Vilkaisu sarjataulukkoon kertoo, että kaikkea toivoa ei vielä kannata heittää menemään. Tällä hetkellä joukkueet sijoilla 4-10 ovat vaivaisten viiden pisteen sisällä toisistaan. Toisin sanoen IFK on runkosarjan neljännestä sijasta vain viisi pistettä perässä.
Tietenkään jääkiekkomatematiikka ei ole aivan näin helppoa, varsinkin, kun joukkueet ovat pelanneet eri määrän pelejä, mutta kautta on kuitenkin pelattu vasta noin 40 %. Yli 30 peliä on vielä jäljellä, joten JOS IFK:n peli jatkossakin sujuu edes kohtalaisesti, niin eiköhän joukkue raahaa itsensä vähintään kuudennelle sijalle runkosarjan lopussa. Sitä ei tietenkään käy kieltäminen, että parempaan pitäisi pystyä.
Ilmeisesti pelin taso on edelleen vähän sitä sun tätä, mutta maaleja sentään syntyy muutama jokaisessa ottelussa ja pisteitä ropisee kohtalaisesti. Paljon pitää silti tehdä lisää, sillä IFK on tehnyt liigan neljänneksi vähiten maaleja. Ainoastaan KalPa, Ässät ja SaiPa ovat tehneet vähemmän. Itse ajattelen ja toivon, että maaleja nähdään jatkossa alkukautta enemmän, kun moni kova maalintekijä on osoittanut viime aikoina selviä piristymisen merkkejä. Esim. Kuhta on kunnostautunut viime peleissä muutenkin kuin vain peiliin katsomisessa, samoin Ilkka Pikkarainen. Ja tänään Hank osui tolppien väliin. Kun vielä saataisiin Pesonen kentälle ja Laakkonen kestämään kerralla enemmän kuin yhden pelin verran.
Voi olla yltiöoptimismia, mutta jotenkin on sellainen luottamus, että tämä tästä vähitellen lähtee kulkemaan. On vähän pakko toivoa, koska muuten tulisi aika pitkä ja synkkä talvi, jos ei mitään toivon pilkahdusta suostu näkemään. Tosiaankin kaudesta on vielä yli puolet jäljellä, joten jos vain joukkueen nousuvire jatkuu, ei kotietu pleijareihinkaan ole mikään mahdottomuus, sillä sarja näyttää tänä vuonna erittäin tasaiselta.