punasydän: Koeta erottaa toisistaan termit "dissaaminen" ja "kritisointi". En kutsuisi omaa käsitystäni Kibestä dissaamiseksi, kun pidän häntä mestaruutta jahtaavan joukkueen 2-ketjun hyökkääjänä. Siis 2-ketjun, en 1-ketjun. Kukaan mestaruutta oikeasti janoava tj / valmentaja ei myöskään pitäisi Kibeä 1-ketjun vaihtoehtonaan. Siksi totesinkin, että Kärpissä tai Jokereissa Kuhta ei mahtuisi 1-ketjuun. Kuhdassa, kuin myös Lundellissa ja erittäin monessa muussakin yksityiskohdassa näkyy mielestäni se ammattitaidon ero, minkä HIFK Penan muodossa antaa tasoituksena kilpailijoille. Penan lähtökohta on se, että hänella on yhtä iso budjetti kuin pahimmilla kilpailijoilla, joten se sinällään riittää hänen ammattitaidollaan yhtä hyvän kokonaisuuden luomiseen.
Näin ei kuitenkaan ole. Siinä missä Kärpät, Jokerit ja kumppanit tekevät -hyi vittu, siteeraan Currea- kaiken "lite bättre", meidän Pena tyytyy helppoihin ratkaisuihin. Jokerit ja Jyp jaksoivat kaivaa Leinon, Santalan ja Immosen. Jokerit, Lukko ja Blues jaksoivat taistella Jokelasta, Huzcowskista, Siklenkasta. Pena päätti mennä Korhosella ja Kovasella edelleen. Toki maksaa heille enemmän kuin mikään muu joukkue maksaisi. Kysyin erityisesti HIFK-kasvatti Jokelasta, että miksi hän ei tullut. Vastaus HIFK:n sisältä: "Pena ei halunnut lähteä huutokauppaan". Sama syy oli kuulemma Immosessa, Leinossa ja Santalassa. Ei jakseta lähteä huutokauppaan, kun meillä on jo Kuhta ja Laakkonen. Näin ei pystytä hienosäätämään huippujoukkuetta, vaikka rahaa onkin yhtä paljon kuin muilla, jopa enemmänkin. Pena on arrogantti puupää, pelaajamarkkinoiden(kin) yleinen vitsi.
Niinpä Kuhta/Lundell -spekulaatio on otettava enemmän HIFKin yleisenä ongelmana kuin kyseisiä pelaajia "dissaavana" elementtinä. Kuhta, Lundell ja Laakkonen ovat kaikki kelpoja liigapelaajia. Mutta samalla rahalla saa parempaakin, kun vain jaksaa tehdä perustyötä: a) Etsiä kaikki mahdollinen ulkopuolinen apu käyttämällä - ja tätä HIFK:lla riittäisi, jos vastaan otettaisiin ja b) Käydä sitä huutokauppaa, sillä on päivänselvää, että muutkin ovat kiinnostuneita Leinon ja kumppanien tasoisista pelaajista. Virmasen Masa on oppinut tämän asian Penaa paremmin ja jos nämä jätkät saisi vaihtaa leikkimaailmassa nappia painamalla, niin ottaisin välittömästi Masan Pentin paikalle. Ei hänkään tiedä lätkästä ja pelaajista juuri mitään, mutta kuuntelee neuvoja ja taistelee pelaajista ihan eri tyyliin kuin meidän ylimielinen luuserimme. Hyvä esimerkki Virmasesta: Kun mies luki Jatkoajasta (!), että Ässät on hankkimassa Nickersonia takaisin, soitti Masa samantien Nickersonille heittäen klassikon: "Mitä tahansa Ässät maksaakin, mä maksan enemmän". Nickerson kiitti ja sanoi olevansa tyytyväinen Ässien tarjoamaan pakettiin. Jälkeenpäin Matt on naureskellut, että koskaan ennen häntä ei ole niin itsepintaisesti koetettu hankkia kuin Virmasen toimesta. Masahan toki soitti parikin kertaa vielä jälkikäteen.
Penan olisi pitänyt jo kuukausi sitten aloittaa sama rumba Boumediennen suhteen. Samoin Lassilan ja vaikka jopa Riksmanin. Näitä nimiä on hänelle neuvottu ja kovin veltosti on Pentti liikkeelle lähtenyt. Hän mököttää, koska ei ole keksinyt kysellä näitäkään itse. Ei Masakaan keksi koskaan mitään itse, mutta menee ajokoirana perässä. Masa ei edes tiennyt, miksi Shedden halusi Leinon. HIFK on pelaajamarkkinoilla samanlainen kuin jäällä: hidas, kankea, myöhässä ja ylimielinen.
Mieliaiheestani eli fyysisestä kunnosta, josta ovat eniten vastuussa -tädää!- Kiva-harri ja Lampinen: HIFK pärjää vieraissa paremmin kuin kotona, koska sen ei tarvitse mielistellä vierasyleisöä painamalla hulluna ensimmäisessä erässä. Nimenomaan kotiotteluissa näkyy HIFKin fysiikan pettäminen ilta illan jälkeen. Komeat vierasvoitot Kaaneista ja Ässistä menivät ensimmäisessä tapauksessa lähinnä Niemen piikkiin, jälkimmäisessä Ässien yleisen alavireen. Molemmissa otteluissa HIFK mätti suurimman osan maaleistaan ensimmäisen 30 minuutin sisään. Käytännössä voidaan puhua jopa ensimmäisestä erästä. Sen HIFK vei Kaaneilta 0-4 ja Ässiltä 0-3. Merkillepantavaa on se, että varsinkin vauhdkkaita Kaaneja vastaan HIFKin kone hyytyi loppua kohti ja nimenomaan tästä 1-5 voitosta voidaan kiittää Lundellia siitä yhdestä imusta huolimatta. Lundellilla oli 37 torjuntaa, Niemellä ja Satosaarella yhteensä 23! Eli numerot 1-5 imartelevat HIFK:ta kertoen eniten 1. erän (0-4) näennäishallinnasta, mihin yhdistyi Niemen sysimusta ilta. Ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa HIFK:n kuntopohjasta, että seuraavat kaksi erää vauhti ei riittänyt. Ässiä vastaan Lundell torjui pitkästä aikaa vähemmän kuin vastustajan maalivahti , 26 torjuntaa, Kapasella 34. Tässäkin ottelussa oltiin maalipaikoissa silti terävimmillään ensimmäisessä erässä (0-3) johtuen eniten siitä, että silloin oli jalat kondiksessa ja jaksettiin painaa lujaa vastahyökkäyksiin.
HIFK on siis ensimmäisen erän, varauksella ensimmäisen 30 minuutin, joukkue. HIFK:lla ei ole tilastojenkaan mukaan mitään mahdollisuuksia taistella voitosta, ellei joukkue tee ratkaisevia maaleja ensimmäiseen 20-30 minuuttiin. Jokerien profiili on aivan toisenlainen, joukkue on vahva otteluiden lopussa ja on monesti mennyt vastustajan ohi vasta 3. erässä. Kuten HIFK Aran aikaan. Tämäkin on selkeä todiste siitä, että joukkueen kuntopohja on perseestä. Kun siihen yhdistetään kotiyleisön aiheuttamat paineet, jolloin oikeasti on lennettävä se ensimmäinen erä, ollaan tilanteessa, missä jokaisessa kotiottelussa tiedetään ottelun lopputulos jo ensimmäisellä erätauolla, viimeistään toka erän puolivälissä: jos HIFK ei silloin johda 2-4 maalilla, se absoluuttisen varmasti pelaa korkeintaan tasapelin. Kotiotteluissa vähäisen kunnon tuhlaaminen jo alussa kostautuu karusti loppua kohden. Vieraissa HIFK voi jakaa vähäiset jalkansa hieman tasaisemmin 60 minuutin sisään ja tuo tämän takia vieraista enemmän pisteitä. Pitkä sarja jauhaa erot esiin selvästi, eikä niissä koskaan ole kysymys vain sattumasta, jos joku skenaario toteutuu 30 ottelun ajan. Kaikki johtuu jostakin. Tällä tasolla mikään joukkue ei "jännitä" kotiottelujaan niin paljon, että pitkässä sarjassa saisi vähemmän koti- kuin vieraspinnoja. Tilasto näyttää ennemmin sen, että joukkue pelaa jostain syystä kotona ja vieraissa eri tavalla ja jostain syystä homma toimii vieraissa paremmin. Baxter-Rindell ei ole niin taitava kaksikko, että heidän joukkueellaan oikeasti olisi kaksi erilaista pelitapaa, toinen kotiin, toinen vieraisiin. Jos näin olisi, olisi kotipelitapaa jo korjattu. Baxter-Rindellin HIFKin kunto kestää paremmin vieraspelit kuin kotipelit, jolloin joukkueelta odotetaan niittejä ja maaleja heti alussa. Karua.