Tässä eristäytymisen ja hiljaiselon tilanteessa on ainakin yksi hyvä puoli eli se, että jatkoajan palstaa voi lukea ja palstalle voi kirjoittaa saamatta tartuntaa (kunhan käyttää omia näppiksiä eikä anna muiden hipelöidä niitä).
Täällä on kirjoitettu huhuista ja ensimmäisistä sopimusuutisista ja spekuloitu yhtä sun toista, mitä vahvistuksia tarvitaan meille.
Ensin onnittelut Engbergille ja oma pahoittelut siitä, että ei ilmeisesti ollut tilaa nuorelle kaverille. Sen sijaan meillä on vielä esim. Petrell, Åsten ja Tallberg (ehkä myös Nykopp ja J Keränen) ensi kauden jengissä. Kyllä kehittyvä Engberg pian ajaa ohi ellei jo ajanut.
Katselin tässä, yrittäessäni miettiä what went wrong viime kaudella, erinäisiä tilastoja. Jotkut ovat ihan ok, mutta kyllä HIFK:lta pitäisi voida edellyttää paljon parempaa kuin viimeiset 21 kautta ovat antaneet. Jos katsoo pelkkää runkosarjaa, se näyttää seuraavalta (sijoitukset alkaen 1999-2000): 6/4/10/7/3/4/2/6/7/7/4/3/3/8/9/7/1/9/5/6/6.
Jos hyväksyttävä on top4, niin eipä ole kuin 38 % viidettä sijaa parempia sijoituksia, ts. 8 kappaletta. Valmentajat noin kausina ovat olleet Lehkonen-Blomqvist-Pentti Matikainen/Aravirta/Aravirta-Pentti Matikainen/Shedden/Jalonen/Jalonen/Petri Matikainen/Törmänen. Silti en haluaisi enää yhtäkään Matikaista HIFK:hon, enkä myöskään lisää Pikkaraisia (kaksi olisi riittänyt). Kolme viimeistä kautta ovat olleet Selin, Selin-Pikkarainen ja Pikkarainen. Sijoitukset 5./6./mitätöity tai 6. ja olisi voinut jopa olla 7. Mutta onpa ollut huonompiakin kausia.
No, mikä meni pieleen? Kaikki pelityyliin ja taktiikkaan sekä pelaajamateriaaliin liittyvät asiat on täällä puitu moneen kertaan ja mielipiteitä on monia.
Itse pysyn kannassani, että peli perustui enimmäkseen raastavaan karvaukseen, joka helposti väsyttää pelaajia ja altistaa vammoille, mutta myös rasituksessa helpommin tartunnoille (samaa nähtiin jo viime keväänä, kun koko ykkösketju peluutettiin piippuun, nyt oli sentään leveyttä). Siis karvausta koko kentällä. Kiekko vietiin usein yhden pelaajan toimesta ylöspäin joko pitkänä päätyyn ja karvattiin taas tai taitavamman pelaajan toimesta yli vastustajan sinisen ja siellä sitten alkoi maalin ympäri kirmaaminen. Laukaukset usein huonoista sektoreista ja varsinkin alkukaudesta täysin ilman maskia, myöhemmin maskiakin oli vähän.
Harvemmin näki lyhytsyöttöpeliä tai hyviä avauksia, joista joku olisi murtautunut yksin läpi. Tätä lähes kaikilla muilla joukkueilla kyllä näkyi. Meidän peliä oli turhauttavaa katsoa jo heti alkukaudesta, joskin silloin vielä toivoi, että parempaan olisi menty. Toki tylsemmän näköistä oli esim. Törmäsen kausilla, kun jatkuvasti pelattiin hänen outoa flow-kiekkoa, jolla voitettiin harvoin enemmän kuin 1-2:lla maalilla. Mieluummin kyllä katsoi ainakin tämän kauden taitavampia pelaajia ja laukausten runsautta, mutta ei se kovin autuaaksi tehnyt.
Poissaolojen taakse ei kannata mennä, sillä kuten aiemmin kirjoitin, oli muilla joukkueilla meitä kapeampi materiaali, joten vaikeaa heidänkin oli saada ketjut pelaamaan yhteen, kun joku puuttui.
Täällä on paljon haluttu neloseen uutta sentteriä, mutta koko sentteristön kapeus tuntuu unohtuneen. Itse näen asian edelleen niin, että meillä oli koko kaudella vain kolme (3) aitoa sentteriä, eivätkä Sallinen, M Keränen, J Keränen, Jääskä ja Åsten kovin paljon sentterinä pelanneetkaan. Siis Paajanen, Lundell ja Nykopp olivat meidän sentterit ja täytyy muistaa ettei edes Nykopp ole alkujaan täysi sentteri.
Kun katsoo HIFK:n viiden viime kauden neljän ketjun "aitojen" senttereiden pisteitä näkyy selvä ero tämän kauden ja aikaisempien välillä: 15/16 oli senttereillä yhteensä 118 pistettä, 16/17 oli 75 pistettä (ja se näkyi sijoituksessakin), 17/18 oli 119 pistettä, 18/19 101 pistettä ja kuluneella kaudella 72 pistettä (tosin vain kolme sentteriä ja yksi peli vähemmän).
Vastaavat lukemat HPK 99 pistettä, Ilves 112 pistettä, KooKoo 117 pistettä, Kärpät 94 pistettä (yllättävän vähän), Lukko 136 pistettä ja Tappara 98 pistettä.
Ylläoleva kertoo mielestäni selvästi, missä olemme menneet metsään.
Näkisin aivan olennaisena, että saisimme ensi kaudella Paajasen ja Lundellin (jos edes jää) lisäksi ainakin 2 todellista sentteriä, joista ykkönen olisi mallia Danforth (60), Kunyk (49), Lammikko (51), Strömberg (50), Ruotsalainen (43), Leino (43) tai jopa Morley (38). Mutta tämän ykkösen ei tarvitse tulla Liigan sisältä - saa scoutata muualta kerrankin.
Tämän lisäksi neloseen toinen (mikäli Nykopp jatkaa) hyvä aloittaja.
Turuselle korvaaja. Alempiin ketjuihin mielellään 1-3 powerhyökkääjää, jotka myös voivat tehdä tulosta (tyyliin A Tyrväinen) ja juniorit kehittymään, kunhan saavat peliaikaa heti syksystä.
Puolustukseen yksi kädellinen pakki.
Ja sitten se uusi valmentaja.
Muistaen, että paljon taitoa ja verta lähtee taas sarjasta, uskon että jotain tämänkaltaista voisi olla ensi kaudella:
Pakarinen-sentteri-Leskinen
Saarinen-Lundell-Dyk
Sallinen-Paajanen-Jääskä
power-sentteri-Heljanko
power, Nykopp, Lambert, And, Tallberg, Åsten, Nordgren (en usko jatkavan). Lisäksi voisin hyvin nähdä Miro Väänäsen mukana.
Varakas-pakki
Lyytinen-Kousa
Motin-Teräväinen
Winberg
Ahonen, Karjalainen (makuasia, miten noita kaikkia peluutetaan, kun balanssia ei saa ensi kaudelle, olemassa olevista sopimuksista johtuen). Pari junioria lisäksi.
Tuohimaa, Engren (jos jatkaa), Taponen (Halonen).
Tervettä kevättä ja kesää kaikille!
