Missä menee IFK:n juniorilätkä tällä hetkellä? Asia kiinnostaa ja huolettaa mua sekä `en gång, alltid `elinkautisvankina, että myös kiekkojuniorin faijana.
Asia nousi taas framille kun juttelin frendini kanssa, joka skulasi IFK:n liigajengissä vuosituhannen vaihteessa, hänen erittäin lahjakkaan poikansa tulevasta seurasta. Poikansa on ensi vuonna C-ikäinen ja on aika valita se seura, josta ponnistetaan kohti kirkkaimpia valoja jos rahkeet riittää. Jokerit on tehnyt frendin skloddille "tarjouksen" edustusjoukkuepaikasta vuotta vanhempien ykkösjoukkueessa ja luvanneet paikan ylemmissä ketjuissa. Lisäksi kaverilla takataskussa mm. ison (64 huippujoukkuetta) kansainvälisen turnauksen parhaan pelaajan palkinto päättyneeltä kaudelta jne. Todella lahjakkaasta junnusta siis on kyse.
Pojan isä tosiaan pelasi itse IFK:ssa C-ikäisestä eteenpäin nousten lopulta liigaan IFK:n riveissä, eli on IFK, henkeen ja vereen. Tästä luonnollisesti lähdin kysymään, eikö IFK olisi myös yksi vaihtoehto kolmen muun ehdokkaan lisäksi? Vastaus sai kyllä mietteliääksi: "Tällä hetkellä IFK:n junioriorganisaatio (sis. valmentajat, joukkueenjohtajat jne.) on täynnä vanhoja, IFK:ssa todella kauan vaikuttaneita, kaavoihinsa kangistuneita ukkoja, vanhoine pölyttyneine ajatuksineen ja valmennusmetodeineen. Valmennusmetodit ovat 80-luvulta ja koko organisaatio tulisi tuulettaa ylhäältä alas asti, jotta takavuosien kaltainen imu pääkaupunkiseudun tavoitelluimpana junioriseurana voisi palata".
Kysyin miten hän näkee Peltosen, Lydmanin ja Kuhdan merkityksen ja mahdollisuuteen vaikuttaa sekä uudistaa koko junnutoimintaa. Sanoi, että imagomielessä näiden kavereiden palkkaaminen on huikean fiksu veto. Näkemystä pelaajauralta on todella paljon ja ko. herrat henkilökohtaisesti hyvin tuntevana pitää kaikkia kolmea todella fiksuina kavereina. Silti kaverini epäilee näiden muutaman huippunimen resursseja uudistaa toimintaa perinpohjaisesti, kohtuullisessa aikaikkunassa. Pelkona on, että muutos keskittyy vain A - C junnuihin kun monesti joukkuevalinta tehdään jo paljon aikaisemmin. Lisäksi muistutti, että nimekkäillä uudistajilla ei ole valmennuskokemusta takataskussa ja pohdiskeli kuinka tämä hidastaa oikeiden peliliikkeiden tekemistä kun uutta perustusta rakennetaan.
Kaveri tuntee todella hyvin edelleen IFK:n organisaation avainhenkilöitä pelattuaan useiden kanssa samaan aikaan, samoissa joukkueissa vuosia. Siksi kyseisiin kommentteihin ei kannata välttämättä suhtautua pelkästään ylimielisesti naureskellen. Kun tähän lisätään se, että frendi on erään pks:llä vaikuttavan, resursseihin nähden erittäin hyvin menestyneen kasvattajaseuran valmennuspäällikkö ja käytynä on kaikki jääkiekkoliiton järjestämät valmennustasot, niin näkemystä hänellä on.
Loppuun totesi, että Blues ja Jokerit ovat tällä hetkellä huikeasti edellä juniorityön tasossaan ja mm. Kiekko-Vantaatakin pidetään lajipiireissä paremmin ohjattuna organisaationa, kuin IFK:ta.
Töitä olis ja ehkä snadisti kiirekin.
Ps. itsehän en asioista mitään tiedä, mutta oma poika pelaa Bluesissa ja olen erittäin tyytyväinen valmennukseen ja toimintaan kokonaisuudessaan. Poika käy treeneissä IFK:n lippis päässä ja ottaa vittuilut vastaan kuin mies. Ei oo helppoo olla IFK :-)
Asia nousi taas framille kun juttelin frendini kanssa, joka skulasi IFK:n liigajengissä vuosituhannen vaihteessa, hänen erittäin lahjakkaan poikansa tulevasta seurasta. Poikansa on ensi vuonna C-ikäinen ja on aika valita se seura, josta ponnistetaan kohti kirkkaimpia valoja jos rahkeet riittää. Jokerit on tehnyt frendin skloddille "tarjouksen" edustusjoukkuepaikasta vuotta vanhempien ykkösjoukkueessa ja luvanneet paikan ylemmissä ketjuissa. Lisäksi kaverilla takataskussa mm. ison (64 huippujoukkuetta) kansainvälisen turnauksen parhaan pelaajan palkinto päättyneeltä kaudelta jne. Todella lahjakkaasta junnusta siis on kyse.
Pojan isä tosiaan pelasi itse IFK:ssa C-ikäisestä eteenpäin nousten lopulta liigaan IFK:n riveissä, eli on IFK, henkeen ja vereen. Tästä luonnollisesti lähdin kysymään, eikö IFK olisi myös yksi vaihtoehto kolmen muun ehdokkaan lisäksi? Vastaus sai kyllä mietteliääksi: "Tällä hetkellä IFK:n junioriorganisaatio (sis. valmentajat, joukkueenjohtajat jne.) on täynnä vanhoja, IFK:ssa todella kauan vaikuttaneita, kaavoihinsa kangistuneita ukkoja, vanhoine pölyttyneine ajatuksineen ja valmennusmetodeineen. Valmennusmetodit ovat 80-luvulta ja koko organisaatio tulisi tuulettaa ylhäältä alas asti, jotta takavuosien kaltainen imu pääkaupunkiseudun tavoitelluimpana junioriseurana voisi palata".
Kysyin miten hän näkee Peltosen, Lydmanin ja Kuhdan merkityksen ja mahdollisuuteen vaikuttaa sekä uudistaa koko junnutoimintaa. Sanoi, että imagomielessä näiden kavereiden palkkaaminen on huikean fiksu veto. Näkemystä pelaajauralta on todella paljon ja ko. herrat henkilökohtaisesti hyvin tuntevana pitää kaikkia kolmea todella fiksuina kavereina. Silti kaverini epäilee näiden muutaman huippunimen resursseja uudistaa toimintaa perinpohjaisesti, kohtuullisessa aikaikkunassa. Pelkona on, että muutos keskittyy vain A - C junnuihin kun monesti joukkuevalinta tehdään jo paljon aikaisemmin. Lisäksi muistutti, että nimekkäillä uudistajilla ei ole valmennuskokemusta takataskussa ja pohdiskeli kuinka tämä hidastaa oikeiden peliliikkeiden tekemistä kun uutta perustusta rakennetaan.
Kaveri tuntee todella hyvin edelleen IFK:n organisaation avainhenkilöitä pelattuaan useiden kanssa samaan aikaan, samoissa joukkueissa vuosia. Siksi kyseisiin kommentteihin ei kannata välttämättä suhtautua pelkästään ylimielisesti naureskellen. Kun tähän lisätään se, että frendi on erään pks:llä vaikuttavan, resursseihin nähden erittäin hyvin menestyneen kasvattajaseuran valmennuspäällikkö ja käytynä on kaikki jääkiekkoliiton järjestämät valmennustasot, niin näkemystä hänellä on.
Loppuun totesi, että Blues ja Jokerit ovat tällä hetkellä huikeasti edellä juniorityön tasossaan ja mm. Kiekko-Vantaatakin pidetään lajipiireissä paremmin ohjattuna organisaationa, kuin IFK:ta.
Töitä olis ja ehkä snadisti kiirekin.
Ps. itsehän en asioista mitään tiedä, mutta oma poika pelaa Bluesissa ja olen erittäin tyytyväinen valmennukseen ja toimintaan kokonaisuudessaan. Poika käy treeneissä IFK:n lippis päässä ja ottaa vittuilut vastaan kuin mies. Ei oo helppoo olla IFK :-)