HIFK:n wanhat & hywät ajat -ketju

  • 609 704
  • 2 121

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
HIFK:n kaikkien aikojen pahin menetys

Ei taida Veikko(?) Nieminen turhaan kirjoittaa HS:n sivuilla:

Olisiko paras suomalainen USA–Suomi-pelissä voinut olla muuan Jarmo Kekäläinen? Nopeasti laskettuna jäällä liukui ainakin yhdeksän entistä IFK-pelaajaa, joilla on jonkinlainen side hänen silloiseen toimeensa siellä.

Sattumaa tai ei, mutta kaipa mies jotain osaa jääkiekon saralla. Pitäisikö palkata muuallekin konsultiksi kuin Ylelle?


Kunpa Kekun saisi joskus takaisin. GM:n palli NHL:ssä ja sitten myöhemmin takaisin. Yhden omistajatahon tavoitteena olisi Keklu saada takaisin IFK:hon.

Tässä on minusta kaikkien aikojen kovin suomalainen jääkiekkovaikuttaja, kun ei puhuta pelaajista. Kummola voi haistaa paskat!
 

Callahan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Unohtui

No Bäckström unohtui. Taitasi mennä ykköseksi ja Thomas kakkonen ja Vokoun KiVaan :-)
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Kunpa Kekun saisi joskus takaisin. GM:n palli NHL:ssä ja sitten myöhemmin takaisin. Yhden omistajatahon tavoitteena olisi Keklu saada takaisin IFK:hon.

Tässä on minusta kaikkien aikojen kovin suomalainen jääkiekkovaikuttaja, kun ei puhuta pelaajista. Kummola voi haistaa paskat!

Niin, miksei. Oma suu tietysti lähinnä ja olisihan hienoa saada Keklu taas kokoaamaan uusia Dream Teameja Nordikselle (tai Koff Gardeniin, jos sellainen joskus pystytetään). Nybari on parantanut kuin sika juoksuaan ja tämän kauden IFK on valovuoden edellä viime kauden IFK:ta, mutta Kekäläinen pystyisi varmasti vielä paljon parempaan.

Niin paljon, kuin haluaisinkin nähdä Keklun IFK:n UTJ:na, niin yhtä paljon toivon, että Kekäläinen värvättäisiin maajoukkueen palvelukseen ja sieltä heivattaisiin pois Jutilat ynnä muut turistit, jotka eivät ilmeisesti osaa muuta kuin heittää yläfemmoja Tarja Halosen kanssa. Kummola eläkkeelle, Keklu tilalle ja vapaat kädet uudistaa maajoukkue sikariporrasta myöden.

Tämä tuskin tapahtuu, vaan Kummolan oma country-club taitaa jatkaa vallankahvassa niin pitkään kuin henki vähänkin pihisee, mutta saahan ihminen sentään haaveilla.
 
Kannattaja maalta

Aivan loistavaa historiatietoa tässä ketjussa!
Varhaisin muistoni HIFK:sta on keväältä 1970 mestaruussarjan viimeisestä pelistä, kun mustavalko-TV:sta isän kanssa 10-vuotiaana nassikkana katsoin silloisen suosikkijoukkueeni Ilveksen kamppailua IFK:n kanssa mestaruudesta. Peli ja mestaruus meni IFK:lle numeroin 7-3, vaikka Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen kalju hiessä taisteli maalillaan ainakin puolen joukkueen edestä.
Kului aikaa puoli vuosikymmentä, ja minusta, Tampereen takana asuvasta urheiluhullusta tuli IFK-fani loppuiäkseni. Syy siihen oli pelaaja nimeltä Matti Hagman. Kevään -75 MM-kisoissa hän oli mielestäni Suomen paras hyökkääjä, nuori pitkähiuksinen, ja jotenkin pelityyliltään esikuvia hakevaa murrosikäsilmääni kiehtova.
Lukuisat Ilves/Tappara-IFK pelit kävin vuosina 1975-83 Hakametsän hallissa katsomassa, ja Hakin mukana ollessa katse hänen pelissään ja edesottamuksissaan.
Paras IFK-muisto hänestä Hakametsästä mestaruusvuoden -83 tammikuisesta Tappara-pelistä, IFK:n voittaessa 4-3, maestron hallitessa kentän tapahtumia. Teki mm. joukkueensa avausmaalin, syötti muistaakseni 2, ja, mikä tärkeää, voitti Tappara-tähti Pertti Koivulahden pienessä nokkapokassa 100-0.
Syksyllä -81 ennen Kanada-cupia Suomi ja Neuvostoliitto pelasivat harjoitusottelun Hakametsässä. Suomen ykkösketjun Ilkka Sinisalo-Matti Hagman-Jari Kurri peli oli aivan loistavaa, kuten sitten varsinaisessa cupissakin, mutta muu joukkue V-P Ketolan johdolla petti pelissään pahanpäiväisesti. Suomi hävisi tuon Tampereen pelin 3-4. Pelistä tuli sittemmin merkittävä tapahtuma sen vuoksi, että se oli Valeri Harlamovin viimeinen jääkiekko-ottelu; hän kuoli seuraavalla viikolla liikenneonnettomuudessa Moskovassa juuri ennen joukkueensa Kanadaan lähtöä.
Huonoin muisto kannatusvuosiltani 1975-83 on kevään -81 välierät Tapparaa vastaan, ensimmäisessä tuli siedettävät tappioluvut 2-4, mutta sitten Treen toisessa pelissä aivan murskalukemat, jotain 1-12 muistaakseni. Ei ollut Hakkia silloin, ei Arimaa, Melametsää...
Vuosista 1983- kirjoitan joskus toiste.
HIFK 100-vuotis historiikkikirja "Salakujettajia ja Suomen mestareita" on parasta ruokapöytälukemistani jo vuosikymmenen ajan. Aina siitä löytää jotain uutta.
Hagmanista vielä; muistaako kukaan kevään 1974 TPS-peliä Turussa, kun Hakki kävi hurjan nyrkkimatsin TPS-pelaajan, muistaakseni Hannu Jortikan, kanssa. Se jäi lähtemättömästi mieleeni TV:n urheiluruudusta. Oliko se Jortikka?
Toinen mieltäni askarruttava asia kevään 1977 Lallin (tapaus Jokinen) ulosajopelissä. Miksi IFK pelasi siinä kotiottelussaan valkoisilla paidoilla? Vastatkaa joka tietää...
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Toinen mieltäni askarruttava asia kevään 1977 Lallin (tapaus Jokinen) ulosajopelissä. Miksi IFK pelasi siinä kotiottelussaan valkoisilla paidoilla? Vastatkaa joka tietää...

Hienoja kirjoitus kokonaisuudessaan! Näin nuoremman polven kannattajana, joka rupesi seuraamaan lätkää ja IFK:ta vasta 90-luvun alussa, joutuu hieman kadehtimaan, kun olet nähnyt noin paljon IFK-legendoja elävänä jäällä.

Mutta mikä tämä Lallin ulosajo/tapaus Jokinen on? Kertokaa joku, kun alkoi kiinnostaa. Jäi aikanaan hankkimatta se 100-vuotiskirja, ja siinä se varmaan olisi selostettuna.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Toinen mieltäni askarruttava asia kevään 1977 Lallin (tapaus Jokinen) ulosajopelissä. Miksi IFK pelasi siinä kotiottelussaan valkoisilla paidoilla? Vastatkaa joka tietää...

Tähän aikaan (muistaakseni) ajateltiin niin sm-liigassa, että kaikki joukkueet pelasivat kotona valkoisissa paidoissa ja vierasjoukkueilla oli omat oikeat asunsa. Asiaa pidettiin silloin värikkyytenä yleisön kannalta, mutta tietysti tästä luovuttiin aika pian.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Stigu

Jäsen
Mutta mikä tämä Lallin ulosajo/tapaus Jokinen on? Kertokaa joku, kun alkoi kiinnostaa. Jäi aikanaan hankkimatta se 100-vuotiskirja, ja siinä se varmaan olisi selostettuna.
Siinä kävi niin, että KooVeen Jokinen hiillosti koko matsin ajan Lallia verbaliikalllaan ja pikkusikailulla. Lopulta Lallilta paloi käämit, ja hän lähti (muistaakseni vihellyksen jälkeen) ajamaan Kokki Jokista takaa. Jokinen oli pääsemässä karkuun, mutta IFK:n pelaajat ottivat hänet kiinni (seuraavan päivän Uudessa Suomessa taisi olla tästä kuva ja otsikkona "ihmisrysä"). Lalli takoi Jokista aikansa, ja sai ottelurangaistuksen. Pukuhuoneeseen mennessä sattui tielle vielä KooVeen huoltaja tms. Soro , joka taisi jotain Lallille sanoa. Lalli tempaisi tätäkin kuonoon. Sorolta murtui leuka, ja Lalli sai erittäin pitkän rangaistuksen tekosestaan. Ellen väärin muista, taisi Lallin ura peräti loppua tuohon episodiin.

Eräs kaikkien aikojen hienoimpia jääkiekkokokemuksia oli tuo episodi. En muista milloin Nuurdiksella olisi ollut niin kova meteli ns. "normaalin" pelitapahtuman johdosta. Jos tuo olisi tapahtunut nykypäivän kukkahattuliigassa, veikkaan, että Lalli istuisi about 10 vuoden kakkua, ja IFK olisi suljettu liigasta. Paitsi että jääkiekon SM-liigaa ei pelattaisi, koska laji olisi lopetettu liian väkivaltaisena.
¨
Paradoksaalista kyllä, Jokinen siirtyi seuraavan kautena IFK:hon, ja sai ainakin meikäläisestä hyvin pian fanin erittäin värikkään persoonansa ja rämäpäisten otteidensa takia.

Joku enemmän aivosoluja omaava saa vapaasti korjata tuon tapahtuman kulun..

Ja mielestäni IFK pelasi valkoisissa paidoissa juuri tuon Johanneksen mainitseman syyn takia.

EDIT. Gredu olikin nopeampi..
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Mainio tapaus tuo Kaupinsalon hiillostaminen ja alakulmamaali. Tällaisia tarvittaisiin nyky-IFK:honkin.

Hieno ele Peltoselta ja Linnomaalta tuo "rotan" kantaminen tarjottimella Lallin eteen.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tähän aikaan (muistaakseni) ajateltiin niin sm-liigassa, että kaikki joukkueet pelasivat kotona valkoisissa paidoissa ja vierasjoukkueilla oli omat oikeat asunsa. Asiaa pidettiin silloin värikkyytenä yleisön kannalta, mutta tietysti tästä luovuttiin aika pian.

Oli tuo käytössä uudemman kerran joskus 80-luvun lopulla. En tosin tiedä, oliko se koko liigaa koskeva säädös vai vain joku HIFK:n päähänpisto, mutta muistan, että ensimmäisellä kaudella, mitä aktiivisemmin seurasin (todennäköisesti 88-89) HIFK pelasi kotiottelut valkoisissa.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oli tuo käytössä uudemman kerran joskus 80-luvun lopulla. En tosin tiedä, oliko se koko liigaa koskeva säädös vai vain joku HIFK:n päähänpisto, mutta muistan, että ensimmäisellä kaudella, mitä aktiivisemmin seurasin (todennäköisesti 88-89) HIFK pelasi kotiottelut valkoisissa.
Itse muistan myös sen, että kaudella 1989-90 jolloin silloinen PTV näytti kaikki HIFKn kotiottelut suorana, HIFK pelasi kotiottelut valkoisissa. Muistaakseni oli juurikin koko liigaa koskeva idea, että kotijoukkue pelaa aina vaaleammilla pelipaidoilla.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
No, ainakin kirjassa "salakuljettajista Suomen mestareiksi" on kuva HIFK-KooVee-pelistä, jossa Lalli nujakoi Arto Jokisen kanssa ja Lallilla on valkoinen paita päällä kirjan kuvassa. Pelin lopussa HIFK:n Mike Boland tappeli Arto Jokisen kanssa vielä kerran. Pelikin pelattiin ja HIFK voitti 9-3, kertoo kirja.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse muistan myös sen, että kaudella 1989-90 jolloin silloinen PTV näytti kaikki HIFKn kotiottelut suorana, HIFK pelasi kotiottelut valkoisissa. Muistaakseni oli juurikin koko liigaa koskeva idea, että kotijoukkue pelaa aina vaaleammilla pelipaidoilla.

Muistelen, että jossain vaiheessa 90-luvun alkupuoliskoa oli vallalla sekakäytäntö. Jotkut pelasivat kotiottelunsa vaaleissa paidoissa ja toiset tummissa pelipaidoissa. Kaikilla ei ollut ollenkaan valkoista pelipaitaa, vaan esim. punainen ja keltainen. KalPa saattoi olla yksi tällainen joukkue. Muistini saattaa tehdä tepposet, sillä noihin aikoihin aloin vasta seurata kotimaista lätkää aktiivisesti. 91-92 on kausi, josta on ensimmäiset kunnolliset muistikuvat ja tietysti huonot sellaiset, kun naapuri vei kannun teemujensa, ottojensa ja kekejensä avulla. Ensimmäistä IFK:n matsia olin katsomassa hallilla mielestäni jo aiemmin, ehkä sitä edellisellä kaudella.
 
Peliasuista

Itse muistan myös sen, että kaudella 1989-90 jolloin silloinen PTV näytti kaikki HIFKn kotiottelut suorana, HIFK pelasi kotiottelut valkoisissa. Muistaakseni oli juurikin koko liigaa koskeva idea, että kotijoukkue pelaa aina vaaleammilla pelipaidoilla.

Joo, vain tuolla yhdellä kaudella 1989-90 on ollut SM-liigan määräys kotijoukkueille käyttää valkoista pelipaitaa. So. matkittiin asiassa NHL:aa, jossa oli tuo sääntö voimassa, mutta ei kai sielläkään enää.
Mutta kaudella 1976-77 ei varmasti ollut SM-liigan määräystä asiasta. Olisko ollut asia niin, että köyhä työläisseura Koo-Vee ei vain omistanut kuin yhden värisen peliasun ; ?
HIFK:n peliasu on ollut kaikkein tyylikkäin kautta aikain, ja seura on varmasti ainoa liigassa, jolla on ollut läpi historiansa samat värit käytössä kotona ja vieraissa. Lisäksi IFK on aina noudattanut paria peliasuun liittyvää kirjoittamatonta sääntöä: selvät nimet ja numerot peliasun selässä, seuran ISO logo rinnan kohdalla, ja pelisukat ja pelipaita aina samanväriset. Tuossa viimeksimainitussa on sortunut köyhäilyyn öky-Jokeritkin.
Asia on mielestäni hyvin tärkeä. Katsokaa nyt vaikka jotain Kalpaa, se näyttää vierasasussaan joltain puulaakiporukalta! Kun ammattilaissarjasta on kysymys, pitäisi myös ulkoisesti näyttää siltä.
HIFK:n hienoin peliasu oli kullanhohtoisella Topman-aikakaudella, etenkin mestaruusvuonna -83...Ah!.. Diamond-mailoineen, kaikkineen...
Pepsi-asukin oli hieno, mutta mutta, kevään -86 katkeran kalkkiset Tappara-finaalit, ja sitä seuraavan syksyn Lähteenmäki-episodi viimeistään himmensi kirkkaimmankin tähden.
HIFK:n vähiten tyylikäs peliasu? Hmmm...petologo oli jotenkin nuhru kaikessa keinotekoisuudessaan.
Kertokaa muutkin mielipiteitänne asiasta!

ps. Hagmanin ja Riihirannan tapa (yksinoikeus?) pitää kypärän hihnaa leuan päällä mestaruuskaudella -80 oli tosi makeen näköistä. Maalaisille näytti mallia silloin paha paha Helsinki...jota silloin olivatkin.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lisäksi IFK on aina noudattanut paria peliasuun liittyvää kirjoittamatonta sääntöä: selvät nimet ja numerot peliasun selässä, seuran ISO logo rinnan kohdalla, ja pelisukat ja pelipaita aina samanväriset. Tuossa viimeksimainitussa on sortunut köyhäilyyn öky-Jokeritkin.

....

HIFK:n vähiten tyylikäs peliasu? Hmmm...petologo oli jotenkin nuhru kaikessa keinotekoisuudessaan.
Kertokaa muutkin mielipiteitänne asiasta!

Se 80-90-lukujen vaihteessa käytössä ollut asu, minkä design oli napattu jokseenkin suoraan silloisesta Koff-etiketistä oli kyllä kohtuu lähellä rikkoa tuota iso logo-sääntöä. Mutta paita oli mielestäni ihan tyylikäs, vaikka joitain ei ainakaan keltaiset numerot miellyttäneet. Ensimmäinen fanipaitani on juuri tuota mallia ja sitä tulikin aina tähän kauteen asti eniten käytettyä.

Jokereillahan oli 90-luvulla melko pitkään käytössä se lila-turkoosi kammotus, joka rikkoi lähes kaikkia mahdollisia "sääntöjä". Eikä niillä ollut silloin edes kakkospaitaa.

Hifkin kissalogo häviää perinteiselle kilvelle, mutta oli se silti parannus verrattuna siihen ZSKA-tähteen. Ja kissapaita oli kyllä muutoin ihan tyylikäs. Olen kuitenkin sitä mieltä, että oman aktiivisen lätkänseuraamisaikani ("Koff-tölkkipaidasta" nykyhetkeen) tyylikkäin paita on ollut käytössä viime kaudesta alkaen. Mainoksia on pikkuisen liikaa, mutta on ne saatu aika tyylillä sommiteltua.

Yleisesti ottaen on liigajengien paidat parantuneet siitä, mitä ne pahimmillaan tuossa 90-luvulla ja tämän vuosituhannen alussa olivat. Joitain pahimpia töppäyksiä tuon edellä mainitun Jokeripaidan lisäksi Ilveksellä ainakin yhtenä kautena käytössä olleet "Burana-numerot" ja muistaakseni sekä SaiPalla että JyPillä olleet kummalliset "kaunokirjoitus-numerot". Jos normaalilla näöllä ei taido heti erottaa edes ykköstä ja ysiä toisistaan, ei fonttia voi pitää kovin onnistuneena.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
HIFK:n vähiten tyylikäs peliasu? Hmmm...petologo oli jotenkin nuhru kaikessa keinotekoisuudessaan.
Kertokaa muutkin mielipiteitänne asiasta!

Itselle vähiten tyylikkäin IFK-paita oli 1993-96-harharetket ZSKA-tyylisellä tähtilogolla, koska Moberg ei halunnut maksaa miljoonaa markkaa emoseuralle kilven käyttöoikeudesta.
Tosin "Salakuljettajista Suomen Mestareiksi"-opuksen mukaan ajatuksissa oli myös jopa nimenvaihdos, esillä mm. Intiaanit ja Kotkat, joten siihen nähden tuo viisisakarainen tähti (jota Kimmo Heino luonnehti 1993-94-vuosikirjassa "vauhdikkaammaksi" ja "hyvin nykyajan henkeen sopivaksi") oli pieni häpeä.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Eikö HIFK ehtinyt jo julkistaa olevansa "HIFK - Big Red Cats" 90-luvulla, jossain vaiheessa. Olisi ollut aikamoinen harharetki vaihtaa nimeä. No, lähdettiinhän me melkein Hjalliksen hevostalliin Ilmalaan vuokralaiseksikin. Nämä jutut sopisivat paremmin kyllä "paskat ajat"-ketjuun. Oltiin aika hukassa 90-luvulla muutama kausi, kun Hjallis & Jokerit voitti mestaruuksia ja rakensi uutta hallia, ennen Kekäläisen tuloa UTJ:n hommiin v. 1996.
 

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Eikö HIFK ehtinyt jo julkistaa olevansa "HIFK - Big Red Cats" 90-luvulla, jossain vaiheessa.

Muistan, kun faija tuli himaan tuolloin ja sanoi, että IFK:ta ei ole enää. Tippahan siinä tuli linssiin. Aika jyrkkä tapa ollut hänellä aina sanoa, mutta kyse oli tuosta Big Red Catsistä. Lulin, että tuo on joukkueen nimi ja HIFK katoaa kokonaan, onneksi ei kuitenkaan.
 
Jokinen

Paradoksaalista kyllä, Jokinen siirtyi seuraavan kautena IFK:hon, ja sai ainakin meikäläisestä hyvin pian fanin erittäin värikkään persoonansa ja rämäpäisten otteidensa takia.

EDIT. Gredu olikin nopeampi..

Arto Jokinen tuli HIFK:iin Lalli-episodista vasta kahden vuoden päästä kaudelle 1979-80.
Olen kotoisin samoilta Hämeen takametsäalueilta kuin hän (kerran KooVee-aikoinaan juteltiinkin hönöpäissään jääkiakosta), joten pari huomiota IFK-urastaan.
Onhan tiedossa, että Jokisen tulo Stadin kingeihin oli hankala. Taisi olla tämän talvisen Veikkaajan Hakki-juttu, mistä ilmeni, että se joukkueeseen tulo kesällä -79 oli aivan erityisen takkuinen. Johtuen tietysti tuosta Lalli-episodista, ehkä persoonastaan muutenkin. Oli Mobergin auktoriteetin ansiota, että Jokinen ja Hagman saatiin mahtumaan samaan pukukoppiin.
Ensimmäisellä kaudellaan Jokinen oli takarivin tappelija-taavi, mutta viimeisellä kaudellaan jo arvokas raataja, työmies joka varmasti piti laitansa.
HIFK voitti mestaruudet (mielestäni hienoimmat kaikista 6:sta) juuri Jokisen ensimmäisenä ja viimeisenä kautena.
Kun katsoo Jokisen olemusta molempien voittojuhlien valokuvista, ilmenee hyvin hänen roolinsa; kevään -80 kuvassa, jossa joukkue on ryhmittynyt "pojan" taakse, Jokinen kurkistelee orpona takimmaisen rivin olkapäitten takaa. Joukkueen kingit tietysti ihan edessä.
Mutta, kevään -83 juhlakuvista näkee, että hän on päättänyt korjata vahingon. Niissä Hexiä ja "poikaa" kannattelee olkapäillään Hakki ja Immonen, Melametsä ja muistaakseni Saarinen airueinaan. Heh, Jokinen etummaiseksi väkisin vänkäytyneenä vaikeassa asennossa, työmies-roolinsa mukaisesti joo. Yhdestä kuvasta tulkitsen Hakin katseesta harmistuksen; tuo prkl:een juntti ei kuulu tuohon...
Mutta AJ pääsi kuin pääsikin historiaan.
 

falstaff

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Arto Jokinen tuli HIFK:iin Lalli-episodista vasta kahden vuoden päästä kaudelle 1979-80.
Olen kotoisin samoilta Hämeen takametsäalueilta kuin hän (kerran KooVee-aikoinaan juteltiinkin hönöpäissään jääkiakosta), joten pari huomiota IFK-urastaan.
Onhan tiedossa, että Jokisen tulo Stadin kingeihin oli hankala. Taisi olla tämän talvisen Veikkaajan Hakki-juttu, mistä ilmeni, että se joukkueeseen tulo kesällä -79 oli aivan erityisen takkuinen. Johtuen tietysti tuosta Lalli-episodista, ehkä persoonastaan muutenkin. Oli Mobergin auktoriteetin ansiota, että Jokinen ja Hagman saatiin mahtumaan samaan pukukoppiin.
Ensimmäisellä kaudellaan Jokinen oli takarivin tappelija-taavi, mutta viimeisellä kaudellaan jo arvokas raataja, työmies joka varmasti piti laitansa.
HIFK voitti mestaruudet (mielestäni hienoimmat kaikista 6:sta) juuri Jokisen ensimmäisenä ja viimeisenä kautena.
Kun katsoo Jokisen olemusta molempien voittojuhlien valokuvista, ilmenee hyvin hänen roolinsa; kevään -80 kuvassa, jossa joukkue on ryhmittynyt "pojan" taakse, Jokinen kurkistelee orpona takimmaisen rivin olkapäitten takaa. Joukkueen kingit tietysti ihan edessä.
Mutta, kevään -83 juhlakuvista näkee, että hän on päättänyt korjata vahingon. Niissä Hexiä ja "poikaa" kannattelee olkapäillään Hakki ja Immonen, Melametsä ja muistaakseni Saarinen airueinaan. Heh, Jokinen etummaiseksi väkisin vänkäytyneenä vaikeassa asennossa, työmies-roolinsa mukaisesti joo. Yhdestä kuvasta tulkitsen Hakin katseesta harmistuksen; tuo prkl:een juntti ei kuulu tuohon...
Mutta AJ pääsi kuin pääsikin historiaan.

Nostalgisena täytyy muistella noita 70-luvun kulta-aikoja.

Karu totuus on se että tänä päivänä kiekossa ei ole enää tilaa suurille persoonallisuuksille, varsinkaan niin ristiriitaisille kuin Lalli tai Hakki. Yhteiskunta, media, jääkiekko - kaikki ovat muuttuneet perusteellisesti eikä 70-luvun käytös vain käy päinsä enää. Siitä case Jere on tyyppiesimerkki. Jeren olisi pitänyt syntyä 30 vuotta aikaisemmin.

Mitä meillä on suurten persoonallisuuksien tilalla? Hymypoikia, diplomaatteja, hajuttomia ja mauttomia lausuntoautomaatteja. Perustaitavia, perusfiksuja, perustylsiä. Koneisto tasapäistää pelaajat eikä luovuudella ja mielikuvitukselle - persoonallisuuden perusvaatimuksille - ole mitään sijaa. Kaikki on liian vakavaa liian varhain. Jääkiekko on alistettu bisnekselle ja osaksi "viihdeteollisuutta". Mikä takaa sen ettei se ainakaan enää ole viihdyttävää.

Mitalin toinen puoli oli tietenkin: suuret persoonallisuudet - suuret ylilyönnit. Jos olivat hyvät puolet todella hyviä niin varjopuoli oli välillä lohduttoman synkkä.

Mutta sori, toi "poika" särähtää niin pahasti korvaan että on pakko sanoa: eiköhän mieluummin puhuta "kannusta"?
 

Kinkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Kiffen
Johtuen tietysti tuosta Lalli-episodista
Oli Arto Jokisella 13.11.1977 myös Lalli-episodin jälkeen toinen episodi, joka meni suunnilleen näin:

Ilkka Sinisalo ja John McClellan tappelivat, jolloin penkiltä lähti iso ryhmä apuvoimia. HIFK:n rynnäkköä johti Heikki Riihiranta, joka törmäsi Arto Jokiseen. "Riihiranta sai Jokisen alleen ja mukiloi tätä tarmokkaasti. Jokinen puolestaan sai suuhunsa Riihirannan sormen jota tamperelainen myös armottomasti puri." Kertoo Hesari ajalta jolloin asioista vielä kirjoitettiin niin kuin asiat olivat!

Kaj Matalamäen kommentti on aika hyvä myös: "Jokinen sairasti koko viikon ankaraa kuumetta. Hän ei jaksanut. Sen vuoksi Riihiranta pääsi niskan päälle."

Allekirjoituksestani voi lukea HIFK:n valmentajan kommentit:
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
En kunnolla edes muista Arto Jokista kauden 1979-80 mestarijoukkueesta. Silloin jäällä kävi lähinnä 3 ketjua ja peruskokoonpanon ketjut olivat seuraavat: Salmelainen-Hagman-Peltonen; Linnonmaa-Murto-Kapanen ja Lähteenmäki-Forss-Sinisalo. Matti Hagman teki runkosarjassa 87 tehopistettä 35 pelissä ja playoffeissa 13 pistettä 7 pelissä, yhteensä 100 (40+60) tehopistettä 42 sm-liigapelissä. Arto Jokinen taisi saada jääaikaa kaudella 79-80 kolmosketjussa. Hagman oli kaudella 1979-80 yksi maailman parhaista senttereistä ja pelasi sm-liigassa loisteliaan kauden.

Kausi 82-83 ja Arto Jokinen oli osa yhtä yleisön suosikkiketjua Arto Jokinen-Carey Wilson-Harri Tuohimaa ja rooli joukkueessa jo melko suuri. Uskon, että kauden 83-83 maistui Arto Jokiselle ja tietysti koko HIFK:n joukkueelle, kannattajille ym., kun finaalissa noustiin 3-2 otteluvoitoin mestariksi Jokereita vastaan.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Peltopertti!

Älä saatana ikinä enää käytä sanaa "poika" meidän nakkikattilasta. Se on kannu tai ihan mikävaan muu, muttei mikään vitun "poika". Missä stanan jauholaarissa sinäkin olet kasvanut, häh!

Edit. falstaff jo asiaan näköjään puuttuikin. Ja syystä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös