karel de groot: Myönnän ilman muuta, että tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta se mitä jää käteen jokaiselle joukkueelle, ovat tilastot, mukaanlukien sarjataulukko. Ja niitä joukkueissa tutkitaan ja niihin luotetaan. Ne antavat pitkässä juoksussa erittäin oikeansuuntaisen kuvan isoista linjoista. Juuri se on niiden tarkoituskin. Joka ainoalla joukkueella on tilastojen sisällä ihmeellisiä pomppu- ja lepakkokiekkoja, joilla on tehty maaleja ja joita on päästetty maaliin. Sarja on niin pitkä, että nämä tuurit / paskat tuurit knockaavat toisensa pois. Ihan niinkuin tuomarivirheetkin. Niillä ei ole merkitystä isossa kuvassa.
Se kuinka paljon joukkue laukoo vastustajan maalia kohti ja se kuinka paljon joukkueen maalia kohtaan lauotaan kertovat kaiken joukkueen ennusteesta tehdyissä ja päästetyissä maaleissa. Aivan kaiken. On päivänselvää, että se ei auta, että lauotaan paljon, jos laukauksissa ei ole laatua. Mutta sekin on varmaa, että volyymi jyllää ja laukauksien laadussa ei kuitenkaan ole suuria eroja kärkijoukkueiden välillä. Ne joukkueet, jotka laukovat eniten, tulevat tekemään pomminvarmasti eniten maaleja. Liian vähät laukaukset maalia kohti on paska juttu huippukätisellekin joukkueelle. Vastustajan maalinestopelillä on nimittäin ratkaiseva osuus eli millään joukkueella ei ole varaa yrittää rakentaa "ammumme vähän, mutta hyvin" -systeemiä koko kautensa pohjaksi. Kuolema tulee. Vaikka peli nyt näyttäisi kuinka räpellykseltä tahansa, HIFK laukoo maalia kohti huomattavasti enemmän kuin Baxterin aikaan, 20 oli silloin iso lukema meille. Toinen pointti on se, että päästäkseen vetämään vajaat 30 laukausta kohti maalia, joukkueen viisikkopeli, mukaanlukien ylivoima, ei voi olla perusteellisen surkeaa. Joka toinen minuutti duunia vastustajan maalivahdille, eikä meidän liigassa pahemmin ammuta omalta alueelta kuitenkaan.
Vastustajan voi päästää vetämään ihan huoletta tuon 26 mitä Blues tekee, kunhan vedoista torjutaan kohtuullinen määrä. 92-93% riittää. Noilla lukemilla Bluesin veskarit ovat siis sijan 8. paikkeilla torjuntatilastoissa. Pitkämäen 87% ei riitä, lukema on aivan katastrofaalinen ja suurin poikkeama isojen linjojen tilastoissa: -paljonko lauotaan, paljonko meitä vastaan lauotaan, paljonko vastustaja keskimäärin torjuu, paljonko me keskimäärin torjumme. Ainoa iso asia, missä annamme huomattavan tasoituksen Bluesille ja Jokereille, jotka otin vertailussa mukaan, on Pitkämäen torjuntaprossa. AA:n 97% 44 kertaa laukonutta Saipaa vastaan nostaa kokonaistorjuntaprossamme niukasti 9:llä alkavaksi ja jos Housu olisi pelannut Lappeenrannassa, meillä olisi nyt 3 pistettä 4;n sijaan. Joten ei ammuta koko pakettia paskaksi, kun se rakentaa paikkoja hyvin, viimeisteleekin liki riittävän hyvin ja osaa pitkästä aikaa pelata yv:tä ja av:ta. Joku heitti, että Lunkkakin maalissa Housun matseissa olisi tuonut meille enemmän pisteitä. Jos vertaa Lunkan syyskuntoon, niin tämähän on totta! Kyllähän Länki piti prossansa yli 90:n yleensä nimenomaan syksyllä ja talvella. Kevät oli hänelle vaikeaa aikaa. Silloin hän pelasi yhtä surkeasti kuin Housu nyt.
HIFK:ssahan itse asiassa on senttereitä: Porthen, Ramstedt, Keränen, Liivik, Ahtola, Wärn. Kaikki nämä ovat pelanneet sentterinä. Porthen johti viime kaudella HIFK:n parasta ketjua Lennu - Jebe - Arttu. En ihmettele jos tämä ketju koottaisiin Lopin loukkaantumisen ajaksi. Markku Hurme on pelaaja, jota kaivattaisiin juuri tällaisissa tilanteissa eli woddid ai sei.