Tuntuu vain aika saatanan paskalta
Taas kävi näin. Viittaan nyt vuoden 2004 välieriin, joissa myös oltiin yhden vitun voiton päässä loppuottelusarjasta. Parikin paikkaa oli silloinkin tehdä ne tarvittavat. Ei vituta, enemmänkin vain satuttaa. Vähän kuin Torino, odotin hienona päivänä sijoitusta neljän sakissa, ja lopulta vitutti armottomasti. Tosin HIFK on paljon tärkeämpi asia kuin mikään maajoukkue.
Mitäpä tähän. Yksi vaivainen maali oli liian kova pala. Itse asiassa HIFK teki viimeisen 10 (jos jatkoerä lasketaan) erän aikana vain kahdessa maaleja. Siihen kaatui. Eilen peliä hallittiin, mutta kuten SaiPa osoitti, saa siellä kulmissa pyöriä vaikka ensi jouluun asti, ei se kiekko mene maaliin jos ei ammu. Lauo. Vedä. YV pyöri kiekkoasiantuntija JP Jalon mukaan hienosti, mutta kun vittu sinne saadaan kaksi laukausta kahdessa minuutissa, niin YV on suomeksi sanottuna perseestä.
Jos joku oikeasti vituttaa, niin baarissa takana istuneet turkulaiset runkkarit voisivat hypätä Saimaaseen. Eivät käyneet SaiPa-TPS -pelejä katsomassa, mutta HIFK:sta jaksetaan "vittuilla" ja kitistä vaikka huomiseen. Todellisia kiekkofaneja. Miten voi vihata jotakin joukkuetta enemmän kuin pitää omastaan? Käsittämätöntä, mutta ne olivatkin turkulaisia.
Pelistähän nyt tuskin tarvii sanoa mitään. Parempi on se joka tekee enemmän maaleja. Päästettiin yksi, minkä normaalisti pitäisi riittää kiekossa voittoon. Oli mestoja. Oli yritystä. Oli kaikkea muuta hyvin paitsi maaleja. Ja hävittiin, ihan ansaitusti. Ei tarvitse hävetä omaa jengiä, lähinnä vain tuntuu paskalta se että oltiin taas aikasta lähellä, mutta ei tietenkään onnistunut. Levosen jäähyt puolin toisin ihan älyttömiä, mutta mitä voi odottaa mieheltä joka lähettää pelaajan suihkuun puhtaasta taklauksesta?
Kertoo varmasti paljon HIFK-henkisen ihmisen ajatusmaailmasta, että ½ tuntia koko kidutuksen loppumisen jälkeen alkaa laskemaan, minne päin katsomoa on varaa ostaa kausikortti ensi kaudelle. HS:n elinkaarilaskuri sanoi että kuolen 2054. Kaitpa sitä vielä joskus näkee kannun...
Taas kävi näin. Viittaan nyt vuoden 2004 välieriin, joissa myös oltiin yhden vitun voiton päässä loppuottelusarjasta. Parikin paikkaa oli silloinkin tehdä ne tarvittavat. Ei vituta, enemmänkin vain satuttaa. Vähän kuin Torino, odotin hienona päivänä sijoitusta neljän sakissa, ja lopulta vitutti armottomasti. Tosin HIFK on paljon tärkeämpi asia kuin mikään maajoukkue.
Mitäpä tähän. Yksi vaivainen maali oli liian kova pala. Itse asiassa HIFK teki viimeisen 10 (jos jatkoerä lasketaan) erän aikana vain kahdessa maaleja. Siihen kaatui. Eilen peliä hallittiin, mutta kuten SaiPa osoitti, saa siellä kulmissa pyöriä vaikka ensi jouluun asti, ei se kiekko mene maaliin jos ei ammu. Lauo. Vedä. YV pyöri kiekkoasiantuntija JP Jalon mukaan hienosti, mutta kun vittu sinne saadaan kaksi laukausta kahdessa minuutissa, niin YV on suomeksi sanottuna perseestä.
Jos joku oikeasti vituttaa, niin baarissa takana istuneet turkulaiset runkkarit voisivat hypätä Saimaaseen. Eivät käyneet SaiPa-TPS -pelejä katsomassa, mutta HIFK:sta jaksetaan "vittuilla" ja kitistä vaikka huomiseen. Todellisia kiekkofaneja. Miten voi vihata jotakin joukkuetta enemmän kuin pitää omastaan? Käsittämätöntä, mutta ne olivatkin turkulaisia.
Pelistähän nyt tuskin tarvii sanoa mitään. Parempi on se joka tekee enemmän maaleja. Päästettiin yksi, minkä normaalisti pitäisi riittää kiekossa voittoon. Oli mestoja. Oli yritystä. Oli kaikkea muuta hyvin paitsi maaleja. Ja hävittiin, ihan ansaitusti. Ei tarvitse hävetä omaa jengiä, lähinnä vain tuntuu paskalta se että oltiin taas aikasta lähellä, mutta ei tietenkään onnistunut. Levosen jäähyt puolin toisin ihan älyttömiä, mutta mitä voi odottaa mieheltä joka lähettää pelaajan suihkuun puhtaasta taklauksesta?
Kertoo varmasti paljon HIFK-henkisen ihmisen ajatusmaailmasta, että ½ tuntia koko kidutuksen loppumisen jälkeen alkaa laskemaan, minne päin katsomoa on varaa ostaa kausikortti ensi kaudelle. HS:n elinkaarilaskuri sanoi että kuolen 2054. Kaitpa sitä vielä joskus näkee kannun...