Missä on kaikki tunne pelistä? Ei ole enää taklauksia eikä maalinedusvääntöjä. Koko neloskenttä on vaipunut pelailuun, vaikka heidän pitäisi olla se energiakenttä.
Pitää muistaa, että pelejä ei jäähyaitiosta voiteta, taklaamalla ajat itsesi ulos seuraavasta tilanteesta, ylilyönnit saattavat Garden-hankkeen vaaraan aiheuttamalla imagohaittaa seuralle ja sekoilu on joka tapauksessa retardia. Pahinta olisi tietty ollut, että jos tänään "olis jätetty kaikki jäälle", mitään ei olis ollu jäljellä enää huomenna - näissä tuplapeleissä strategi ajattelee aina kokonaisuutta.
Minimisuorituksella on pärjättävä vieraskaukalossa, että saadaan tarjota sitten kunnon vauhtikiekkoa roimalla rytistelyllä kotiyleisölle lauantai-iltana!
Näen jo mielessäni, kuinka kolme ensimmäistä vaihtoa ryskätään jukureiden päässä, kiekkoja lauotaan taukoamattomasti ja se karvataan heti takaisin säälimättömän kovilla taklauksilla. Ei yhtään pelikatkoa! Jukuripelaaajat painaa mailoilla niskasta jäähän IFK:n hyökkääjiä, jotka siitä huolimatta sitkeästi punnertaa maalin eteen, Melart lanaa avojään takalauksella jukurilaisen ilmaan ja Gene kolisuttelee vastustajan maskia - entä mitä, se neljäs vaihto? Nelosketju rytistelee kolmen pelaajan voimin maalille, kun yks juurien pakki makaa ilmat pihalle taklattuna ja tie aukeaa. Kiekko elää siellä aivan tolpan juuressa ja tallberg kurottaa kätensä ja osuu sillä kiekkoon, joka liukuu kohti maalia. Aivan viime hetkillä käden liike kääntää kiekon tielle mailan tupen, joka osuu kiekkoon, joka saa siitä pienen voiman ja jaksaa juuri ja juuri yli maaliviivan. Kukaan ei voi tuulettaa jäällä hyökläyskolmikosta, kun neljä vielä liikkumiskykyistä jukuria on siinä päällä ja ja maalivahti ja vielä yksi kiekolle kiimaisena ahnehtinut oma pakkikin. Helvetin kuritonta - mitä jos kiekko olis kulkeutunut omaa päätä kohti? Ei haittaa! Nyt kiistatta syntynyttä byyriä tarkistetaan vartti videolta, kunnes löytyy siitä perskamerasta kuva, että mailantuppi tosiaan osui kiekkoon ennen kuin se meni viivan yli. Kiekko keskelle - jota tosin ei näe kaksi maalia värkkäämässä ollutta, pukuhuoneeseen nopeasti tikattavaksi vietyä omaa pelaajaa. Verta imuroidaan jäältä hetken aikaa, piilopullojen korkit narahtavat ja hätäisimmät klajakatsomosta käyvät uudet stobet - ja sitten: sama ralli uusiksi! Yleisö mylvii, kun Melart työntää väkisin 120 kiloisen ja 210-senttisen ruhonsa maalin eteen - onko kiekko jälleen börsässä?!? Kukaan ei muista kulmakatsomossa, että kesällä pelataan kolmosessa, kun nyt voitetaan mestaruus lätkässä verta säästämättä jo runkosarjan keskellä, juuri tässä matsissa!!!
Tällaista ennustelisin huomiselle, aivan siihen ottelun alkuun, kun Peltonen on pumpannut joukkueen täyteen tulta ja tulikiveä, tappuraa ja tahtoa.