Mainos

HIFK:n peliesitykset kaudella 2023–2024

  • 1 222 706
  • 22 271

Theosaurus

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tilastollisesti, kauteen ennakkosuosikkina lähtenyt HIFK, häviää Liigakärjelle keskiarvolla 1 piste/peli. Ja se on paljon. Meillä on hehkutettu sitä, että runko ja valmennus on säilynyt viime kaudesta. Mutta se ainoa viime kaudella hyvin toiminut ketju on hajotettu. Pistepörssin 20:n parhaan joukossa meillä ei ole yhtään pelaajaa ja YV on ollut jälleen luokatonta. On meillä muutakin vinossa kuin pelkkä fanisyndrooma. Tässä on jo viimeiset 10 vuotta keskusteltu siitä, ovatko IFK -fanit liian vaativia. Väitän, että eivät ole vaan päinvastoin, olemme liian vähään tyytyväisiä. Tällä kaudella meillä on vihdoinkin joukkue, jolla on mahdollisuus taistella kärkisijoista. Mutta joku on taas pielessä ja sijoitus totutusti kaukana kärjestä. Sijoitus vastaa täysin peliesityksiä.
Olen samaa mieltä… mutta sitten tämähän on aika pienistä asioista kiinni. Jos Nokia-areenan kirous olisi voitettu eikä perseilty Tappara ja Ilves peliä, niin voisi olla tyyliin 5-6 pistettä enemmän plakkarissa. Koivistoinen olisi jättänyt jonkin tilanteen pelaamatta, niin kakkosketjun peli olisi uomissaan jne…
Jokatapauksessa harmittaa että samat ongelmat/haasteet toistuvat . Toisaalta esim Tapparalla ei näytä olevan juurikaan ongelmia vaikka joukkue, valmennus ym on vaihtunut ja joitakin loukkeja ollut heilläkin. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa ja pelejä jäljellä, paljon ehtii tapahtua.
 

Eemin76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, joukkuehan ei ole hävinnyt 60min pelin jälkeen kuiin tapparalle, joka johti peliä ensimmäisen kerran 59.45 ajassa. Eli aika pienestä kiinni, ettei oltaisi ihan kärjessä. Nyt toki vasta jaetulla 3.sijalla. ja tuo joukkuehan ei ole vielä mitenkään sykähdyttänyt, niinkuin harvoin syys-lokakuussa.
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, joukkuehan ei ole hävinnyt 60min pelin jälkeen kuiin tapparalle, joka johti peliä ensimmäisen kerran 59.45 ajassa. Eli aika pienestä kiinni, ettei oltaisi ihan kärjessä. Nyt toki vasta jaetulla 3.sijalla. ja tuo joukkuehan ei ole vielä mitenkään sykähdyttänyt, niinkuin harvoin syys-lokakuussa.

Pistesaraketta enemmän olen itse huolissani tuosta pelistä. Eihän tässä vaiheessa kautta kauheasti runkosarjasijoitusta kannata katsella. Riittää kun on siellä top6, koska sen alapuolella oleminen luo aina tiettyä painetta.

Ylivoima sakkaa, hyökkäyspelaaminen sakkaa, ei oikein tahdota löytää tai edes hakea toimivia ketjukoostumuksia. Alisuorittajien lista on pitkä. Oikeastaan onnistujia ovat olleet Taponen, Åsten, Martin, Lindbohm. Rooliin nähden Rask ja lisäksi Nättisen viime pelit. Nättinen tuonut sellaisesta oivaltamista siihen hyökkäyspeliin. Todella moni pelaaja painaa päämäärättömästi. Positiivista on se, että voimme odottaa väkisin paljon enemmän Lehterältä, Jääskältä ja etenkin Vesalaiselta, jonka tuska välittyy kuuhun asti.
 

Eemin76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, esim.Lehterällä taisi viimekaudella tulla eka maali pelissä nro17, tyhjiin..kyllä se siitä lähtee näillä kovilla äijillä ,ennen pitkään.
 

JPP8

Jäsen
Niin, esim.Lehterällä taisi viimekaudella tulla eka maali pelissä nro17, tyhjiin..kyllä se siitä lähtee näillä kovilla äijillä ,ennen pitkään.
Sen verran korjausta, että Lehterä tais ekan maalin tehdä viime kaudella Liigassa ottelussa numero 6, Jukureita vastaan. Tyhjiin teki tuon. Sen ottelun jälkeen oli tehot 1+7.
 

EPK

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Pistesaraketta enemmän olen itse huolissani tuosta pelistä. Eihän tässä vaiheessa kautta kauheasti runkosarjasijoitusta kannata katsella. Riittää kun on siellä top6, koska sen alapuolella oleminen luo aina tiettyä painetta.

Ylivoima sakkaa, hyökkäyspelaaminen sakkaa, ei oikein tahdota löytää tai edes hakea toimivia ketjukoostumuksia. Alisuorittajien lista on pitkä. Oikeastaan onnistujia ovat olleet Taponen, Åsten, Martin, Lindbohm. Rooliin nähden Rask ja lisäksi Nättisen viime pelit. Nättinen tuonut sellaisesta oivaltamista siihen hyökkäyspeliin. Todella moni pelaaja painaa päämäärättömästi. Positiivista on se, että voimme odottaa väkisin paljon enemmän Lehterältä, Jääskältä ja etenkin Vesalaiselta, jonka tuska välittyy kuuhun asti.
Mä taas näen että ylivoima sakkaa tuloksellisesti, ei tekemisen tason suhteen;

- kiekko saadaan alueelle
- kiekko saadaan pidettyä alueella
- laukauksia tulee, mutta ne ei mene maaliin
- variaatioita on

Siellä on ylivoimalla ollut kuitenkin maalipaikkoja ja parista paikasta kiekko sisään niin prosentti olisi paljon parempi. Viime kaudella ylivoima oli kamalaa, nyt on sellainen fiilis, että maali voi tulla milloin vain.

Vaikka ketjukoostumusten kanssa on hakemista, niin pelissä tapahtuu paljon hyvää ns. pelien sisällä. Haastetaan rohkeasti, tehdään tilaa, tullaan kiekottelemalla alueelle ja omista pois. Nyt musta tuntuu siltä, että IFK:n pelitapa on hyvä, mutta IFK kärsii lämpimästä syksystä ja siitä, että monessa hallissa jää on todella pehmeä. Turhautti ajatus siitä, että miksi peliä ei hiota soveltumaan paskalle jäälle paremmin mutta toisaalta, ehkä sitä pitää nyt jauhaa jotta saadaan ajoituksen kuntoon ja kun kiekko alkaa liukumaan paremmin niin tulosta alkaa tulla enemmän.

Pelissä on myös karvausten suhteen raikas touhu ja IFK:n hyökkäys näyttää siltä, että se saa aika usein pelin virtuaksen itselleen ja kun ajoituksen saadaan kuntoon vielä paremmin, saadaan virtaus useammin meille ja sitten yksilötaitokin tulee esille.

IFK:lla voisi olla 3-5 pistettä enemmän tässä vaihessa jos miettii pelien kulkua. Pelicans ja Ilves olivat voitettavissa jne. Siellä oli usealla pelaajalla paikka tehdä maali, Jääskä ja Ikonen ovat kolisuttaneet rimoja, Nättisellä paljon paikkoja, Salinilla myös. Noista kun alkaa osumaan ja itseluottamus kasvaa niin tekeminen muuttuu kevyemmäksi. Ehkä nyt vain pitää nähdä se vaiva ja työn kautta saada virtaus paremmin kohdilleen.

Salinin maalipaikoista tulee mieleen Lindbohmin maalit sekä Kiviharjun maali ja se, että hyökkäysalueella ukot ja kiekko liikkuu, jos vaan jää on kunnossa ja pakit osaavat nousta oikeaan aikaan maalintekopaikkoihin. Jos näin jatketaan niin en yllättyisi jos useampi pakki olisi kohta tehnyt useamman maalin, nousemalla maalipaikkaan oikeaan aikaan.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen samaa mieltä… mutta sitten tämähän on aika pienistä asioista kiinni. Jos Nokia-areenan kirous olisi voitettu eikä perseilty Tappara ja Ilves peliä, niin voisi olla tyyliin 5-6 pistettä enemmän plakkarissa. Koivistoinen olisi jättänyt jonkin tilanteen pelaamatta, niin kakkosketjun peli olisi uomissaan jne…
Jokatapauksessa harmittaa että samat ongelmat/haasteet toistuvat . Toisaalta esim Tapparalla ei näytä olevan juurikaan ongelmia vaikka joukkue, valmennus ym on vaihtunut ja joitakin loukkeja ollut heilläkin. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa ja pelejä jäljellä, paljon ehtii tapahtua.
Anteeksi että lainaan kirjoistustasi, eikä seuraavassa ole mitään henkilökohtaista, mutta IFKn kohdalla toistuu niin usein tämä sana "JOS". Joten, JOS me oltaisiin pelattu paremmin, niin meillä olisi jo vähintäänkin jo kohta kahdeksaskymmenesviides mestaruus plakkarissa, vaan kun ei ole. Mutta jos joskus olisi.
 

sixpack

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ylivoimasta sen verran no eilenhän sitä ei nähty mutta Sportin ylivoima vaikka eilen ei tuloksellista ollutkaan niin on kait kauden aikana ollut parempaa kuin meidän. Itselle heidän ylivoimansa näytti mielikuvituksemmalle ja nopeammalle kuin meidän.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Perus-Vaasa-peli, missä kannattaa panostaa alkuun ja pistää karvaiset perseet tulilinjalle ja keskittyä sammuttamaan vastustajalta peli-ilo ennen kuin se ehtii kunnolla edes syttyä. Mikäli muistan oikein, HIFK:lle kävi oikeastaan vain yksi kunnon nukahdus ekassa erässä ja siitä tulikin maali, joka onneksi hylättiin korkealla mailalla tehdyksi. Muuten mun mielestäni oli solidia ja tarkkaa pelaamista. Sportin todella vaaralliset paikat olivat kortilla ja niissä muutamissa Tapsa oli hyvin hereillä.

Alussa näkyi paitsi pyrkimys tarkkaan puolustamiseen, myös se, että joukkueessa ei varsinaisesti ollut pelin alkaessa yhtään tulikuumaa hyökkääjää. Onnistumisten puute aiheuttaa tietynlaista epävarmuutta omaan tekemiseen ja säröjä itseluottamukseen, jolloin kukaan ei pelaa automaattisesti super-rennosti. Tämä näkyy ennen kaikkea nyt johtaviksi maalintekijöiksi hankituissa pelaajissa. Siihen kun vielä lisätään, että joukkue on viime aikoina jättänyt ottamatta sen tarjolla olleen lisäpisteen, on ihan inhimillistä, että virheitä pyritään välttelemään, koska ei olla ihan varmoja, että pystytään tuottamaan hyökkäyspäähän tulosta. Harjaantunut silmäni sanoo, että korvienvälihommia ja siihen hetkittäistä helpotusta ja lisää aikaa tuo se, että joku joukkueesta onnistuu ja joukkue saa jaossa olevat kolme pinnaa.

Näistä tulee sellaisia minikierteitä, jotka kertautuvat, jos riittävän moni pelaaja ei saa tulosta tehtyä. Menee yliyrittämiseksi. Vesalaisen ketjussa omat havaintoni Vesalaisesta. Nättinen on parantanut kovasti, mutta ei vieläkään ole ihan sinut maalipyssyroolin kanssa, mutta eteenpäin hänkin on mennyt. Ikonen pelaa muuten todella hyvin, mutta maalit puuttuu. Korvienvälistä hänelläkin kiinni, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten vähän maalinteon täydellinen puuttuminen näkyy muuten Ikosen pelaamisessa. Jääskäkään ei ole ollut ihan parhaimmillaan, mutta ei hänkään huonosti ole pelannut. Teissala ei vain ainakaan vielä pysty pelaamaan Liigassa niillä vahvuuksilla, joilla on junnuissa jopa dominoinut. Hän ei vain kokonaisvaltaisesti ole riittävän hyvä siihen pelityyliin. Uskon, että Teissalan kanssa on katsottu videoita, koska hän ei ainakaan eilen pelannut enää yhtä uhkarohkeasti kuin monesti aikaisemmin, mutta sitten taas jotain jää uupumaan. Tämä on nyt tällainen kehitysprosessi, joka ei näytä syntyvän ilman kasvukipuja.

Mutta ei Leevilläkään mitään kiintiöpaikkaa kokoonpanossa voi olla. Siellä on hyvin tai jopa erinomaisesti pelanneita pelaajia joutunut (syystä tai toisesta) katsomoon, kuten Kaskimäki x 3, Tallberg x 2, Rask x 1, Muuli x 1 ja Seppälä x 4. Heistä Kaskimäki ja Seppälä menevät hierarkiassa todennäköisesti edelle, koska pystyvät pelaamaan tarvittaessa keskelläkin, varsinkin, jos Väänänen putoaa pois pidemmäksi aikaa. Tästä luetellusta pelaajajoukosta Teissala on pelannut selvästi eniten, joten kyllähän tässä pikkuhiljaa pitää Leevinkin alkaa tuoda tehoja pöytään. Ei hänelle varsinaisesti hyvästä puolustamisesta ja tärkeistä aloitusvoitoista makseta.

Silloin, kun johtavat pelaajat eivät onnistu, tarvitaan Muuleja. Itseluottamuksella on ihan järkyttävä merkitys. Ei Muulikaan maalintekijänä varmaan merkittävästi ole parantunut kesän aikana, mutta jostain kumman syystä hän kuitenkin sivuaa omaa maaliennätystään jo tässä vaiheessa kautta. Ehkäpä johtuu juuri siitä, että se ensimmäinen byyri tuli jo kauden kolmannessa Liiga-pelissä, eli unelman tavoittelu alkoi odotettua helpommin? Mulle on lopulta se ja sama, kuka tai ketkä maaleja tekee, kunhan joku/jotkut tekee ja joukkue suorittaa riittävällä tasolla, ettei putoa muiden kelkasta tai ettei sitä pelaamista tarvitse ylikelata ylimääräisillä palavereilla.

Itse vähän ounastelin sitä, että kokeneilla pelaajilla alkusyksy ei välttämättä ole Strömsö-meininkiä, ellei onnistumisia tule heti liukuhihnalta ja itseluottamus nouse heti tappiin. Niinhän ei sitten käynyt, kun koko jengi vähän puppeloi kanssa heti kahdessa ekassa pelissä. Eikä asiaa ole auttanut yhtään sekään, että sairastuvalta kajahtaa koko ajan huonoja uutisia. Ihmisiä pelaajatkin ovat. Plus, että vaikuttaahan ne poissaolot pelaamiseenkin, vaikka kaikki meidän pelaajat hyviä ovatkin. Eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin joku, jonka kanssa on hinkattu systeemejä enemmän. Eli tämäkin tekijä kannattaa huomioida.

Ihan vaiheessahan peli vielä on, mutta ei sen valmista vielä kuulu ollakaan. Vaatimustason pitää ollakin korkealla, mutta myös realiteetit täytyy pitää mielessä. Kahdeksan peliä pelattu, vasta. Lauantain pelistä ennustan vaikeaa ja vähämaalista ottelua, mutta vastapainoksi saamme varmasti äijämäistä hokia. Toiveissa Myllyt Sallittu, rehdisti ja reilusti. Käsilaukut voi jättää sille omalle paikalle ennen kuin hyppää kaukaloon.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Perus-Vaasa-peli, missä kannattaa panostaa alkuun ja pistää karvaiset perseet tulilinjalle ja keskittyä sammuttamaan vastustajalta peli-ilo ennen kuin se ehtii kunnolla edes syttyä. Mikäli muistan oikein, HIFK:lle kävi oikeastaan vain yksi kunnon nukahdus ekassa erässä ja siitä tulikin maali, joka onneksi hylättiin korkealla mailalla tehdyksi. Muuten mun mielestäni oli solidia ja tarkkaa pelaamista. Sportin todella vaaralliset paikat olivat kortilla ja niissä muutamissa Tapsa oli hyvin hereillä.

Alussa näkyi paitsi pyrkimys tarkkaan puolustamiseen, myös se, että joukkueessa ei varsinaisesti ollut pelin alkaessa yhtään tulikuumaa hyökkääjää. Onnistumisten puute aiheuttaa tietynlaista epävarmuutta omaan tekemiseen ja säröjä itseluottamukseen, jolloin kukaan ei pelaa automaattisesti super-rennosti. Tämä näkyy ennen kaikkea nyt johtaviksi maalintekijöiksi hankituissa pelaajissa. Siihen kun vielä lisätään, että joukkue on viime aikoina jättänyt ottamatta sen tarjolla olleen lisäpisteen, on ihan inhimillistä, että virheitä pyritään välttelemään, koska ei olla ihan varmoja, että pystytään tuottamaan hyökkäyspäähän tulosta. Harjaantunut silmäni sanoo, että korvienvälihommia ja siihen hetkittäistä helpotusta ja lisää aikaa tuo se, että joku joukkueesta onnistuu ja joukkue saa jaossa olevat kolme pinnaa.

Näistä tulee sellaisia minikierteitä, jotka kertautuvat, jos riittävän moni pelaaja ei saa tulosta tehtyä. Menee yliyrittämiseksi. Vesalaisen ketjussa omat havaintoni Vesalaisesta. Nättinen on parantanut kovasti, mutta ei vieläkään ole ihan sinut maalipyssyroolin kanssa, mutta eteenpäin hänkin on mennyt. Ikonen pelaa muuten todella hyvin, mutta maalit puuttuu. Korvienvälistä hänelläkin kiinni, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten vähän maalinteon täydellinen puuttuminen näkyy muuten Ikosen pelaamisessa. Jääskäkään ei ole ollut ihan parhaimmillaan, mutta ei hänkään huonosti ole pelannut. Teissala ei vain ainakaan vielä pysty pelaamaan Liigassa niillä vahvuuksilla, joilla on junnuissa jopa dominoinut. Hän ei vain kokonaisvaltaisesti ole riittävän hyvä siihen pelityyliin. Uskon, että Teissalan kanssa on katsottu videoita, koska hän ei ainakaan eilen pelannut enää yhtä uhkarohkeasti kuin monesti aikaisemmin, mutta sitten taas jotain jää uupumaan. Tämä on nyt tällainen kehitysprosessi, joka ei näytä syntyvän ilman kasvukipuja.

Mutta ei Leevilläkään mitään kiintiöpaikkaa kokoonpanossa voi olla. Siellä on hyvin tai jopa erinomaisesti pelanneita pelaajia joutunut (syystä tai toisesta) katsomoon, kuten Kaskimäki x 3, Tallberg x 2, Rask x 1, Muuli x 1 ja Seppälä x 4. Heistä Kaskimäki ja Seppälä menevät hierarkiassa todennäköisesti edelle, koska pystyvät pelaamaan tarvittaessa keskelläkin, varsinkin, jos Väänänen putoaa pois pidemmäksi aikaa. Tästä luetellusta pelaajajoukosta Teissala on pelannut selvästi eniten, joten kyllähän tässä pikkuhiljaa pitää Leevinkin alkaa tuoda tehoja pöytään. Ei hänelle varsinaisesti hyvästä puolustamisesta ja tärkeistä aloitusvoitoista makseta.

Silloin, kun johtavat pelaajat eivät onnistu, tarvitaan Muuleja. Itseluottamuksella on ihan järkyttävä merkitys. Ei Muulikaan maalintekijänä varmaan merkittävästi ole parantunut kesän aikana, mutta jostain kumman syystä hän kuitenkin sivuaa omaa maaliennätystään jo tässä vaiheessa kautta. Ehkäpä johtuu juuri siitä, että se ensimmäinen byyri tuli jo kauden kolmannessa Liiga-pelissä, eli unelman tavoittelu alkoi odotettua helpommin? Mulle on lopulta se ja sama, kuka tai ketkä maaleja tekee, kunhan joku/jotkut tekee ja joukkue suorittaa riittävällä tasolla, ettei putoa muiden kelkasta tai ettei sitä pelaamista tarvitse ylikelata ylimääräisillä palavereilla.

Itse vähän ounastelin sitä, että kokeneilla pelaajilla alkusyksy ei välttämättä ole Strömsö-meininkiä, ellei onnistumisia tule heti liukuhihnalta ja itseluottamus nouse heti tappiin. Niinhän ei sitten käynyt, kun koko jengi vähän puppeloi kanssa heti kahdessa ekassa pelissä. Eikä asiaa ole auttanut yhtään sekään, että sairastuvalta kajahtaa koko ajan huonoja uutisia. Ihmisiä pelaajatkin ovat. Plus, että vaikuttaahan ne poissaolot pelaamiseenkin, vaikka kaikki meidän pelaajat hyviä ovatkin. Eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin joku, jonka kanssa on hinkattu systeemejä enemmän. Eli tämäkin tekijä kannattaa huomioida.

Ihan vaiheessahan peli vielä on, mutta ei sen valmista vielä kuulu ollakaan. Vaatimustason pitää ollakin korkealla, mutta myös realiteetit täytyy pitää mielessä. Kahdeksan peliä pelattu, vasta. Lauantain pelistä ennustan vaikeaa ja vähämaalista ottelua, mutta vastapainoksi saamme varmasti äijämäistä hokia. Toiveissa Myllyt Sallittu, rehdisti ja reilusti. Käsilaukut voi jättää sille omalle paikalle ennen kuin hyppää kaukaloon.
Kaikella kunnioituksella, sillä keskimäärin pidän kirjoituksistasi, niin jotenkin musta tuntuu, että olen viimeiset kymmenen kautta lukenut tän saman kirjoituksen sinulta tai joltakin muultakin. Hyvähän se toki on, että jaksat kaudesta toiseen vetää samalla linjalla, sillä se eittämättä saa jaksamaan sitä iänkaikkista odotusta aina siihen hetkeen, jolloin IFKn peli vihdoinkin on valmista.

Ehkä se vihdoin tällä kaudella tulee valmiiksi, ja sitä me kaikki varmastikin odotamme. Mutta hyvä peli kuitenkin, koska voitettiin.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikella kunnioituksella, sillä keskimäärin pidän kirjoituksistasi, niin jotenkin musta tuntuu, että olen viimeiset kymmenen kautta lukenut tän saman kirjoituksen sinulta tai joltakin muultakin. Hyvähän se toki on, että jaksat kaudesta toiseen vetää samalla linjalla, sillä se eittämättä saa jaksamaan sitä iänkaikkista odotusta aina siihen hetkeen, jolloin IFKn peli vihdoinkin on valmista.

Ehkä se vihdoin tällä kaudella tulee valmiiksi, ja sitä me kaikki varmastikin odotamme. Mutta hyvä peli kuitenkin, koska voitettiin.

Keskimäärin viimeiset 10 kautta nyt ei todellakaan pidä paikkaansa, mutta viime kausien osalta olet varmasti ihan oikeassa. Jos jaksat muistella, sanotaanko nyt vaikka 5 kautta tästä taaksepäin, saatat huomata, että HIFK on kärsinyt kutakuinkin samoista ongelmista kauden aluissa riippumatta siitä, kuka joukkuetta valmentaa tai ketkä siellä pelaa. Jossain vaiheessa homma on kuitenkin joka ikinen kausi alkanut toimia, joten en oikein keksi muuta syytä siihen kuin sen, että rutiinien ja onnistumisten puute vaikuttaa pelaajien itseluottamukseen ja sitä kautta kaikkeen tekemiseen. HIFK:n perisyntihän on kausien alussa ollut se, että se on joko hävinnyt tiukkoja pelejä tai sille on tullut joku musta hetki, jonka aikana muuten tasainen matsi on revähtänyt tuloksellisesti. Se, miksi niitä onnistumisia ja voittoja ei ole tullut, vaikka pelejä on ajoittain hallittu mielin määrin, onkin sitten hyvä kysymys. Mutta itse uskon ihan aidosti siihen, että kyse on henkisen puolen asioista. Olen taipuvainen uskomaan, että kyse on ennen kaikkea pelaajien omista odotuksista omia suorituksiaan kohtaan. Parina edellisenä kautena tosin maalivahtipelaaminen ei ole ihan vaaditulla tasolla kauden alussa, mutta nyt sitä ongelmaa ei ole.

Mä jankutin näistä samoista asioista viime kaudellakin, kun jengi ulvoi täällä, että peli oli paskaa, pelaajat oli paskoja ja valmennus oli paskaa. Ja Salmelainen se vasta paska olikin. Siitä ei oikein tykätty. Mutta mä näin silloinkin asioita, joita muut eivät ilmeisesti nähneet. Viime kausi opetti, että aion jatkossakin luottaa enemmän itseeni ja omiin havainnointeihini kuin näkemyksiin, joissa ongelmia on ihan kaikilla saroilla. Usko pois, kyllä mäkin tunnistan paskan pelin, mutta niitä oikeasti paskoja pelejä HIFK:lle ei vain ole viime vuosina kovin montaa putkeen tullut, jolloin kyse on pakko olla jostain muusta kuin suurista pelillisistä ongelmista.
 

Burnittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Blackhawks, Chiefs, Liverpool
Keskimäärin viimeiset 10 kautta nyt ei todellakaan pidä paikkaansa, mutta viime kausien osalta olet varmasti ihan oikeassa. Jos jaksat muistella, sanotaanko nyt vaikka 5 kautta tästä taaksepäin, saatat huomata, että HIFK on kärsinyt kutakuinkin samoista ongelmista kauden aluissa riippumatta siitä, kuka joukkuetta valmentaa tai ketkä siellä pelaa. Jossain vaiheessa homma on kuitenkin joka ikinen kausi alkanut toimia, joten en oikein keksi muuta syytä siihen kuin sen, että rutiinien ja onnistumisten puute vaikuttaa pelaajien itseluottamukseen ja sitä kautta kaikkeen tekemiseen. HIFK:n perisyntihän on kausien alussa ollut se, että se on joko hävinnyt tiukkoja pelejä tai sille on tullut joku musta hetki, jonka aikana muuten tasainen matsi on revähtänyt tuloksellisesti. Se, miksi niitä onnistumisia ja voittoja ei ole tullut, vaikka pelejä on ajoittain hallittu mielin määrin, onkin sitten hyvä kysymys. Mutta itse uskon ihan aidosti siihen, että kyse on henkisen puolen asioista. Olen taipuvainen uskomaan, että kyse on ennen kaikkea pelaajien omista odotuksista omia suorituksiaan kohtaan. Parina edellisenä kautena tosin maalivahtipelaaminen ei ole ihan vaaditulla tasolla kauden alussa, mutta nyt sitä ongelmaa ei ole.

Mä jankutin näistä samoista asioista viime kaudellakin, kun jengi ulvoi täällä, että peli oli paskaa, pelaajat oli paskoja ja valmennus oli paskaa. Ja Salmelainen se vasta paska olikin. Siitä ei oikein tykätty. Mutta mä näin silloinkin asioita, joita muut eivät ilmeisesti nähneet. Viime kausi opetti, että aion jatkossakin luottaa enemmän itseeni ja omiin havainnointeihini kuin näkemyksiin, joissa ongelmia on ihan kaikilla saroilla. Usko pois, kyllä mäkin tunnistan paskan pelin, mutta niitä oikeasti paskoja pelejä HIFK:lle ei vain ole viime vuosina kovin montaa putkeen tullut, jolloin kyse on pakko olla jostain muusta kuin suurista pelillisistä ongelmista.
BOL:n kanssa samaa mieltä. Kuin olisi omasta kynästä tullut!
 

Theosaurus

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Anteeksi että lainaan kirjoistustasi, eikä seuraavassa ole mitään henkilökohtaista, mutta IFKn kohdalla toistuu niin usein tämä sana "JOS". Joten, JOS me oltaisiin pelattu paremmin, niin meillä olisi jo vähintäänkin jo kohta kahdeksaskymmenesviides mestaruus plakkarissa, vaan kun ei ole. Mutta jos joskus olisi.
Valitettavasti IFK:n kohdalla ei voi käyttää sanaa KUN… Jos vaikka sitten ensi kaudella
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sanotaanko nyt vaikka 5 kautta tästä taaksepäin, saatat huomata, että HIFK on kärsinyt kutakuinkin samoista ongelmista kauden aluissa riippumatta siitä, kuka joukkuetta valmentaa tai ketkä siellä pelaa. Jossain vaiheessa homma on kuitenkin joka ikinen kausi alkanut toimia, joten en oikein keksi muuta syytä siihen kuin sen, että rutiinien ja onnistumisten puute vaikuttaa pelaajien itseluottamukseen ja sitä kautta kaikkeen tekemiseen. HIFK:n perisyntihän on kausien alussa ollut se, että se on joko hävinnyt tiukkoja pelejä tai sille on tullut joku musta hetki, jonka aikana muuten tasainen matsi on revähtänyt tuloksellisesti. Se, miksi niitä onnistumisia ja voittoja ei ole tullut, vaikka pelejä on ajoittain hallittu mielin määrin, onkin sitten hyvä kysymys. Mutta itse uskon ihan aidosti siihen, että kyse on henkisen puolen asioista. Olen taipuvainen uskomaan, että kyse on ennen kaikkea pelaajien omista odotuksista omia suorituksiaan kohtaan. Parina edellisenä kautena tosin maalivahtipelaaminen ei ole ihan vaaditulla tasolla kauden alussa, mutta nyt sitä ongelmaa ei ole.

Mä olen tätä vähän ihmetellyt, että mistä se johtuu. Toisaalta Pikkaraisen/Peltosen pelisysteemissä on kyllä samoja vahvuuksia ja heikkouksia, joten samojen ongelmien kanssa ollaan myös painittu. Sitten kun esim. Tappara aivan täysin eri pelisysteemillä, mitä ovat vuosikymmenet hieroneet, aloittaa kauden noin. Meidänhän sen piti aloittaa kausi vahvasti, kun joukkue vahvistui, runko pysyi kasassa, valmennus pysyi ja viime kauden loppu oli vahva. Mitään jatkuvuutta ei tunnu olevan.

Toki Tapparalla saattoi jopa käydä niin, että kauden vahva alku johtuu osittain siitä, että nyt on lupa pelata railakasta kiekkoa ja se on jopa vapauttanut energiaa. Tapparahan perinteisesti on aloittanut runkosarjan vaisusti. Lisäksi itseluottamus on monella pelaajalla vuosien menestyksestä johtuen kohdallaan. IFK:ssa taas tuntuu, että se epäonnistumisen pelko on läsnä niin vahvasti ja esim. Vesalainen joka tuli hakemaan täältä ponnahduslautaa rahakkaampiin sarjoihin, niin tukkoisuus rassaa. Tapparalla myös valmennuksen vaihtumisesta huolimatta sellainen tietty peruspelaamisen rakenne kunnossa. IFK:lla ei oikein ole mitään niin syvää pelillistä identiteettiä, kun että fyysistä ja yritteliästä kiekkoa pitäisi pelata ja tarkoitan tällä ihan junioripolkua myös.
 

Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
IFK:n pistekeskiarvo on tällä hetkellä sellainen, että sillä ollaan kauden päätteeksi kakkosia. Viimeisen 15 vuoden aikana 2 kertaa kolmosella ollut kovempi keskiarvo. IFK itse on pystynyt viimeisen 10v aikana 2 kertaa parempaan.

Pari kertaa on epäonnistuttu johtoasemassa, mutta melko hyvin on kausi lähtenyt liikkeelle ainakin tuloksellisesti. Jos nyt realismin pitää mukana.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Otan tähän pistesaldoon toisen näkökulman. Kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen IFK on kärkeä jäljessä viisi pistettä. Pettämättömällä logiikalla 16 kierroksen jälkeen ero on kymmenen pistettä. Kun 40 kierrosta on pelattu, ero on jo 25 pistettä. Peltonen on luultavasti saanut kenkää tässä vaiheessa ja jengissä on viisi uutta pelaajaa. Koko ykkösketjun kausi on ohi ja Åsten on tehnyt neljännen maalinsa. Jori Lehterän tilalla on Tero Lehterä.

Tää on selvä homma. Kenkää kaikille.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Jossain vaiheessa homma on kuitenkin joka ikinen kausi alkanut toimia
Kunpa tämä olisikin totta. Viimeisen 15:n vuoden aikana me ollaan oltu finaaleissa kaksi kertaa ja edellisestä kerrasta on kulunut 8 vuotta. Viimeisten viiden kauden runkosarjan sijoitukset ovat 1, 9, 5, 6 ja 6 (ka 5,4). Loppusijoitus on ollut 4, 6, 3, 6 ja 4 (ka 4,6). Jokaiselle joukkueelle, me mukaanlukien, mahtuu kauteen hyviäkin hetkiä ja niiden ansiosta me ollaan raastettu itsemme playoffseihin, joissa ollaan pärjätty hieman paremmin kuin runkosarjassa. Vaatimustaso, kuten olemme niin monena vuonna nähneet, vaihtelee kovasti fanien kesken. En itse löydä tilastoista ”toimimisen alkamista”. Sen sijaan tilastollisesti kuluva kausi on alkanut samaa noudattaen. Kahdeksan pelatun pelin jälkeen, me ollaan viisi pistettä kärjestä perässä sijalla 6. Yleensä se menee niin, että runkosarjassa hyvin pärjäävä joukkue pärjää myös playoffseissa. Toki yllätyksiäkin sattuu.
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Otan tähän pistesaldoon toisen näkökulman. Kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen IFK on kärkeä jäljessä viisi pistettä. Pettämättömällä logiikalla 16 kierroksen jälkeen ero on kymmenen pistettä. Kun 40 kierrosta on pelattu, ero on jo 25 pistettä. Peltonen on luultavasti saanut kenkää tässä vaiheessa ja jengissä on viisi uutta pelaajaa. Koko ykkösketjun kausi on ohi ja Åsten on tehnyt neljännen maalinsa. Jori Lehterän tilalla on Tero Lehterä.

Tää on selvä homma. Kenkää kaikille.
Hah, tämä oli aika hauska! Toivottavasti et ole ihan tosissasi.
 

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Hah, tämä oli aika hauska! Toivottavasti et ole ihan tosissasi.
En tietenkään. Minua itse asiassa riepoo, että joukkueilla on täysin eri pelimääriä ja joutuu aina arpomaan, onko sarjatilanne oikeasti se, mikä on. Sitten pohditaan tuhat eri skenaariota, kuinka seuraavat pelit voisivat mennä. Lopuksi tuhannesensimmäinen onkin se, joka toteutuu…
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä olen tätä vähän ihmetellyt, että mistä se johtuu. Toisaalta Pikkaraisen/Peltosen pelisysteemissä on kyllä samoja vahvuuksia ja heikkouksia, joten samojen ongelmien kanssa ollaan myös painittu. Sitten kun esim. Tappara aivan täysin eri pelisysteemillä, mitä ovat vuosikymmenet hieroneet, aloittaa kauden noin. Meidänhän sen piti aloittaa kausi vahvasti, kun joukkue vahvistui, runko pysyi kasassa, valmennus pysyi ja viime kauden loppu oli vahva. Mitään jatkuvuutta ei tunnu olevan.

Toki Tapparalla saattoi jopa käydä niin, että kauden vahva alku johtuu osittain siitä, että nyt on lupa pelata railakasta kiekkoa ja se on jopa vapauttanut energiaa. Tapparahan perinteisesti on aloittanut runkosarjan vaisusti. Lisäksi itseluottamus on monella pelaajalla vuosien menestyksestä johtuen kohdallaan. IFK:ssa taas tuntuu, että se epäonnistumisen pelko on läsnä niin vahvasti ja esim. Vesalainen joka tuli hakemaan täältä ponnahduslautaa rahakkaampiin sarjoihin, niin tukkoisuus rassaa. Tapparalla myös valmennuksen vaihtumisesta huolimatta sellainen tietty peruspelaamisen rakenne kunnossa. IFK:lla ei oikein ole mitään niin syvää pelillistä identiteettiä, kun että fyysistä ja yritteliästä kiekkoa pitäisi pelata ja tarkoitan tällä ihan junioripolkua myös.

Mä luulen, että Tapparassa on lähdetty ajamaan muutoksia varsin maltillisesti. Se olisi musta myös viisasta, koska miksi korjata ehjää? Lisäksi Grönborgilla on aika paljon pelissä imagollisesti ja ammatillisesti, koska Tapparan Suuri Muutos henkilöityy nyt häneen. Veikkaisin, että vielä nyt mennään aika vanhojen pohjilla, mutta ajan kanssa Grönborg ajaa sitten omia juttujaan sisään. Ja psykologisesti ja tuloksellisesti se on helpointa, jos joukkue saa hyvän startin. Ja se on saatu.

Kaikki olisi paljon helpompaa, jos pelaajat olisivat robotteja :).

Kunpa tämä olisikin totta. Viimeisen 15:n vuoden aikana me ollaan oltu finaaleissa kaksi kertaa ja edellisestä kerrasta on kulunut 8 vuotta. Viimeisten viiden kauden runkosarjan sijoitukset ovat 1, 9, 5, 6 ja 6 (ka 5,4). Loppusijoitus on ollut 4, 6, 3, 6 ja 4 (ka 4,6). Jokaiselle joukkueelle, me mukaanlukien, mahtuu kauteen hyviäkin hetkiä ja niiden ansiosta me ollaan raastettu itsemme playoffseihin, joissa ollaan pärjätty hieman paremmin kuin runkosarjassa. Vaatimustaso, kuten olemme niin monena vuonna nähneet, vaihtelee kovasti fanien kesken. En itse löydä tilastoista ”toimimisen alkamista”. Sen sijaan tilastollisesti kuluva kausi on alkanut samaa noudattaen. Kahdeksan pelatun pelin jälkeen, me ollaan viisi pistettä kärjestä perässä sijalla 6. Yleensä se menee niin, että runkosarjassa hyvin pärjäävä joukkue pärjää myös playoffseissa. Toki yllätyksiäkin sattuu.

Sulta jäi ilmeisesti huomioimatta, että viestini koski viittä edellistä kautta, vaikka sen kyllä olin kirjoittanut. Kauden 19-20 jäivät kokonaan pleijarit pelaamatta. Siltä kaudelta sijoitus määräytyi runkosarjan sijoituksen mukaan. Ja kyllä, olen harvinaisen tietoinen siitäkin, että runkosarjan loppu meni tuolloin ihan perseelleen, eikä lähtökohdat pleijareihin olisi olleet täällä monella kovinkaan valoisat. Mutta seison aiemmassa kannassani, että se joukkue oli kasattu nimenomaan pleijareita silmällä pitäen Jere Sallisine ja Teemu Turusineen. Mutta sen jengin pleijari-isku jäi kokonaan näkemättä. Mutta silläkin kaudella, kuten myös muina mainitseminani viitenä kautena HIFK on pelannut jossain vaiheessa kautta hyvää ja tuloksellista jääkiekkoa.

Minua ei niin hirveästi ne runkosarjojen sijoitukset edelleenkään kiinnosta. Eivät ole täysin merkityksettömiä, mutta niiden perusteella ei jaeta kuin osa CHL-paikoista ja arvotaan puolivälieräparit. Mulle minimitavoite on välierät ja niissä ollaan pelattu toissakautta lukuunottamatta kaudesta 2015-16 alkaen. Lieventävänä asianhaarana kaudella 21-22 voidaan pitää kollektiivista koronaan sairastumista toista kevättä putkeen ja silloinkin kaaduttiin seiskapelissä TPS:ää vastaan saappaat jalassa. Siinäkin pelissä TPS teki muistaakseni voittomaalinsa Motinin ulosajon seurauksena tulleen femman aikana. Se tuomiohan oli oikeusmurha.

En ymmärrä, mitä järkeä on nyt tuijottaa jotain runkosarjasijoituksia kahdeksan pelin jälkeen, kun jengeillä on eri määrä pelejä pelattuna eikä kaikki jengit ole kohdanneet toisiaan edes yhtä kertaa. Mutta kukin toki tyylillään.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Sulta jäi ilmeisesti huomioimatta, että viestini koski viittä edellistä kautta,
Ei jäänyt huomioimatta. Siksi luettelinkin sijoitukset viideltä edelliseltä kaudelta.
Minua ei niin hirveästi ne runkosarjojen sijoitukset edelleenkään kiinnosta.
Kausikortin ostaneena, minua kiinnostaa. Miksi sitten seuraat sarjaa jos tulokset eivät niin hirveesti kiinnosta?
En ymmärrä, mitä järkeä on nyt tuijottaa jotain runkosarjasijoituksia kahdeksan pelin jälkeen, kun jengeillä on eri määrä pelejä pelattuna
Yleensä seuraan po-taulukkoa mutta nyt ei tarvitse kun sekä meillä että runkosarjaa johtavalla on molemmilla kahdeksan peliä pelattuna. Ja nyt jo ollaan viisi pistettä jäljessä eli takamatkalla. Kirjoitin jo ennen kauden alku toiveenani olevan ettei taas tänäkin vuonna tarvitsisi rimpuilla itseään jatkoon vaan pelattaisiin tasapainoinen kausi kun kerrankin pelimerkit ovat kohdallaan ja lähdettäisiin mitalipeleihin hyvistä asemista. Väärä tai ei mutta ehkä se on sitten minun tyylini.
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä luulen, että Tapparassa on lähdetty ajamaan muutoksia varsin maltillisesti. Se olisi musta myös viisasta, koska miksi korjata ehjää? Lisäksi Grönborgilla on aika paljon pelissä imagollisesti ja ammatillisesti, koska Tapparan Suuri Muutos henkilöityy nyt häneen. Veikkaisin, että vielä nyt mennään aika vanhojen pohjilla, mutta ajan kanssa Grönborg ajaa sitten omia juttujaan sisään. Ja psykologisesti ja tuloksellisesti se on helpointa, jos joukkue saa hyvän startin. Ja se on saatu.

Omaan silmääni he ovat muuttaneet ihan kaiken. Ei vedetä trapia vaan karvataan aina pystyyn ja jopa vähän " typerästi". Toki kiekollisessa pelissä voi olla rytmejä vanhasta. En niin montaa peliä ole nähnyt, että voisin sanoa, mutta sen käsityksen olen saanut, että viivelähtöjen sijaan lähdetään hanakasti pystyyn myös kiekolla. Hyvin epätapparamaista siis. Kuten sanoin, niin Tapparahan aloitti monta syksyä heikosti useamman kauden. Toivotaan nyt, että syksyn lentokeli muuttuu loppukauden kaaokseksi ja Grönborg on pudotuspeleissä yhtä aseeton, kuin Petu Matikainen meillä.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Luulenpa olla että IFK:n menestyminen tai menestymättömyys on aika vahvasti sidoksissa tuohon joukkueen terveystilanteeseen. Mistään muusta en huolissani ole ainakaan vielä.

Kaikki mahdollisuudethan meillä on, mutta jos tämä nyt menee jatkuvaksi rimpuiluksi kokoonpanon kanssa, ja pitkät sairaslomat avainpelaajille seuraa toisiaan, niin onhan se vaikea pitää mitään koostumuksia tasakentin sekä yv/av, ja kehittää peliä ja tätä stooria kauden mittaan. Ei me mitään suojakupua noille saada, mutta näin tämä ei saa jatkua kun on liikkeelle taas lähtenyt. Nyt on mentävä paremmin jatkossa noiden määrien suhteen, eikä suuntaus olla tämä.
 
Viimeksi muokattu:

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Omaan silmääni he ovat muuttaneet ihan kaiken. Ei vedetä trapia vaan karvataan aina pystyyn ja jopa vähän " typerästi". Toki kiekollisessa pelissä voi olla rytmejä vanhasta. En niin montaa peliä ole nähnyt, että voisin sanoa, mutta sen käsityksen olen saanut, että viivelähtöjen sijaan lähdetään hanakasti pystyyn myös kiekolla. Hyvin epätapparamaista siis. Kuten sanoin, niin Tapparahan aloitti monta syksyä heikosti useamman kauden. Toivotaan nyt, että syksyn lentokeli muuttuu loppukauden kaaokseksi ja Grönborg on pudotuspeleissä yhtä aseeton, kuin Petu Matikainen meillä.

Olet luultavasti oikeassa, enkä todellakaan ole mikään Tappara-asiantuntija. Heitän ilmoille kuitenkin sellaisen arvelun, että valtaosa pelaajista on pelannut urallaan muutakin kuin trappia, joten kun Tapparassakin on ollut aika paljon muutoksia, Tapola-trapin ja viivelähtöjen pelaaminen olisi luultavasti ollut suurempi kulttuurishokki kuin se, ettei sitä pelata. Ainakaan yhtä orjallisesti kuin viime vuosien Tappara on pelannut. Epäjääkiekoksikin sitä Tapola-Rautakorpi-kiekkoakin kai on kutsuttu, vaikka äärimmäisen tuloksellista on ollutkin. Tapparassa on kuitenkin runsaasti pelaajia, jotka trappaavat tarvittaessa laadukkaasti vaikka unissaan ja ovat sen suhteen ehkä suurempia talentteja kuin RG itse. Tapparahan pääsi tavallaan lähtemään myös aika paineettomasti kauteen, koska median kaikki paukut menivät HIFK:n ylihehkuttamiseen, Kärppien tilanteen spekulointiin, Ilveksen "nyt pitäisi kyllä jo oikeasti haastaa Tappara ihan tosissaan myös kaukalossa"-juttuihin. Grönborgista tehtiin toki juttuja, mikä on ihan oikeinkin, koska on oikeasti mielenkiintoinen tyyppi ja haku, mutta muuten Tapparan joukkue ei kauheasti ole kiinnostanut. Ja sehän on pelaajien näkökulmasta vain hyvä asia. Kuitenkin siellä on viime kaudenkin onnistujista vielä aika moni kokoonpanossa.

Mun tapoihini ei oikein kuulu toivoa kenellekään erityisesti pahaa, mutta sellaisen toiveen voin kyllä helposti esittää, että sellaiset HIFK:lle vuodesta toiseen osuvat vastoinkäymiset kauden kriittisillä hetkillä, joiden takia paras on jäänyt vähän piippuun, olisi ihan erityisen mukava nähdä Tapparankin osalta.
 

sixpack

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun tapoihini ei oikein kuulu toivoa kenellekään erityisesti pahaa, mutta sellaisen toiveen voin kyllä helposti esittää, että sellaiset HIFK:lle vuodesta toiseen osuvat vastoinkäymiset kauden kriittisillä hetkillä, joiden takia paras on jäänyt vähän piippuun, olisi ihan erityisen mukava nähdä Tapparankin osalta
Mites tuo sun allekirjoitukses tähän ajatuksenjuoksuun oikein sopii siis tuo ensimmäinen?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös