Tulihan käytyä.
Eilistä surffailua katsoessa oli vaikea uskoa, että vielä pari päivää aiemmin IFK oli ollut liigan kuumin joukkue. Kuntopuntarin ykkönen, toisin sanoen.
Sen verran haluttoman näköinen joukkue eilen oli, että napakka korvatillikka olisi paikallaan joka äijälle. Pientä herätystä, nääs. Kuhta oli oikeastaan IFK:n ainoa reipastelija, miehellä luistin kulki tuttuun tyyliin ja maalipaikoille oli melkoinen hinku. Rankkarihan oli aika vaisu, mutta sitä sattuu.
Paljon parjattu, puolusteltu ja seurattu Madden näytti hänkin olevan nimenomaan unessa. Helvetin vaikea arvioida nukkuvan miehen pelituntumaa tai nykykuntoa. Syöttöjä vastaanottaessaan mieheltä tuppasivat kiekot liukumaan lavan vierestä, pari kertaa joko pitkäksi kiekoksi tai sitten ratkaisevasti hyökkäysalueelta ulos. Pientä tarkkuutta, Jussi.
Kerho olikin eilen ehdottomasti mielenkiintoisempi joukkue seurata. Rita, Hahl ja Setzinger näyttivät pelaamisen mallia, ja asiaan kuuluvalla tavalla IFK ihaili ja katseli vierestä kun kaverit pelasivat. Köyhän punnertamiskisan harvoja valopilkkuja olivat väkivahvan Ritan kiekolliset ajot ja Setzingerin irtonaiset luikertelut. Itävallan poika on selvästi huippukunnossa, noilla taidoilla luulisi aukeavan paikka jopa isosta liigasta. Ja jos ei meinaa sekaan mahtua, niin ainakin Vihkon paikka Anaheimissa ja Hirsolle säästelty vapahtajan rooli Rangersissa pysynevät auki myös tulevaisuudessa.
Mäkiahoa katsellessakin tuli miestä taas kovasti ikävä, tästä ainoasta oikeasta Seiskavitosesta olisi iloa niin monessa.