Ja se kokonaisuus ei ole vielä kertaakaan riittänyt Salmelaisen aikana finaaliin asti.
Tämähän on aivan totta, eli faktaa. Se onkin sitten toinen juttu, onko Tobias mahdollisesti jollakin kaudella rakentanut sellaisen joukkueen, joka olisi kokonaisuutena riittänyt ilman muita muuttujia finaaliin asti. Itse sanoisin, että on, ehkä jopa kahdesti: 2019-2020 sekä 2020-21. Ja se muuttuja oli korona. Olisin voinut laittaa viime kauden jengin samaan kastiin, mikäli Garteig olisi pelannut samalla tasolla kuin runkosarjan lopussa ennen loukkaantumistaan ja ellei HIFK olisi tippunut jo puolivälierissä.
En hetkeäkään usko, että Dyk on haluttu jengiin, koska on
kiva ja fiksu kaveri, vaan siksi, että on monikäyttöinen, työteliäs, parhaimmillaan keväällä ja on osoittanut osuvansa myös tolppien väliin. Se, että hän on pidetty joukkuepelaaja ja asenne on kultaa, voi kuitenkin olla sellainen tekijä, joka kallistaa vaakakupin hänen edukseen, jos vaihtoehtona on joku "muuten tasavahva" vaihtoehto. Tuttu pelaaja on aina pienempi riski kuin vieras. Kyllä minäkin palkkaisin hyvin suurella todennäköisyydellä sellaisen henkilön herkemmin, josta on omakohtaista kokemusta ja itse tykkään kuin sellaisen, josta omakohtaista kokemusta ei ole. Varsinkin, jos on haluttu, että joukkueen runko pysyy mahdollisimman stabiilina. Sitten voi olla työtehtäviä tai muita rooleja, joihin halutaan nimenomaan talon ulkopuolelta tekijä tai sillä talon ulkopuolelta tulevalla on etu joissain muissa asioissa. Mehän emme tiedä, ketkä ovat olleet Dykin vaihtoehtoja ja kuinka paljon he ovat maksaneet. Emme toki tiedä sitäkään, paljonko Dyk tällä kaudella maksoi. Ensi kauden sopimus olisi todennäköisesti ollut se edullisempi kausi, koska niin se usein menee.
Kyllä mä pystyn elämään sen kanssa, että Dyk vaihtaa maisemaa. Mutta olisin mä hänet mielelläni pitänytkin sopimuksensa loppuun asti. Ei missään nimessä ole minkäänlainen este HIFK:n menestykselle, mutta ymmärrän, että kyllä hänenkin pitää tulosta tehdä. Mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että HIFK:sta ei alkukaudesta noussut Melartin ja Salinin lyhyitä mahtisuorituskausia ja Taposta lukuunottamatta kukaan yksilö positiivisesti esiin. Mistä se johtui, on mysteeri ainakin minulle. Itse epäilen, että median kohuotsikot kolmen tappion jälkeen saivat jengin rillit huuruun ja itseluottamus meni kollektiivisesti kaikilta. Tiedän myös sen, että HIFK:ssa oltiin etukäteen ajateltu, että henkisen puolen ammattilainen olisi ennen kaikkea nuoria varten, mutta nopeasti kävi ilmi, että junnut olivat cool, mutta kokeneilla pelaajilla oli tarvetta henkiselle valmentajalle. Ja kun jengi sai vihdoin juonesta kiinni, Sebastian Dyk oli loukkaantuneena. Todennäköisesti hänkin olisi esiintynyt edukseen muiden ohella, jos olisi ollut pelikunnossa.