HIFK tarvitsee uusitun hallin – Helsinki Garden tervetuloa!

[vetti]

Jees, mietin vaan, että pystyyköhän noi muutamakin vastarannan kyyhkyläistä vielä pitkittämään tuota valtuustossa niin, että laitetaan jälleen hyllylle määrittelemättömäksi ajaksi. Vai onko tuo vaihe lopullisesti voitettu.

Ei noilla voimasuhteilla enää pitkity. Jos nyt ei mitään yllätyksiä tule eteen, niin eiköhän tämä alkuvuodesta mene valtuustoon (hallituksen jälkeen toki) ja nuijan kopautus hyväksymisen merkiksi.

 

[mixu]

Uskon että katsojia tulee helposti lisää uuden hallin myötä. Nyt monesti halli on niin täynnä että monet ei lähde edes kyseleen lippuja kun tietää että vain huonoa on jäljellä. Kyllä 9000 on ihan realistinen keskiarvo tulevaisuudessa.

 

[Kendofutari]

Jees, mietin vaan, että pystyyköhän noi muutamakin vastarannan kyyhkyläistä vielä pitkittämään tuota valtuustossa niin, että laitetaan jälleen hyllylle määrittelemättömäksi ajaksi. Vai onko tuo vaihe lopullisesti voitettu.

On, tuo vaihe on voitettu toistaiseksi. Seuraavalla asteella tosin voidaan päättää, että rakennus on liian iso ja palataan samaan pisteeseen missä tänään olimme.

 

[Ukko16]

Kertokaas nyt tyhmälle. Onko siis nyt tiedossa mitään tarkempaa ajankohtaa, milloin rakentaminen aloitettaisiin?

 

[EPK]

Uskon että katsojia tulee helposti lisää uuden hallin myötä. Nyt monesti halli on niin täynnä että monet ei lähde edes kyseleen lippuja kun tietää että vain huonoa on jäljellä. Kyllä 9000 on ihan realistinen keskiarvo tulevaisuudessa.

Toivotaan. Tuntuu vaan että eletään aikaa jossa jengi kyykkii himassa ja jos matseissa käydään niin niissäkin vähintään puolet ajasta räplätään puhelinta ja roikutaan somessa.

Kyllähän se, että olisi halli jossa näkisi hyvin jokaiselta paikalta, olisi iso parannus. Mä koen että alarivit laidoilla ja kulmakatsomot kuten E 1 ja 9 tai F 1 ja 9 on jo vähän sellaisia mestoja, että niihin menee korkeintaan silloin kun ei muita lippuja pudotuspelimatseihin saa, mutta on pakko päästä hallille.

IFK joutuu kyllä tekemään tosi ison duunin että pystyy nostamaan keskiarvoa 1300 katsojalla.

 

[mixu]

IFK joutuu kyllä tekemään tosi ison duunin että pystyy nostamaan keskiarvoa 1300 katsojalla.

Alkuun tulee jo uteliaita tuon verran. Jos joukkue on kunnossa ja menestytään niin varmasti katsojien keskiarvo nousee pysyvästi. Nytkin käy näin paljon vaikka ei mestaruuksia ole juuri tullut.

 

[EPK]

Alkuun tulee jo uteliaita tuon verran. Jos joukkue on kunnossa ja menestytään niin varmasti katsojien keskiarvo nousee pysyvästi. Nytkin käy näin paljon vaikka ei mestaruuksia ole juuri tullut.

Se on kyllä totta että menestys vaikuttaa todella positiivisella tavalla. Toki "jämämatseihin" IFK voi enemmänkin antaa lippuja jakoon junnuille ja heidän perheilleen sekä myös noita edullisia lippuja Skidiklubin yms. kautta.

Olisi hienoa jos fanikatsomo saataisiin vähän suuremmaksi ja toimivammaksi kuin nykyisessä hallissa.

 

[Postinjakaja]

Itsekään en rakentaisi mitään 16 tuhannen katsojan hallia. Olisi melkein tyylikkäämpää, että rakentaisi vain 10000 katsojan hallin, mutta ymmärrän, että konserttien ja playoffien takia pitää olla isompi.

 

[Jan_Peter]

Itsekään en rakentaisi mitään 16 tuhannen katsojan hallia. Olisi melkein tyylikkäämpää, että rakentaisi vain 10000 katsojan hallin, mutta ymmärrän, että konserttien ja playoffien takia pitää olla isompi.

Jossain oli puhetta, että matsien aikana kapasiteetti olisi tuo 10 000 ja konserttien aikaan isompi, mutta ei tainnut olla enää siellä 16000 paikkeilla vaan joku 13000

 

[444]

Kertokaas nyt tyhmälle. Onko siis nyt tiedossa mitään tarkempaa ajankohtaa, milloin rakentaminen aloitettaisiin?

Tietoa ei ole, mutta vahva mutu on, että tätä asiaa veivataan vielä joitain kertoja näissä turhissa donitsikokouksissa. Koska siitähän valiokuntien sun muiden edustajille maksetaan, että istuvat niissä kokouksissa. Miksi ei siis pyörittäisi samaa ikuisuusprojektia kokouksesta toiseen ja kierros taas alusta.

 

[RedNumber9]

Jossain oli puhetta, että natsien aikana kapasiteetti olisi tuo 10 000 ja konserttien aikaan isompi, mutta ei tainnut olla enää siellä 16000 paikkeilla vaan joku 13000

Näin tosiaan on, että jääkiekko-otteluissa kapasiteetti olisi se 10 000 - 11 000 ja konserteissa ym. sitten isompi, kun permannolle menee väkeä. Ja malliltaanhan tuo ilmeisesti tulisi olemaan ns. One Bowl eli hallissa ei olisi erillisiä ylä- ja alakatsomoita. Lippujen hinnat varmaan sitten riveittäin ja keskellä/kulmassa/päädyssä perusteella. Aitiot sitten kiertäisi yläreunassa. Tuon pohjaratkaisun pitäisi kyllä vähentää noita Nordiksen kulmakatsomoiden tyylisiä paikkoja, joista on todella pitkä matka kaukaloon.

 

[Jymäkkä]

Toivotaan. Tuntuu vaan että eletään aikaa jossa jengi kyykkii himassa ja jos matseissa käydään niin niissäkin vähintään puolet ajasta räplätään puhelinta ja roikutaan somessa.

Kyllähän se, että olisi halli jossa näkisi hyvin jokaiselta paikalta, olisi iso parannus. Mä koen että alarivit laidoilla ja kulmakatsomot kuten E 1 ja 9 tai F 1 ja 9 on jo vähän sellaisia mestoja, että niihin menee korkeintaan silloin kun ei muita lippuja pudotuspelimatseihin saa, mutta on pakko päästä hallille.

IFK joutuu kyllä tekemään tosi ison duunin että pystyy nostamaan keskiarvoa 1300 katsojalla.

On varmasti haaste, mutta kaikenlainen yritysmyyntihän tuossa kasvaa eniten, ja toisaalta voidaan harjoittaa agressiivisempaa hinnoittelua, kun tilaa on enemmän. Jokereillahan yleisökeskiarvo pompsahti heti kolmella tonnilla, kun jaffalaan muuttivat, eikä hekään täydelle Nordikselle koko ajan pelanneet aiemmin.

Eiköhän uudessa hallissa ole esteetön näkymä kentälle ihan joka paikasta, kuten kaikissa moderneissa halleissa. Kaukalon vierellä tietysti kaukalorakenteet estää, mutta mitään nykyisten kulmapaikkojen tapaisia loukkoja ei tietenkään tule, kun ei enää suorakulmioksi katsomoja rakenneta.

 

[Lemieaux]

Ennen kaikkea katsomot pitää suunnitella niin, että tunnelma pysyy tiiviinä. Ehkä kaksi tai kolmekin kerrosta, voisi jopa ajatella jotain katto-kabinetteja joissa lasilattia, mutta tärkeintä on että katsomot ovat jokseenkin jyrkät. Ei mitään jaffalan tapaisia loivasti nousevia katsomoita todellakaan. Sellaiseen paskaan en halua tulla. Petoluolan pitää tuntua luolalta, ei avaralta pellolta.

 

[Jupe]

IFK joutuu kyllä tekemään tosi ison duunin että pystyy nostamaan keskiarvoa 1300 katsojalla.

Edelleen IFK:n katsojakeskiarvo muodostuu pitkälti kausikorteista ja nimenomaan yrityksille myytävistä, olisiko noin 60% katsojakeskiarvosta.
En pidä ihmeellisenä että uusi halli myy enemmän kausareita houkuttavine palveluineen kuin Nordis, tähän ei vielä liity juurikaan kiekollinen menestys.
Ongelmana näen enemmänkin satunnaiskatsojien, irtolipunostajien kiinnostuksen hiipumisen hallilla viihtymiseen, toivottavasti tätä piristäisi uusi halli myös. Nyt trendi on että kotona katsellaan, ei jaksa lähteä vesisateessa hallille, parkki maksaa jne.
Onneksi näitä irtolipunostajia on "vain" se pari kolme tuhatta per matsi ja näille vaikuttaa eniten se kiekollinen menestys.

 

[Sp#16]

Ennen kaikkea katsomot pitää suunnitella niin, että tunnelma pysyy tiiviinä. Ehkä kaksi tai kolmekin kerrosta, voisi jopa ajatella jotain katto-kabinetteja joissa lasilattia, mutta tärkeintä on että katsomot ovat jokseenkin jyrkät. Ei mitään jaffalan tapaisia loivasti nousevia katsomoita todellakaan. Sellaiseen paskaan en halua tulla. Petoluolan pitää tuntua luolalta, ei avaralta pellolta.

Tämä on juuri se mikä itseäni eniten "epäilyttää" on juurikin tuo tunnelma puoli. Nuurdikselle kun menee tuntee tulevansa katsomaan hokia petoluolaan. Jaffalan Katsomorakenteet jo itsessään aiheuttaa ison epämukavuuden ja tunnelman latistumisen tunteen, jos halli ei ole täpötäynnä. Toivon itse että ei olisi erikseen ylä katsomoita, tai jos olisi niin mahdollisimman lähellä alakatsomoa.

 

[Snadi kundi Stadista]

Toivon itse että ei olisi erikseen ylä katsomoita, tai jos olisi niin mahdollisimman lähellä alakatsomoa.

En nyt muista nähneeni suunitelmia hallin interiööristä, mutta uskoisin, että aitiot sijoitetaan ala- ja yläkatsomoiden väliin ennemmin kuin 'piippuhyllylle'.

 

[Lätty-ylämummo]

Kertokaas nyt tyhmälle. Onko siis nyt tiedossa mitään tarkempaa ajankohtaa, milloin rakentaminen aloitettaisiin?

Tietoa ei ole, mutta vahva mutu on, että tätä asiaa veivataan vielä joitain kertoja näissä turhissa donitsikokouksissa. Koska siitähän valiokuntien sun muiden edustajille maksetaan, että istuvat niissä kokouksissa. Miksi ei siis pyörittäisi samaa ikuisuusprojektia kokouksesta toiseen ja kierros taas alusta.

Tietoa on saatavissa netistä ihan riittävästi, mutta oli taas niin paljon kivempi dissata muitten tekemää työtä siinä oman pullan syönnin lomassa?

Helsingissä rakennetaan enemmän kuin koskaan, mikä asettaa kaavoituksenkin haasteelliseen asemaan. Töitä on saatava kiivaasti eteenpäin, sillä uutta duunia tunkee työn alle ovista ja ikkunoista. Varsinaisen kaavatyön tekee kaupungin virkamiehet, joiden on soviteltava tilaajan, maanomistajan, lakien, sidosryhmien, naapureiden, käyttäjien ja yhteisön intressejä keskenään siedettäväksi paketiksi. Päätöksiä siitä, onko työ ollut kelvollista, ja voidaanko sitä jatkaa, tekee äänestäjille vastuussa olevat heidän valitsemansa päättäjät. Merkittävissä kohteissa, mitä Garden toden totta on, kaavaehdotus meni ensin Kaupunkiympäristölautakunnalle, joka hyväksyi tiistaina kaavaluonnoksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nyt kaavaehdotuksesta pyydetään lain edellyttämät ja muut tarvittavat asiantuntijalausunnot, ja sen jälkeen asia on Kaupungin hallituksen käsiteltävänä, ja sieltä sitten Kaupungin valtuustoon, joka sitten hyväksyy tai hylkää kaavan.

Hyväksytystä kaavasta voidaan sitten valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa käsittelyyn menee 1-1,5 vuotta. Seuraavaksi hankkeelle anotaan rakennuslupa, josta siitäkin voidaan valittaa. Kunhan noista kaikista vaiheista on selvitty, niin itse Gardenin rakennustyö vie vielä 2-3 vuotta.
Kyllä, prosessi on kaikkineen tuskastuttavan hidas entterin painalluksilla asioitaan toteuttavan näkökulmasta.

Kaupungin päättäjien tahtotilaa voi arvioida vaikkapa juuri valmistuneen Triplan kautta, joka valmistui 1-1,5 vuotta etuajassa alkuperäisestä arviosta suurimmaksi osaksi juuri kaupungin tehokkaan toiminnan ansiosta. Garden on kooltaan, ennenkaikkea sijainniltaan ja monipuolisten toimintojensa vuoksi kompleksisuudessaan erittäin vaativat haaste, enkä siksi itsekään haluaisi, että noita päätöksi Helsingissä aivan juosten kusten tehtäisiin. Odottavan aika on pitkä täälläkin, mutta kyllä uusi uljas Garden joku päivä ovensa avaa.

Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen; kukaan ei tiedä, valitusten määrä ja käsittelyaika vaikuttaa paljon, ja muitakin muuttujia on vielä aivan liikaa.

 

[Sämppäri]

IFK joutuu kyllä tekemään tosi ison duunin että pystyy nostamaan keskiarvoa 1300 katsojalla.

Itse en luule näin, että se olisi vaikeaa. Jos kapasiteetti on esim 13 000, niin ensimmäisinä kuherrusvuosina yleisökeskiarvo nousee helposti yli parilla tuhannella. Toki mennään way back, mut niin kävi Jokereillakin kun Areena valmistui. Riippuen kapasiteetista, veikkaan IFK:n vetävän 10k yleisökeskiarvon ensimmäisinä vuosinaan, jonka jälkeen tilanne tasoittuu 8000-9500 vuosikeskiarvoihin kun kuherrusvuodet ovat ohi.

 

[EPK]

En nyt muista nähneeni suunitelmia hallin interiööristä, mutta uskoisin, että aitiot sijoitetaan ala- ja yläkatsomoiden väliin ennemmin kuin 'piippuhyllylle'.

Mäkin veikkaan että näin käy. En tiedä mitä muita fiksuja vaihtoehtoja on sillä aitioista on tarkoitua nähdä mahdollisimman hyvin.

Toivottavasti tulee hyvä fanikatsomo mahdollisimman hyvään paikkaan josta ääni kuuluu. Toivon myös että osa yläkatsomoista voidaan jollain fiksulla tavalla piilottaa näkyvistä silloin kun halli ei ole täynnä.

 

[444]

Tietoa on saatavissa netistä ihan riittävästi, mutta oli taas niin paljon kivempi dissata muitten tekemää työtä siinä oman pullan syönnin lomassa?

Helsingissä rakennetaan enemmän kuin koskaan, mikä asettaa kaavoituksenkin haasteelliseen asemaan. Töitä on saatava kiivaasti eteenpäin, sillä uutta duunia tunkee työn alle ovista ja ikkunoista. Varsinaisen kaavatyön tekee kaupungin virkamiehet, joiden on soviteltava tilaajan, maanomistajan, lakien, sidosryhmien, naapureiden, käyttäjien ja yhteisön intressejä keskenään siedettäväksi paketiksi. Päätöksiä siitä, onko työ ollut kelvollista, ja voidaanko sitä jatkaa, tekee äänestäjille vastuussa olevat heidän valitsemansa päättäjät. Merkittävissä kohteissa, mitä Garden toden totta on, kaavaehdotus meni ensin Kaupunkiympäristölautakunnalle, joka hyväksyi tiistaina kaavaluonnoksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nyt kaavaehdotuksesta pyydetään lain edellyttämät ja muut tarvittavat asiantuntijalausunnot, ja sen jälkeen asia on Kaupungin hallituksen käsiteltävänä, ja sieltä sitten Kaupungin valtuustoon, joka sitten hyväksyy tai hylkää kaavan.

Hyväksytystä kaavasta voidaan sitten valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa käsittelyyn menee 1-1,5 vuotta. Seuraavaksi hankkeelle anotaan rakennuslupa, josta siitäkin voidaan valittaa. Kunhan noista kaikista vaiheista on selvitty, niin itse Gardenin rakennustyö vie vielä 2-3 vuotta.
Kyllä, prosessi on kaikkineen tuskastuttavan hidas entterin painalluksilla asioitaan toteuttavan näkökulmasta.

Kaupungin päättäjien tahtotilaa voi arvioida vaikkapa juuri valmistuneen Triplan kautta, joka valmistui 1-1,5 vuotta etuajassa alkuperäisestä arviosta suurimmaksi osaksi juuri kaupungin tehokkaan toiminnan ansiosta. Garden on kooltaan, ennenkaikkea sijainniltaan ja monipuolisten toimintojensa vuoksi kompleksisuudessaan erittäin vaativat haaste, enkä siksi itsekään haluaisi, että noita päätöksi Helsingissä aivan juosten kusten tehtäisiin. Odottavan aika on pitkä täälläkin, mutta kyllä uusi uljas Garden joku päivä ovensa avaa.

Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen; kukaan ei tiedä, valitusten määrä ja käsittelyaika vaikuttaa paljon, ja muitakin muuttujia on vielä aivan liikaa.

1-tyypin diabeetikkona en viitsi syödä pullaa, mutta kiitos tarjouksesta.
Joo pahoitteluni arvon kokoustajille tästä ajattelemattomuudesta. Kovaa duunia ovat projektin eteen tehneet eri valtuustoissa ja donitsejakin oli varmaan vain joka toisessa kokouksessa, koska osa tykkää enemmän voisilmäpullista.
Tätä projektia on nyt vatkattu ja veivattu ihan virallisestikin vuodesta 2008. Siis kohta 12 vuotta. Mutta kyllä varmaan ihan kohta saadaan päätös siitä, pitääkö kerrosneliöitä sittenkin olla 30 vähemmän ja pitääkö yhtä kulmaa ehkä kuitenkin madaltaa 4 cm, ettei näkyvyys Auroran sairaalaan peity ratkaisevalta osin.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää, minkälainen prosessi oli Töölönlahden korporaatiokuutioiden rakentaminen. Siinä vedettiin sileäksi aika hyvä määrä ”kansallismaisemaa” eikä paljon tainnut soraääniä kuulua.

Ihan kohta meillä on uusi halli. Ihan kohta. Ei mene enää pitkään.

 

[Snakster]

Ihan mielenkiintoista olisi tietää, minkälainen prosessi oli Töölönlahden korporaatiokuutioiden rakentaminen. Siinä vedettiin sileäksi aika hyvä määrä ”kansallismaisemaa” eikä paljon tainnut soraääniä kuulua.

Töölönlahden ensimmäinen kokonaisvaltaisempi kehittämissuunnitelma taisi olla trion Bertel-Saarinen-Jung kynästä lähtöisin ja se on vuodelta 1918. Näihin viime vuosikymmenten käänteisiin voi tutustua esim tästä blogikirjoituksesta: Töölönlahti kierroksessa, osa 3

Näihin verrattuna Garden etenee suorastaan pikavauhtia ja hämmentävän yksituumaisesti.

 

[Lätty-ylämummo]

Tätä projektia on nyt vatkattu ja veivattu ihan virallisestikin vuodesta 2008. Siis kohta 12 vuotta. Mutta kyllä varmaan ihan kohta saadaan päätös siitä, pitääkö kerrosneliöitä sittenkin olla 30 vähemmän ja pitääkö yhtä kulmaa ehkä kuitenkin madaltaa 4 cm, ettei näkyvyys Auroran sairaalaan peity ratkaisevalta osin.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää, minkälainen prosessi oli Töölönlahden korporaatiokuutioiden rakentaminen. Siinä vedettiin sileäksi aika hyvä määrä ”kansallismaisemaa” eikä paljon tainnut soraääniä kuulua.

Ihan kohta meillä on uusi halli. Ihan kohta. Ei mene enää pitkään.

Osoitteessa AIKATAULU - Helsinki Garden on oikeaa tietoa projektin vaiheista itse kunkin hatarien ja vaappuvien muistikuvien tueksi.

Se, että joku alkaa mielessään suunnitella jotain, on vielä aika hemmetin kaukana siitä hetkestä, jolloin virallisesti aletaan tehdä kaavaan muutoksia, joita tämä projekti vaatii. Ensisijainen kohde oli Mäntymäen kenttä, mutta sen osoittauduttua päättäjille mahdottomaksi vaihtoehdoksi, saatiin osoitteeksi Nordiksen parkkipaikka, jossa kaavaa ruvettiin säätämään siitä parkkipaikasta hieman eri suuntaan.

Hankkeen vaiheet
2008
Suunnittelu alkaa
– Helsingin IFK käynnisti selvitystyön toimintaympäristönsä kehittämisestä vuonna 2008 ja sen seurauksena aloitti Garden Helsinki -hankkeen suunnittelun ja valmistelun.

Kevät 2010
– Garden-konseptin suunnittelu vietiin arkkitehti-, kustannuslaskenta- ja rahoitusmallitasolle.

Syksy 2010
– Ensimmäiset esitykset Helsingin kaupungin virkamiesjohdolle.

2011–2012
– Garden-konseptin kehitystyötä ja esittelyjä. Yhteistyötä Helsingin kaupungin eri virastojen kanssa. Projektia koordinoiva GSP Group ja sitä suunnitteleva PES Arkkitehdit mukaan hankkeeseen.

2013–2014
– Helsingin kaupunki muodostaa näkemyksensä Eläintarhan alueen käytöstä ja kehittämisestä.

Kevät 2014
– Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Eläintarhan alueen suunnitteluperiaatteista.

– Töölössä sijaitsevaa Mäntymäen tonttia koskeva suunnitteluvaraushakemus jätettiin Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle toukokuussa 2014.

Talvi 2015
– Kiinteistövirasto teki puoltavan esityksen kiinteistölautakunnalle Gardenin suunnitteluvarauksesta.

– Kiinteistölautakunta päätti äänestyksessä hyväksyä Mäntymäen tonttia koskevan suunnitteluvaraushakemuksen kokouksessaan 5.2.2015.

Kesä 2016
– Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelualuevarauksen Garden Helsinki -hankkeelle Nordenskiöldinkadun varrelle.

– Arkkitehtikutsukilpailu käynnistettiin lokakuussa. Kilpailussa haetaan ideoita Gardenin rakennusten sijoitteluun, massoitteluun ja arkkitehtuuriin.

Talvi 2017
– Arkkitehtikutsukilpailun voittajaksi valittiin Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, joka liittyy osaksi hankkeen suunnittelutiimiä.

– Royal Ravintolat kumppanikseen urheilu- ja kulttuuritapahtumiin keskittyvään kiinteistökehityshankkeeseen. Royal Ravintolat vastaa tulevan tapahtumakeskuksen monipuolisesta ravintolatarjonnasta.

2018
– Hanke eteni asemakaavavaiheeseen.

– YIT valikoitui hankkeen kehittäjäkumppaniksi ja rakennuttajaksi.

2019
– Ticketmaster ja Garden-hanke solmivat mittavan kumppanuussopimuksen.

– Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeelle varatun alueen luovutusperiaatteet.

Nordiksen parkkis vahvistettiin kohteeksi 2016, eli ei tässä mitenkään hitaasti ole edistytty, vaikkapa tuohon verrattuna:

Maankäyttöön liittyvät Isot asiat tapahtuu Helsingissä todella hitaasti. Sipoon lounaiskulman liittämisestä Helsinkiin tehtiin Valtioneuvostossa päätös 6/2007 Perusteluina liitokselle oli Helsingin huutava pula rakennusmaasta, joten kaavoittaminen aloitettiin heti. Kaavaa on vatvottu siellä täällä tuolla, ja nyt 11/2019 on saatu päätös, jolla Hallinto-oikeus kumosi aiemmat päätökset, ja piti kaavaa lainvastaisena läheisen Natura-alueen linnustoille aiheuttaman haitan vuoksi.

Vertaaminen Töölönlahteen on omituista, sillä siellä kaava oli ollut valmiina jo pitkään. Se oli kaavoitettuna valmiiksi noille korporaatioille, eli yritysten ja yhteisöjen yritystoiminta ja asumiskäyttöön varatuille alueille. Nyt se on yritystoiminnan ja asumisen käytössä, niin mikä siinä meni väärin?

Ei, ei ole ihan heti meillä uutta hallia. Tampere, Hämeenlinna ja turkukin taitaa ehtiä ensin.
Mutta paskat siitä, meille tulee hienompi ja aivan varmasti paremmalle paikalle!

 

[Hewle]

En nyt muista nähneeni suunitelmia hallin interiööristä, mutta uskoisin, että aitiot sijoitetaan ala- ja yläkatsomoiden väliin ennemmin kuin 'piippuhyllylle'.

Ei vaan katsomot ovat nimenomaan yhtenäisiä ja aitiot ovat niiden yläpuolella kahdessa kerroksessa havainnekuvien mukaan, ilmeisesti Göteborgin Scandinavium hallia tässä on käytetty esikuvana katsomoiden osalta.

 

[R.P.M. 12 000]

Ertiyisesti Lemieuxin kysymyksille katsomon rakenteista pitää kyllä esittää vahva hämmästys, sillä onhan kirjoittaja aina painottanut vahvaa lähdetuntemusta ja akateemista osaamista tekstien sisällön ja argumentaation taustalla - kaupungin sivuilta löytyvään hankekorttiin on kasattu loputtomasti tietoa ja pohjakuvia gardenista, josta selviää liki rivi riviltä jokaisen katsomon istuinpaikan sijainti ja jopa kuvat, millaisilla autoilla pääsee millekin autopaikalle parkkihallissa (ainakin on Porsche 911 ja ehkä Subaru Impreza - piirrosprofiilikuvia, enkä tunnista vanhempia automalleja, saattaa olla Volvokin?) . Siitä klikkailemaan auki ja katsomaan. Toki rakennusluvan myötä tarkentuu vielä ja suunnitelmia tehdään koko ajan uusiksi, kun aikaa kerran on, mutta tästä tämänhetkiset suunnitelmat: Hankekortti

Lemieuxille nopea vastaus on tän hetken suunnitelmasta seuraavasti katsomorakenteet ylhäältä alas asti: kattorakenteiden kanssa samassa tasossa galleriakerros, jossa ravintoloista, hotellin aulasta jne. palveluista näkymät kentälle, 2 kerrosta aitioita sekä party deck (mitä ikinä sitten tarkoittaakin), jonka jälkeen yläosan pystysuora osuus vaihtuu kallistettuun, yhden maljan katsomo-osaan. (Oikotie: https://www.hel.fi/static/public/he...BA70890-52D5-CF2D-989B-6E7E58600001/Liite.pdf )

 

[McBean]

En nyt muista nähneeni suunitelmia hallin interiööristä, mutta uskoisin, että aitiot sijoitetaan ala- ja yläkatsomoiden väliin ennemmin kuin 'piippuhyllylle'.

Tähän ketjuun aiemmin linkitetty rakennettavuusselvitys viime vuodelta sisälsi jonkinlaisen hahmotelman(?) sisätiloista.