En usko sekuntiakaan, että suunnitelmissa oli pyllistää tolla tavalla. Toi peli hävittiin pelaajien korvien välissä ja siitä ”ja lopussa Tappara voittaa aina”-ajattelusta pitää päästä eroon. Se ei ole tietoista, vaan ihan samaa kuin meillä muillakin. Se perustuu aiempiin kokemuksiin ja aiheuttaa jonkin sortin pelkoa. Se ei lamauta kokonaan, mutta jos se vie jokaiselta pelaajalta yhdenkin prosentin ”täystehosta”, se näkyy ja kertautuu. Samaan aikaan Tapparan puolella saadaan samasta syystä 1% lisää, niin siinähän se ero tulee.
Tarvittaisiin se yksi voitto Nokia Areenalta ja Tampereen jengien etulyöntiasema menettää huomattavan paljon merkitystä. Voi olla, ettei voiteta koskaan tuolla, mutta siihen en usko. Kun se pelko katoaa, toimintakin muuttuu. Pelko on inhimillistä, koska siitä seuraava tunne on epämiellyttävä. Mutta kun tunnetta harvoin voi pakottaa, niin ei se puhumalla tai välttelemällä mihinkään katoa. Vain voitto auttaa. Ehkä pitäisi laittaa ihan läskiksi? Enkä nyt tarkoita kentällä, vaan henkisellä puolella. Tehdä tappioista kunnon vitsi, josko se rentouttaisi?
Pelillisesti ei ollut loppua lukuunottamatta mitään hätää ja Liiga-avaukseksi ajoittain yllättävän hyvääkin peliä. Ehkä se 2-0-johto saatiin liian nopeasti ja helpolla? Henkisestihän tämä Liiga-avaus oli muutenkin pahin mahdollinen, kun jengin ympärillä kauhea mediahype ja sitten se Nokia Areenan peikko. Sellainen perustappio ei ehkä vituttaisi niinkään. Silti tämä oli vain yksi peli. Joukkue on toivottavasti pelin nollannut aamuun mennessä.
Ei tässä mitään ole hävitty vielä. Paitsi yksi ottelu. Itse olen budjetoinut Tappara-pelit perinteisesti kotivoitoiksi ja vierastappioiksi, joten aikataulussa ollaan.