Jos HIFK (siis lätkä) haluaa tehdä menestyksekästä yhteistyötä futispuolella, tulee sen tehdä sitä nimenomaan HJK:n kanssa.
No hyi helvetti. Myös futispuolella IFK:ta seuraavalle kannattajalle tuo on sama, kun ehdottaisit kiekkoyhteistyötä narrien kanssa. Ei se paikallisvastustaja-mentaliteetti siitä muutu että ei olla samalla sarjatasolla vuosikausiin pelattukaan. Alasarjafutiksesta voi vääntää sivutolkulla, mutta IFK on myös jalkapallossa yksi kautta aikain menestyneimpiä seuroja seitsemällä Suomen mestaruudella. Se, että viimeisimmästä on aikaa 50 vuotta, ei laimenna seuran saavutuksia millään tavalla. Luulisi, että nimenomaan IFK-fanit arvostaisivat perinteitä yli kaiken, ja HJK-HIFK -vastakkainasettelu on se perinteikkäin mitä pääkaupunkiseudulta löytyy.
Ymmärrettävästi vettä on hieman turhankin paljon Vantaanjoessa virrannut entisistä menestyksen ajoista kun tätä divarifutisvaihettakin on kohta kestänyt jo 40 vuotta, mutta en siltikään halua koskaan ikinä missään nähdä näiden kahden seuran tekevän yhteistyötä - varsinkin, kun futis-IFK on melko hyvässä nousukiidossa ja nousu Veikkausliigaan on ihan realistinenkin tavoite muutaman vuoden sisään mikäli vedetään oikeista naruista. IFK on perhe, ja perheessä pidetään yhtä. On surullista nähdä, miten moni perheeseen kuuluva kannattaja on hylännyt tai valmis hylkäämään joukkueensa futisjaoston sen heikoimmilla hetkillä.
Tämä siis täysin tunnepuolelta kirjoitettuna, mutta mitä jää jäljelle jos seuran fanittamisesta poistetaan se tunne? Jonkinlainen harmaan neutraali näkemys, ehkä kyky katsoa asioita objektiivisemmin ja nähdä mm. pelitapahtumat kokonaisvaltaisemmin. Hyviä asioita, mutta pidän mielummin ne riemun kyyneleet ja katkerat tappion hetket, kiitos. IFK:n lätkäjaoston yhteistyö HJK:n kanssa olisi sietämättömän vastenmielinen ajatus. Vuodet ovat vieneet sen vastakkainasettelun suurelta yleisöltä, mutta joukkueiden fanien keskuudessa se elää yhä vahvana. Esimerkkinä viime kevään finaaleissa Finnair-stadiumilta kaikunut Bluesin maalilaulu. Se tuntui hienolta.