Se fiilis mikä jäi eilen Halosesta mieleen oli se, että välillä torjui solidisti, mutta henkinen epävarmuus loisti toisaalta monta kertaa kun katsoi taakseen, että luiskahtiko se sittenkin sisään. Sellainen maalivahdille tärkeä Mt. Everestin korkuinen itseluottamus ja varmuus omaan tekemiseen puuttui, jota ei kyllä yhtään auttanut puolustuksen osittainen löysyys (oli paljon kyllä hyviäkin elementtejä). Tuohimaa toisessa päässä hoiti tonttinsa täysin moitteettomasti ottelun alkuvihellyksestä pelin loppuvihellykseen saakka.