluja seurattiin täten vähiten kun Itälohkoa seurattiin verraten ylivoimaisesti eniten ja ainoana lohkona sinne kauteen oikeastaan aina odotettiin periaatetasolla seurasta riippumatta 1000 katsojan tai yli meneviä otteluja läpi vuoden.

Tämän sarjan suhteen vuodeksi 1974 piti kertoa alun perin vielä enemmän tunnelmia, mutta näistä kaikista on aiemmin kerrottu jo ennen koronaa muun muassa 25.3.2019 tällä aihealueella joten jätän nyt jutut lyhyemmiksi.

Seuraava viesti alkaakin jo koskea nopeasti puhuttuna ensimmäisen tuntuvasti pienemmän sarjan vuotta eli 1975 melkein 50 vuoden takaa.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1975 tosiaan huomattavan supistuksen myötä Jääkiekon 1. Divisioonassa oli vain enää vaivaiset 8 joukkuetta ja samalla oltiin yhtenäisemmässä järjestyksessä.

Alkujaan piti olla 10 joukkuetta, mutta käsittämättömien sarjavaliokuntien ja milloin minkäkin tahon yhtä hemmetin typerän jatkuvan mokailun seurauksena koko alkuperäinen toteutus tuli voimaan myöhästymisten vuoksi nyreissä tunnelmissa vasta vuodeksi 1976 estäen sitten osan tiettyjen joukkueiden näkymisestä jo heti vuodeksi 1975 sarjaan ja tuottaen tarpeettomia pudotuksia alempaan sarjaan eli Jääkiekon 2. Divisioonaan.

Ja sieltä alempaa toki ne ehdokkaat nousivat ketkä nousivat.

Suomessa kieltäydyttiin tai oli kieltäydytty seuraamasta Ruotsin Jääkiekon SM-Serienin tietä nk. Mammuttisarjoineen sen päätöskaudeksi vaikka olisihan sekin ollut huikea näky nähdä päättyvä oma Jääkiekon SM-Sarjamme tai vaikka ihan avauskaudeksi tuleva Jääkiekon SM-Liigaan niin helkkarin monella joukkueella kuin miten nk. Länsinaapurissamme vedettiin vastaava jääkiekkouudistus kertaluontoisena läpi kuin vedettiin!

Vuodeksi 1975 tunnelmat olenkin kertonut ennen todella laajasti, mutta pikaisesti kerrotaan tällä erää myöskin.

Yleisömääriä kun huomiot enimmäkseen koskevat.

Vaasan Sport (Jonka katsojalukuja välillä tältä vuodelta viimeisen kerran sotketaan myös tuolloin päättyneeseen Jääkiekon SM-Sarjaan TuTo:n tapaan vaikka pelillisesti ero oli siinä, että TuTo pelasi päättyvässä sarjassa ja Sport ei.) niin oli omaa luokkaansa yleisömäärissä:

Täpärästi periaatteessa kautta ja ottelua kohti niitä seurasi 2327 katsojaa eli täpärästi yli 2300 katsojaa.

Sport oli ainoa myös 2000 katsojan tai yli periaatteessa ottelua kohti kauteen mennyt yleisöjoukkue.

Muut edes lähelle ajatuksella tai esimerkiksi 1600 katsojaa ylittäneet joukkueet periaatteessa ottelua kohti kauteen menneet yleisöjoukkueet olivat vain KooKoo 1682 katsojalla ja FoPS/FPS/Forssan Palloseura 1615 katsojalla.

Kaikki muut seurat paitsi Pitäjänmäen Tarmo/PiTa olivat sarjassa nk. Tonnijoukkueita.

Pitäjänmäen Tarmo/PiTa oli vielä edellisenä vuonna uudessa sarjassa silloin kyennyt periaatteessa ikään kuin olemaan se vähemmän huonompi yleisöjoukkue ja jos se oli huono jo silloin yleisöllisesti niin tuolloin se kykeni kuitenkin pelillisesti olemaan menettelevä joukkue.

Ainakin lähempänä pääkaupunkiseutua olleisiin muihin alasarjojen joukkueisiin nähden.

Nyt paljon pienemmässä ja rajusti supistuneessa sarjassa sen omat yleisömääräpuutteet kävivät liiankin kiusallisen selväksi.

Pitäjänmäen Tarmo/PiTa ei kyennyt kovin suuriin yleisömääräjuhliin tai muuhunkaan kaudella ja täten sen ottelua kohti periaatteessa sitä kohti sen oli tyytyminen 434 katsojaan.

Tähän asiaan saatan kiinnittää näissä jatkoviesteissä huomioita useamminkin tai niiden kestäessä, mutta Jääkiekon 1. Divisioonan alkuvuosia kuten myöhempiäkin aikoja jonkin aikaa tai näkökulmasta riippuen melko kauankin niiden yleisömääräkehitystä saattoi vaivata ensin ymmärrettävä ja myöhemmin jopa todella kiusallinen muu näkökulma:

Niin hirveästi ei vain ollut täysiä ajanmukaisia tai oikein sääntöjenmukaisia jäähalleja käytössä eri paikkakunnilla!

Jäästadioneita tai tavallaan nk. Puolijäähalleja tai nk. Jäähalleja Vailla Täyttä Katetta oli määritelmistä riippuen aika paljon, mutta siltikin sitäkin enemmän jäähalleja oli vasta pikemmin vielä rakennusvaiheissa enemmän tai vähemmän, silloin tällöin valutyövaiheissa, tätäkin varhaisemmin harkkorautavaiheissa, joskus vasta vielä paperilla tulossa ja kaikkein huonoimmillaan ei juuri mitään ollut lainkaan olemassa pois lukien jo tonttimaalle toimitettuja rakennustavaroita ja julistusta maa-alueen muuttumisesta milloin minkäkin jäähallin tai riittävän lähelle jäähallia vastaavan alueen rakentamista!

Ja tätäkin huonommin vielä koko jäähalli saattoi olla se olevinaan niin ylitsepääsemättömän kallis hankinta.

Ja osa paikkakunnista sitten mieluummin sijoitti rahansa jos oikein vieläkään silloin jääkiekon suhteen aina niihin milloin mihinkin 'välivaiheena' pidettyyn jääkiekkoareenana pidettyyn ratkaisuun.

Välillä vielä joillakin seuduilla jääkiekon suhteen saatettiin ihmetellä esimerkiksi vaikkapa yleistä Jäästadioniakin kun siihen asti oli 'jäästadionista' olivat joskus menneet mitä surkuhupaisat viritelmät niiden ollessa ehkä kaikkiaan vain jonkinlaisia todella laajennettuja perin ehkä kapealla yleislinjalla olleita jääkiekkoratoja tai kaukaloitakin.

Murheellisimmat tapaukset olivat jotain niin ajankuvassakin jo huonoa, että ei edes välttämättä viitsi mainita niiden ollessa milloin mitäkin tekojääkötöstystä ja tämä mahdollisuus saattoi olla totta ollut jos ei aivan tuolloin enää niin hyvin, hyvin lähellä ennen Jääkiekon Suomen Sarjan/Suomensarjan loppuvuosia ja Jääkiekon 1. Divisioonan alkua ennen kuin niistä oli viimein eroon päästy.

Luonnonjäiltä sentään alettiin jo poistua pysyvämmin ellei oltu jo poistuttukin ylemmän sarjan eli päättyvän Jääkiekon SM-Sarjan tai tulevan Jääkiekon SM-Liigan tapaan.

Siksi kuten jo kerroin aiemmin niin joillakin paikkakunnilla tälle toiselle sarjatasolle oli vain niin helpompi eräiden seurojen vähemmän yllättäen kerätä niin hienoja yleisömääriä kuin oli.

Muuna mainintana näin tämän viestin päätteeksi muun muassa tämän sarjan Uusintaottelu Putoamisesta toi otteluun KooKoo-SaPKo silloisin ajatuksin 3000 katsojaa sitä seuraamaan.

Se oli rohkaiseva juttu ja sarjalaajennuksen viimein tullessa todeksi se voitiin nähdä vain myönteiseksi asiaksi kuin kielteiseksi. Muutenkin sarjalaajennuksen tullessa voimaan koko Uusintaottelulta Putoamisesta putosi enemmän tai vähemmän pohja muutenkin.

Toisaalta oli hyvää mainosta sellaisenaan hienona juttuna Kouvolaan ja säikäytyksenä Savonlinnaan silloisin näkymin.

Tästä kaikesta viimeksi laajemmin olen kertonut ajalta ennen koronaa eli 26.3.2019.

Seuraava viesti onkin sitten jo vuotta 1976 koskeva sellainen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1976 Jääkiekon 1. Divisioonaan oli viimein alkujaankin tarkoitettu 10 joukkuetta ja täten putoamista tuli voimaan ennen pitkää sinä vuotena.

Toisaalta putoamista pehmittämään tai torjumaan oli kuitenkin olemassa sarja mikä edellisvuoden liikakiireen ja sarjavaliokuntien aivopierujen vuoksi oli jäänyt kokonaan koskaan tulematta voimaan eli ensi kertaa sarjan oma varsinainen Putoamiskarsinta sen oltua siis jääden pelaamatta edellisenä vuotena siihen tarkoitettuna.

Ennen erinäisiä aivoituksia pieleen menneenä kun oli ollut tarkoitus enemmän tai vähemmän pelata kausi muutoin läpi sitten omin nousuin ja pudotuksin ja se oli syy miksi oli ollut KooKoo:lla ja SaPKo:lla oma edellisvuoden suurkohtaaminen kun oli ollut putoamista koskien sen sitten ollessa tietenkin melko turha juttu toki hyvää mainosta tuottaen.

Lisäksi joukkuemäärä oli välillä jopa jäädä vain 9 joukkueeseen kun oli vielä erinäistä kiistaa laajenemisen tai pysymisen välillä vain siinä kun pysyttiin johtuen siitä, että TuTo luopui kaudesta pudoten siis alempaan sarjaan tai joutuen muilla tavoin tauolle jolloin JoKP:n pääsy voitiin muilla tavoin varmistaa tähän sarjaan aiemmin sen ollessa ehdollinen tai kun oli ollut vieläkin vähän sarjapäättäjillä ongelmia.

Varsinkin kun ajatellen sarjamainetta tai yleisömääriä olisi niin haluttu nähdä TuTo Turusta päin sarjassa keinolla millä hyvänsä ilman kertakaikkista mahdottomuutta näin!

Yleisömäärissä ajatellen periaatteessa keskimäärin kaudelta ottelua kohti oli omaa luokkaansa Kärpät:

Alustavasti 3000 katsojaa näin vaihtui siis täten loppulukuna 2990 katsojaan.

Lähimmäksi ajatuksena mitenkään Kärppiä koskien pääsi yleisömenestyksessä KooKoo sai päälle 1700 katsojaa alustavasti samalla mittakaavalla ajatellen vaihtuneena loppulukuna sitten 1733 katsojaa.

Lahden Kiekko-Reipas ja SaiPa olivat tämän jälkeen suurimmat yleisöjoukkueet melkein 1600 katsojalla kumpainenkin.

Alustava noin hyvä luku tuotti Kiekko-Reippaalle loppulukemiksi Lahteen 1591 katsojaa samalla mittakaavalla ajatellen ja SaiPa:lle loppulukemiksi 1574 katsojaa samalla mittakaavalla ajatellen.

Muut nk. Tonnijoukkueet sarjaan olivat Hämeenlinnaan ja Savonlinnaan eli toisin kertoen HPK ja SaPKo tarkalla luvullaan ja samalla mittakaavalla ajatellen 1035 katsojalla ja 1034 katsojalla.

JyP viimeistä kertaa vanhalla nimellään ja ennen lyhennettä HT ei yltänyt Jyväskylässä olleista kovista kehuista huolimatta nk. Tonnijoukkueiden joukkoon.

Lopullinen luku ja kun myös nk. Katsojahuiput oli unohdettu laskuista niin oli samalla mittakaavalla ajatellen 920 katsojaa.

JoKP ja Mikkelin Jukurit kehuissa vetivät päälle 700 katsojan kausiarvoilla samalla mittakaavalla ajatellen, mutta nk. Katsojahuiput unohtaen lopullinen luku oli jotain muuta varsinkin näistä toiselle joukkueelle.

Mikkelin Jukureiden suhteen vielä murheellisuutta lisäsi pienessä yleisösotkussa yritykset saada ne 670 katsojaan asti, mutta tämäkin oli siis vielä huonompi eli loppuluvuiksi jäi 662 katsojaa niillä kriteerein kuin käytössä oli.

Jukureilla oli ollut vähän sama ongelma tuolloisesti puhuen pari vuotta aiemmin silloisesti tämän sarjan paljon laajempijoukkueisella avauskaudella milloin alustava luku oli ollut 800 katsojaa ja siitä se oli tippunut vastaavasti monien vaiheiden ja kiistelyjen jälkeen sitten 766 katsojaan asti.

JoKP sai Joensuuhun onneksi käytössä olleiden varmojen lukujen päätteeksi vähän paremmat loppuluvut muutenkin eli 710 katsojaa samalla mittakaavalla.

Ja Pitäjänmäen Tarmo/PiTa ei tuntunut kiinnostavan ketään.

Eikä myös melkein ajatellen ilkeästi kiinnostanutkaan ollenkaan.

Helsingin alueen ikään kuin kolmosjoukkue tai huonompikin maineeltaan ajatellen sai alustavasti toki päälle 250 katsojaa kauteen, mutta lopullisiin lukuihin mennessä nk. Katsojahuiput unohtaen jäätiin vähän alle.

Eli kauteen tuli sitten tarmolaisille yleisöjumbona 246 katsojaa samalla mittakaavalla ajatellen.

Muuna huomiona erinäisiä hallipaikkakuntia seurojen osalta varsinkin täysimittaisena sellaisena alkoi tulla koko ajan enemmän tai enemmän saataville tai vaikutti ainakin tulevan silloisille lähivuosille.

Samoin sitten Liigakarsinta kiinnosti tai kielteisemmin oli vielä vähän vaiheessa kiinnostukseltaan.

Muualla paitsi Oulussa.

Tätä ennen jo Uusintaottelu Nousemisesta Liigakarsintaan oli kiinnostanut Oulussa kun SaiPa kaatui kuin kaatui.

Raksila tosiaan hiljeni ikävästi vielä sinä vuonna kun Lahden Kiekko-Reipas vei nousun, mutta sen 6000 katsojaa oli peleissä hurjimmillaan aika suurestikin kun muilla paikkakunnilla tuntui se 2000 katsojaakin olevan tiukassa.

Seuraavaksi onkin sitten vuoden 1977 vuoro kun vuoden 1976 mietteet olenkin käynyt läpi jo aiemmin joitakin kertoja ja viimeksi 13.1 viime vuonna kirjoitin silloisen suuren päivityksen virhekorjauksineen siihen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1977 oli myös dramaattinen omalla tavallaan vaikka nyt sarjamuoto oli alkanut vakiintua alkuvaikeuksien jälkeen 10 joukkueen sarjaksi ongelmitta.

Yleisömääristä puhuen periaatteessa kautta koskien ottelua kohti paras jälleen alustavasti ja pysyvämmin heikennysten jälkeenkin ilman muuta heittämällä olivat Kärpät.

Määritelmät olivat todella luistavia nousuin ja laskuin yleisömäärissä:

3700 katsojaa sentään vähän aleni noilla kriteerein alemmas eli loppuluku oli 3670 katsojaa.

Alapäästä löytyi sarjan surkein yleisöjoukkue eli tietenkin Espoon uudempi jääkiekkojoukkue Espoon Tapiolan Hongan perinteitä jääkiekossa jatkaneena siis omana jääkiekkojoukkueena eli Espoon Jäähonka.

Espoon Jäähonka ei saanut edes alustavaa lukemaansa eli 170 katsojaa jo esitellyin kriteerein vaan luku huononi loppulukuna aina 166 katsojaan asti.

Kehua ei voinut myöskään Pitäjänmäen Tarmon/PiTa:n 260 katsojaa alustavasti sen ollessa loppulukuna 259 katsojaa jo esitellyin kriteerein eikä Mikkelin Jukureiden 500 katsojaa alustavasti sen ollessa taas kerran kiusallisen yleisösotkun keskipisteessä lopulta loppulukunaan ylläpitäen 460 katsojaa.

Tonnijoukkueeksi sarjaan ikävä kyllä ei saatu Kouvolan KooKoo:ta, Hämeenlinnan HPK:ta eikä Savonlinnan SaPKo:a.

Tonnijoukkueen asemasta HPK ja KooKoo jäivät kukin jo menettelevän reilusti alustavista luvuista loppulukujen ollessa muun muassa katsojahuiput unohtaen muka niin olevinaan jokusesta kymmenestä oikeasti jo selvemmin eli loppuluvut olivat HPK:lle 941 katsojaa ja KooKoo:lle 935 katsojaa.

SaPKo jäikin jo 300 katsojaa ennen lukujen korjautumista vähän paremmiksi kaiken jälkeen nk. Tonnijoukkueen asemasta eli lopullinen luku jo kerrotuin kriteerein oli 703 katsojaa.

Tonnijoukkueet sarjaan muutoin oikeasti olivat siis Kärppien ylivoiman unohtaen SaiPa, Sport ja ensi kertaa omilleen jääkiekossa pysyvämmin lähteneenä ja nyt myös lyhennettä ensi kertaa käyttänyt JyP.

SaiPa, Sport ja nyt siis pitkän, pitkän aikaa JyP HT keräsivät jo kerrotuin kriteerein kohtuullisen mukavat elleivät ihan hienotkin 1769 katsojaa, 1550 katsojaa ja 1236 katsojaa. Vaikka Jyväskylässä vähän heikommalta kevät tuntuikin tavallaan peliasenteelta puhuen.

Liigakarsintaa koskien taas oli edessä Uusintaottelu Nousemisesta, mutta lopulta jopa melko paljonkin ennakkopelkoa vasten yllättäen koko yleisönsä Oulun Kärpät nousi kuin nousikin Jääkiekon SM-Liigaan seuraavaksi vuodeksi selvin luvuin!

Täysi Raksila oli tuttu juttu muutenkin kun Kärpille tuntui olevan se 5500 katsojaa periaatteessa ottelua kohti helppo kerätä koskien Liigakarsintaa. Vaasan Sportillakin vielä se 3000 katsojaa periaatteessa ottelua kohti löytyi, mutta muualta puhuen tuntui olevan noususta huolimatta se vaikeampaa ja katsojamäärät heittelivät laidasta laitaan huippujen ollessa sen 2500 katsojaa tai ehkä enimmillään 3000 katsojaa mikäli sitäkään.

Ei kuitenkaan edeltävän vuoden heikkouksia välttämättä nähty tuolloin vaikka pelot siihen suurilta tuntuivatkin.

Seuraavaksi onkin sitten vuoden 1978 vuoro kun vuoden 1977 mietteet olenkin käynyt läpi jo aiemmin joitakin kertoja ja viimeksi 13.1 viime vuonna kirjoitin silloisen suuren päivityksen virhekorjauksineen siihen.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonassa vuodeksi 1978 ei itsessään juuri muutoksia tapahtunut mitä nyt välillä oli 10 joukkueen sarja muuttua vain 9 joukkueen sarjaksi kun Pitäjänmäen Tarmo/PiTa joutui luopumaan sarjasta pudoten alempaan sarjaan tai jopa hyvinkin alas ja tilalle tuli vastoin välillä nuoremman polven väitteitä muka kokonaan jo silloisestikin jääkiekkonsa lopettanut, mutta oikeasti tuolloin ja vielä kauan tuonkin jälkeen jääkiekkoa pelannut helsinkiläisjoukkue eli toisin kertoen totta kai silloisesti nimeltään vuoden 1976 lopullisen pääjaon jälkeen emoseurassa pääpainoltaan jalkapalloon keskittyen kuitenkin edelleen jääkiekkoa jatkaenkin nyt pelannut HJK-Jääkiekko.

HJK:ta käsitellään tässä joko muutoin Jääkiekkoklubina tai ihan vain muutenkin sellaisenaan HJK:na kuten lyhenteenä tein tähän sarjaan silloin 6.1 viime vuonna laajemmin kirjoittaessa tämän vuoden tilannetta.

Yleisömäärissä puhuen Sport oli hieno sellaisenaan, mutta silti käytännön muun kärkinelikon ja nk. Tonnijoukkueiden heikoin.

Vähän päälle alustava 1500 katsojaa muuttui käsitellyin kriteerein ikään kuin kautta ajatellen ottelua kohti loppuluvuiksi 1532 katsojaan, vertailuksi HPK:n suhteen heillä oli sata katsojaa alustavasti enemmän sen muuttuessa samoin kriteerein miettien vähän jo päällekin eli loppuluvuiksi tuli heille 1640 katsojaa ja sitten vielä 2000 katsojan rajan ylitti tai melkein ylitti sitten ikävästi tänne viime hetkellä edellisenä vuonna pudonnut FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja SaiPa.

Forssaan loppuluvuiksi jäivät korjausten jälkeen 1943 katsojaa ja SaiPa sai luvuikseen 2009 katsojaa samalla mittakaavalla.

Espoon Jäähonka edelleen pienestä noususta huolimatta jäi yleisöjumboksi.

250 katsojaa alustavasti vaihtui esitellyin kriteerein loppuluvuiksi 252 katsojaksi samalla mittakaavalla.

Vertailuksi HJK pystyi jääkiekossakin vetämään tälle tasolle päässeenä sen tuplat enemmän loppuluvuiksi 537 katsojaan muuttuneina samalla mittakaavalla.

Alustavasti 700 katsojan joukkueiksi sarjaan samalla mittakaavalla väitettiin niin KooKoo:ta, SaPKo:a ja Jukureita, mutta korjauksia tuli välillä parempaan ja huonompaan päin.

KooKoo jopa sai melko selvästi paremmat katsojaluvut lopuksi kuin ennen korjauksia ja vääriä huomioita kaiken jälkeen korottaen siis 800 katsojaan, SaPKo jonkin verran väitettyä paremmat luvut kuin ennen korjauksia korottaen siis 763 katsojaan ja lopulta Mikkeliin taas nähtiin ensin pudotus 670 katsojaan asti ennen lopullista loppulukemaan yleisösotkuista tuttuna joukkueena jo vähän perin häiritsevästikin 664 katsojaan sen sitten jäätyä voimaan.

JyP HT jäi jäljelle, mutta ikävä kyllä alustava nk. Tonnijoukkueen asema Jyväskylässä vaihtui voimaan jääneiksi luvuiksi 953 katsojaan.

Paljoa muuta puhuttavaa sarjaan ei nyt näin pahemmin sellaisenaan jäänyt joten jatketaan heti vuoden 1979 pariin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1979 45 vuotta sitten oli omalla tavallaan jälleen melko merkittävä vuosi sellaisenaan.

Aivan vuosikymmenen loppuun mennessä jäähallipaikkakuntia alkoi olla jo sen verran paljon, että jo vähän tätä ennen, juuri tuolloin ja vähän tästä eteenpäin 1980-luvun alkaessa oli jo alettu harkita sarjaan SM-Liigan mallin mukaista jäähallipakkoa sellaisenaan.

Sen enempää jäähalliasioista puhumatta onkin aika jälleen mainita yleisömääriä joita viimeksi suuremmin on puhuttu 11.1 viime vuonna.

SaPKo oli enemmän tai vähemmän ylivoimaisesti paras yleisöjoukkue.

Täpärästi alle 2000 katsojan asemasta jääden eli tarkalleen sanoen 10 katsojan sijaan lopulta 12 katsojan verran alle siis tusinan puuttuessa siitä se oli silti paras ja innostusta Savonlinnaan sanottiin riittävän jatkossakin.

1988 katsojaa oli siis heillä ottelua kohti toteutunein ja jo kerrotuin kriteerein aiempienkin viestien pohjalta.

1750 katsojaa oli SaiPa:lla alustava luku loppulukujen ollessa 1748 katsojaa, FoPS:lla/FPS:llä/Forssan Palloseuralla alustava luku oli 1580 katsojaa loppulukujen ollessa 1576 katsojaa, JyP HT:llä alustava luku oli melkein 1400 katsojaa loppulukujen ollessa 1389 katsojaa, HPK:lla alustava luku oli vähän yli 1200 katsojaa loppulukujen ollessa 1233 katsojaa ja selvästi katsojiaan vuoden sisällä menettänyt Vaasan Sport sai sentään olla viimeinen nk. Tonnijoukkue huonoimmillaankin.

Sportin loppuluvut korjausten jälkeen kaudelle olivat 1075 katsojaa.

Tonnijoukkueen asemasta jäätiin Turussa ja Kouvolassa alustavasti puhuen muutaman kymmenen katsojan verran.

Turussa kyse ei ollut joukkueena TuTo:sta vaan Kiekko-67:stä eli K-67:stä.

Kiekko-67/K-67 Turku keräsi loppulukuina kauden otteluihin täten esitellyin kriteerein 976 katsojaa ja KooKoo vähän tätä alemmat 941 katsojaa.

Mikkelin Jukureiden tyypillisessä katsojalukujen mietinnöissä ja milloin missäkin kohussa kylpien niitä koskien oli ensin 550 katsojassa ennen kuin kauden päätteeksi nk. Loppuvannotukseen mennessä mitä katsojalukuihin tuli olivat luvut kohonneet 554 katsojaan asti.

Espoon Jäähonka sai hiukkasen paremmin vedettyä kauden kausipeleihinsä yleisöä, mutta ei mitenkään hirveästi.

HJK-Jääkiekon putoaminen ei vapauttanut paljonkaan yleisötilaa pääkaupunkiseudulla Jäähonkaa ajatellen.

Jäähonka alustavasti sai yleisöjumbona 350 katsojaa, mutta sekin sitten nk. Loppuvannotukseen mennessä tippui 346 katsojaan asti.

Muuta oleellisesti suurempaa ei tapahtunut joten 1970-luvun muistelut päättyvät tähän ja siirtyvät seuraavan viestin mukaisesti 1980-luvulle.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1980 melkein 45 vuotta sitten eli täsmälleen 44 vuotta sitten oli omalla tavallaan jälleen melko merkittävä vuosi sellaisenaan.

Aivan uuden vuosikymmenen alkuun mennessä jäähallipaikkakuntia alkoi olla jo sen verran paljon, että jo vähän tätä ennen, juuri tuolloin ja vähän tästä eteenpäin 1980-luvun jatkuessa ja jo tätä aiemmin 1970-luvun päätyttyä tai päättyessä oli jo alettu harkita sarjaan SM-Liigan mallin mukaista jäähallipakkoa sellaisenaan.

Sen enempää jäähalliasioista puhumatta onkin aika jälleen mainita yleisömääriä joita viimeksi suuremmin on puhuttu 12.1 viime vuonna.

HPK oli edeltävän vuoden SaPKo:oon nähden nyt enemmän tai vähemmän ylivoimaisesti paras yleisöjoukkue.

2725 katsojaa seurasi aiemmin kerrotuin määritelmin sen otteluja periaatteessa yksittäisesti ajatellen koko kautta koskien.

SaPKo ja SaiPa saivat peleihinsä alustavastikin ajatellen kaudessa 2000 katsojaa myös tai ylikin loppulukemien ollessa vastaavin määritelmin 2288 katsojaa ja 2058 katsojaa noille joukkueille.

Tonnijoukkueiden kerhoon tai sen ylikin yleisömäärissä nimensä liittivät JyP HT, FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja Vaasan Sport keskenään peräti keskinäisellä tasapelillä forssalaisten lopulta vieden ihan yksittäisissä katsojissa mitaten enemmän sijoituksen edelleen vaasalaisiin nähden.

Jyväskylään oli yleisöä 1208 katsojaa ja Forssaan ja Vaasaan yhteisesti oli siis keskimäärin ottelua kohti katsojia kerrotuin määritelmin vastaavasti tasapelissä 1175 katsojaa.

Ikävä kyllä alustavista kehuista huolimatta KooKoo jäi nk. Tonnijoukkueiden ulkopuolelle tuona kyseisenä vuotena mitä yleisömääriin tuli.

Lopullisiksi luvuiksi jäivät 955 katsojaa kerrotuin määritelmin.

Kiekko-67:lle/K-67 Turulle ei tosiaan tuolla paikkakunnalla olisi ollut paljoakaan yleisöä. Ihan kaikkinaisesti kautta kohden kun tuon vuoden nk. Villin Kortin Ottelut laski seuralle niin silloin päästiin päälle sen 500 katsojan aina sinne 632 katsojaan asti.

Mikäli niitä ei olisi ikinä laskenut mukaan niin siinä tapauksessa katsojaluvut olisivat jääneet alle 300 katsojan sinne noin 281 katsojan tuntumaan asti.

Eli huonommaksi kuin vaikkapa Mikkelissä.

Mikkelin Jukureille ei taas katsojasotkujen myötä ollut edes sitä 500 katsojaa kausiotteluihin vaan lopullisiin lukuihin jäi 470 katsojaa.

Paljoa paremmin ei olisi mennyt vaikka nk. Villin Kortin Ottelut tuon kauden lopulta pelillisenä erikoisuutena lukuihin olisi laskettu vaikka ehkä niiden turvin olisi oltukin vähän lähempänä väitettyä 500 katsojaa kausiotteluihin. Ja Jukurit sittemmin putosivat pitkiksi, pitkiksi ajoiksi alemman sarjan eli Jääkiekon 2. Divisioonan pariin tästä kyseisestä vuodesta eteenpäin.

Ja vaivaiset 182 katsojaa kausiotteluina keräsi vallan selkeä lähtökohtainen sarjajumbo yleisömäärissä tuolloisen toteamuksen mukaisesti lähes vuodesta toiseen Espoon Jäähonka jo kerrotuin määritelmin.

Paljonkaan kerrottavaa enempää ei ole. Mitä nyt tietysti ennen pitkää vuotta 1981 koskien JoKP sentään pääsi Joensuusta palaamaan tälle tasolle.

Vuosi 1980 on viimeinen josta olenkin kertonut 12.1 viime vuonna aiemmin siis niin merkittävästi yleisömääriä.

Ikävä kyllä vuosi 1981 jää nyt toistaiseksi kertomattomana välistä kun sen laajamittainen vuosikatsaus kotimaisen jääkiekon osalta kertoen myös tästä sarjasta tulee heti kun vain TaWe:n lopputilanne yksinkertaisesti selviäisi koskien tosiaan muun muassa TJV:tä vastaan pelattuja otteluja. Aiemmin sentään TJV:n vastaava tilanne selvisi, mutta siitäkin on pitkä aika.

Vuoden 1981 voin kertoa kun tilanne antaa myöten, mutta seuraava viesti nyt siis vuoden 1981 jäädessä välistä TaWe:lla tai ilman sitä myöhemmin kerrottaessa koskee siis vuotta 1982.

Ikävä kyllä vuodesta 1982 eteenpäin en ole onnistunut kovinkaan suuresti löytämään noita joukkuekohtaisia katsojalukuja eri seuroille kyseiseen sarjaan.

Siten mahdollisesti aina milloin kulloisestikin Joensuun JoKP:n ja ehkä ajan kanssa Oulun Kärppiä huomioimatta tilanne tulee olemaan melko avoin kysymysmerkki ja samalla viestit itsessään ovat vähän enemmänkin aina tiedustelua ja kyselyä siitä, että pitivätkö/pitävätkö kohta esitettävät luvut paikkansa?

Ja siis nimenomaan runkosarjan jälkeen ennen jatkopelejä.

Vuosi 1981 oli viimeinen perinteisempi vuosi selkeäpiirteisemmin sarjoista puhuen ja vuodesta 1982 alettiin pelata nk. Playoff-kautta tässäkin sarjassa ja se nostaa omat kysymyksensä.

Siitä mainitaan pian lisää siis vuoden 1981 jäädessä muisteluiltaan välistä vuoden 1982 puolella!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuodesta 1981 puhuen ennen nyt selvästi suurempaa vuoden 1982 muisteluosuutta puhuen lyhyemmin kuitenkin on mainittava, että noina aikoina lopullisen selvästi juuri tuoksi vuodeksi tai vähän aiemmin olleiden monien eri muunteluvaiheiden jälkeen Kuopiosta mielestäni ehti tulla jäähallipaikkakunta pysyvästi ja tulevien aikojen vähän sitä alkuperäisempää nk. Susijengiä seurasi vallan helkkarin suuri joukko kuopiolaisia jääkiekon ystäviä sitten Niiralan Montussa!

Pelkästään kai noihin muihin noususarjoihin tai nousuotteluihin KalPa:lla oli sen 3500 katsojaa ottelumääriä kohti yksittäisesti arvioiden.

Koko kausi ihan nuo kattolukemat ovat sitten ennen pitkää vuodeksi 1981 KalPa:lle myös hyvin, hyvin korkeat ne huomioiden.

Ja vuodeksi 1982 meni omassa sarjassaan eli Jääkiekon 2. Divisioonassa tuonkin oman vuoden 1981 yleisöennätyksensä yli!

Tuonkin vuoden 1981 kertoisin heti kun vain selviäisi tuo TaWe:n tilanne tosiaan suhteessa TJV:n kanssa käytyyn otteluun ja muutoin se muu tuon alemman sarjan nk. Playoff-kauden vaihe tai ne saman sarjan nk. Lajitteluottelut tarkemmin.

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1982 tulee nyt tämän vähän murheellisemman toteamuksen ja väliviestin jälkeen.

Mitä nyt toki tuota KalPa:n vuoden 1981 lopputilannetta voi aina selventää jo vaikka vähän ennakkoon tarkemman toki tullessa sitten tuon vuoden 1981 suuren selvityksen yhteydessä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1982 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi tulee olemaan nyt näillä näkymin tästä eteenpäin muiden selvemmin ja puhuttujen, mutta perin varjoisten vuosien eli 1983-1990 tapaan kysymyspohjainen aiempaan tietopohjaisempaan nähden.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä siis runkosarjaan ennen nk. Playoff-kautta tai muuta vastaavaa tilannetta vaikkapa karsintoina?

Vuodeksi 1982 alettiin pelaamaan nk. Playoff-kautta ja sittemmin pian pois jäänyttä Jääkiekon 1. Divisioonan nk. Välisarjakautta.

Välisarjakaudesta puhuen välillä myös erinäisten nk. Kesälomalaisten kauden päätöspeleinä siinä siis määriteltiin erikseen jatkosarjana puhuen vielä varsinaiset nk. Kesälomittajat ja vielä mahdollisesti lopulliseen Putoamiskarsintaan menevät joukkueet.

Sarja oli inhottu eikä oikein ajanut tarkoitustaan toisin kuin ainakin vielä aluksi heti ilolla vastaan otettu nk. Playoff-kausi.

Yleisömäärät tähän sarjaan ovat siis kysymysmerkki suurimpana ja koskien siis nyt runkosarjaan, mutta saa toki ilman muuta täsmennystä kertoa myös nk. Playoff-kauden jälkeen tai koko sarjaankin ilman muuta!

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni:

Vaasan Sportilla on ollut tiettävästi 2300 katsojaa ja JoKP:n suhteen on merkitty kahta lukemaa joista mielestäni kuitenkin 1938 katsojaa on oikeampi tulos runkosarjaan verrattuna ellei sitten 1940 katsojaa olisi ollut kaiken jälkeen se pysyväisempi loppulukema sarjaan kun aika äkkiä JoKP ikävä kyllä tippui nk. Playoff-kaudelta ulos,

Ja tuo ylimäärä olisi sitten laskettu Joensuun merkkijoukkueen piiriin vuoden 1981 ikävä kyllä nyt välistä jääneen kauden lukuihin nähden viidenneksellä tai noin 20 % niitä kasvattaneena.

Niin tai näin mitä muihin joukkueisiin tulee:

HPK:n katsojalukujen vastaavasti sanottiin pudonneen ikävä kyllä välistä pois jääneeseen vuoteen 1981 verrattuna myös viidenneksellä tain 20 %.

HPK:lla olisi siis tämän hetken väitetilanteessa 1790 katsojaa. Kysymys on vain siitä, että oliko näin?

Savonlinnan SaPKo:n lukuja väitettiin radikaalisti pudonneiksi ajoittain pahastikin joukkuetta haukkuen lehtien palstoilla, mutta tähän asti löytyneiden lukujen valossa kaikessa rajallisuudessaan tilanne ei ole kyllä varmaankaan koskaan ollut noin paha huolimatta sitten kaikesta kiukun purkautumisesta noin kun oli joissakin lehdissä mahdollisesti varmaankin toisilla paikkakunnilla ja huonoimmillaan ehkä vähän paikallisestikin?

Oikeampi luku oli mielestäni kohtalainen ja mikäli sen voisi vahvistaa niin se olisi 1650 katsojaa.

JyP HT:lle, KooKoo:lle ja FoPS:lle/FPS:lle/Forssan Palloseuralle väitettiin lukujen kasvaneen hivenen tai olleen samaa tasoa kuin ennen tai vuotta 1981 oletetusti parempia:

Väiteluvut pyörisivät 1000-1200 katsojan tasossa. Milloin mitenkin väitteestä ja muistajasta riippuen joten anteeksi jo tässä vaiheessa epämääräinen ilmaisuni asiaan.

Varkauden Valteilla tilanne ei myöskään yhtään sen selvempi ole.

Ikävä kyllä nk. Tonnijoukkueen paikasta jäätiin hivenen tai sitten sinne päästiin Varkaudessa, mutta täpärästi.

Välillä kasvua oli nyt ikävä kyllä välistä pois jääneeseen vuoteen 1981 nähden ja välillä ei ollut senkään vertaa.

1000 katsojaa oli Varkaudessa tai sitten ei ja tämän saa myös kertoa tai korjata koska tahansa!

Ja sitten huonoimmat joukkueet nyt tämän hetken tilanteen mukaan olisivat seuraavat:

Tampereen KooVee ja Espoon Jäähonka.

KooVee:n otteluja olisi seurannut tällä hetkellä ja mikäli voi vahvistaa oikeaksi niin 480 katsojaa ja Jäähongan otteluja olisi vastaavasti seurannut tällä hetkellä ennen vahvistusta oikeaksi tai vääräksi niin 320 katsojaa.

Heidän tekemiset siis eivät juuri katsojia liikuttaneet suuntaan tai toiseen.

On paha sanoa, että miten sitten kaikkiaan meni kaudelta puhuen jatkoon?

Kaiken tämän mietinnän päätteeksi on vielä muutamia muita lukuja löytynyt tai ne ovat lähtökohtaisia väitteitä kunnes tulee jotain muuta tietoa julki toivottavasti oikeampana:

Erilaisissa Jääkiekon 2. Divisioonan Noususarjoissa tällä hetkellä on paha sanoa mitään muuta kuin, että KalPa jo valmiiksi sarjaennätyksiä yleisömäärissä rikkoneena jo tavallisella puolella veti noissa kokonaisuuksissa ottelua kohti jo silloin 3000 katsojan lukemia ja Imatran Ketteräkin niihin päässeenä päälle 2300 katsojan.

Uusintaottelu Putoamisesta kai olisi ollut Varkauteen synkkä 2000 katsojan silmien edessä Imatran Ketterän noustessa sitten seuraavaksi vuodeksi tähän sarjaan.

Eli näillä tunnelmin JoKP kai oli toiseksi suosituin joukkue ennen mitään jatkopelejä?

Ja voiko näitä lukuja sitten oikein vahvistaa?

Näissä tunnelmissa homma jatkuu vuoteen 1983!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös