Brewer, Borsato, Korak & Kojak
Cobol on aivan oikeassa: Jaroslav Bednar ei ole sentteri. Mikäli IFK:ssa olisi ollut hänen kaudellaan kädellinen sentteri, joka olisi jakanut vauhdissa olevalle Jardalle syöttöjä suoraan lapaan hyökkäyssiniviivalle, olisivat Jardan tehot olleet käsitykseni mukaan vielä aivan eri luokkaa kun ne olivat kaudella 2000-2001 IFK:ssa (32 + 28 = 60). Jardan tehoista suuri osa katosi siihen, että sai tehdä kaiken työn itse.
Cobol on edelleen oikeassa siinä, että sekä Tuomo Ruutu että Tommi Santala ovat huippusenttereitä. Kummankaan kanssa ei käsitykseni mukaan ole voimassaolevaa sopimusta eikä kummankaan osalta ole varmistettu kädellistä stunttia 15.7.2003 tapahtuvan yllättävän täystuhon varalta.
Cobol on edelleen oikeassa siinä, että Toni Häppölä ei ole huippusentteri. Vastaavasti huippusenttereitä eivät ole myöskään Petri Pakaslahti, Toni Sihvonen, Antti Aalto, Ville Viitaluoma, Kim Hirschovits, Aigars Cipruss tai Arto Kuki, joilla kaikilla voi olla parhaimmillaan käyttöä jonkun joukkueen (esimerkiksi SaiPan, ei kuitenkaan nykyIFK:n eikä erityisesti kauden 2003-2004 jengin) ykkösketjussa tai kakkosketjussa. Huippusentterillä on oltava kädet, pää ja mieluiten myös jalkoja. Huippusentterin täytyy kyetä avaamaan hyökkäyksiä vauhdissa oleville laitureille ja myös itse käyttää maalipaikat hyväkseen.
Sanoisin Cobolille vielä, että suippoleuat kaatuivat tällä kaudella juuri senttereidensä kädettömyyteen ja siihen, että heidän taitonsa ja luisteluvoimansa eivät riittäneet edes Kärpäsiä vastaan. Antti Aalto ja Petri Palaslahti olivat kyllä hyviä aloittajia, erityisesti Pakaslahti, mutta kädet, jalat ja ennen kaikkea pää puuttuivat. Onneksi näin kävi, koska tulevan maajoukkuevalmentajamme huipulle kehittämä suippoleukojen passiivinen koukkaushippa oli tekemässä suomalaiselle jääkiekolle samaa kuin catenaccio italialaiselle ja eurooppalaiselle jalkapallolle 1960- ja 1970-luvuilla; tuhomassa negatiivisella pelitavalla kaiken ilon ja viihdyttävyyden jääkiekosta.