[OFFTOPIC ALKAA/] Maalivahdin merkityksestä tähän väliin, kun katselin sivusilmällä Kärppien ja Tapparan välistä peliä illalla.
Pelin lopussa oli tilanne, jossa Kärpät pelasi ilman maalivahtia hakien tasoitusta kuudella kenttäpelaajalla. Heittivät sitten puolesta kentästä kiekon kohti Tapparan maalia. Heljanko nappasi tämän ja lähetti kiekon kohti Kärppien maalia. Paikalla olleiden ja videokuvan perusteella olisi mennyt maaliin. Huomioitavaa tässä tilanteessa oli se, että Kärppien siviviivalla oli Tapparan pelaajista Levtchi ja Puhakka. Kaikki, siis kaikki, Kärppien pelaajat olivat heidän kahden takana Kärppien maalin suhteen.
No miten tilanteessa kävi? Puhakka paitsiosääntöä uhmaten hyppäsi kopatakseen kiekon itselleen siniviivalla ja syötti sen vielä Levtchille joka puttasi maaliin. Siis ei voinut Puhakka sen verran odottaa, että oma maalivahti saattaisi saada maalin aikaan. Kun pitkästä kiekosta ei ollut mitään hätää ja olisivat ehtineet kahdestaan tehdä sen 1-4-maalin siinä 40sek ennen pelin loppua joka tapauksessa.
Heljangon ilme ja kehonkieli olikin sitten käsinkosketeltavaa. Varmaan kiva fiilis kopissa. [/OFFTOPIC LOPPUU]
Tällaista itsekkyyttä en halua koskaan nähdä HIFK:ssa. Terve itsekkyys tilanteesta riippuen on välillä jopa suotavaa, erittäinkin, mutta oman joukkueen maalivahdilta maalin vieminen ei sitä ole. Eikä se ole sitä joukkuehengen muodossakaan.