Mä ottaisin sen Sami Hyypiän nyt uudestaan sinne IFK:n koppiin vierailemaan. Nyt on hätätilanne ja Hyypiä tulee tänne siihen urheilugaalaan.
Ei ne pelaajat tajuaisi, miksi tuo ex-futaaja täällä pyörii. Sami Hyypiä on huikea esimerkki siitä, minne pääsee lujaa treenaamalla ja itseensä uskomalla. Arvostan. Vähän linkkaa ohi ketjun aiheen, mutta toisaalta ei. HIFK:n peliesityksiin tällä kaudella vaikuttaa paskan valmentajan lisäksi se, että joukkue ei ole selvästikään treenannut lujaa. Toistoja, toistoja, toistoja. Kibe on varmaan vaahtosammuttimena treenannut rannariaan iltamyöhään asti.
Huippu-urheilusta otan esimerkiksi oman ehdottoman tennissuosikkini Rafael Nadalin. Jonkun verran espanjaa taitavana olen lukenut hänestä mielenkiintoisia stooreja Espanjan mediasta. Kun Rafa oli pikkupoika, rupesi valmentajasetänsä olemaan jossain vaiheessa huolissaan kaverin elämästä, koska hän halusi vain treenata. Järkyttäviä määriä päivässä, viikossa ja vuodessa. Niinpä Toni-setä päätti ilahduttaa kivalla synttärilahjalla muistaakseni 12v täyttäneen pojan. Hän osti Rafalle taskuun laitettavan "soittimen", näin se oli kirjoitettu. Nadal on syntynyt v. -86, joten vuonna -98 se on ollut todennäköisesti minidiscsoitin. Eniveis, tarkoitus oli, että poika voisi sentään kuunnella kuulokkeilla treeninsä aikana musaa niinkuin muutkin nuoret. Jonkun ajan päästä Toni ihmetteli, että nappikuulokkeet päässä ollut poika pitää soitinta aika hiljaisella, koska kuuli kaiken mitä koutsi kuitenkin sanoi. Asiaa tarkemmin tutkittuaan selvisi, että Nadal oli kylmästi jättänyt soittimen himaan ja piti setänsä mieliksi pelkkiä kuulokkeita. Näin niitä mattinykäsiä ja teemuselänteitä tehdään. Toinen juttu, mikä mua huvitti Nadalissa: 3 vuotta sitten kaveri oli lopettelemassa uraansa pahan loukkaantumisen jälkeen, perusteena: "
En ole varma pystynkö enää nousemaan ATP-ykköseksi. Top5 -paikka ei ole tyydyttävä taso, pitää olla ykkönen". Haastattelija huomautti miten paljon jokainen top 10 -pelaaja tienaa ja Nadal vastasi: "
Olen urheilija, en pankkiiri. Haluan menestyä." Joka lajissa on omat hienot hahmonsa ja tämän päivän HIFK:ssa Kibe Kuhta on juuri nyt paras urheilija. Ja juuri sen vuoksi hän on
myös HIFK:n paras pelaaja. Et voi olla huippupelaaja missään lajissa, jos et ole kunnoltasi aito urheilija.
Suora leikkaus eiliseen Kalpaan: Joukkueesta paistoi
urheilullisuus, jolla jengi kompensoi hienosti ei-fyysisyyttään. Jokainen viisikko ei luistele moisella intensiteetillä ilman helvetin kovaa kuntoa. HIFK on koulunpihalla seisoskeleva röökiä vetävä isokokoinen kovis, jota osa jengistä pelkää, koska kaveri on iso, ruma ja ilkeä. Mutta osa jengistä on huomannut, että ei hätää, eihän sillä ole kuntoa ollenkaan. Ei se ehdi kimppuun vaikka juoksisi, mähän voin kävellä tästä pois. Kun se on saanut juoksunsa vihdoin käyntiin ja nostaa päänsä, ei se tiedä ollenkaan minne mä jo menin. Rane & Keravan kollit = täydellinen HIFK:n kuvaus. Ranellakin on 2 palvovaa fania, kuten HIFK:lla oikealla tavalla fanittava virallinen Fan Club.