Enpä ole tajunnut aiemmin, että miesten liigaosion alla on naisten joukkueellekin oma ketjunsa ollut jo pari vuotta. Hyvä HIFK-kannattajat! Osa kirjoittajista onkin löytänyt hienosti sarjan kausiketjun, mutta tokihan siellä enemmänkin keskustelua saisi olla.
Ilves-HIFK oli tänään kyllä erikoinen, mutta vauhdikas ja viihdyttävä ottelu. TesomaLLA oli samalla tavalla vauhdikas peli alkusarjassa ja silloin vaikutti siltä, että HIFK luisteli Ilvekseltä avauserässä jalat alta. Malmin pelissä Ilves oli kolmessa pisteessä kiinni vielä kolmannen erän lopulla, mutta HIFK punnersi tasoihin ja jatkoajalla voittoon. Tässä pelissä oli elementtejä molemmista peleistä.
Tosiaan HIFK hallitsi ottelussa kiekkoa mielin määrin ja sai lukuisia maalipaikkoja. Voi HIFK:n hyökkääjiä jonkin verran syyttää tehottomuudesta, mutta vähintään yhtä paljon tuossa on Keisalan hyvyyttä. Ilves keskittyi tässäkin pelissä puolustamaan maalin edustaa, mikä toimi myös edellisenä viikonloppuna KalPaa ja TPS:ää vastaan. Varsinkin suoraviivaisesti maalia kohti pelaavaa HIFK:ta tuon onnistuminen on erityisen tärkeää. Tuo altavastaajana puolustaminen ja maalipaikkojen tehokas hyödyntäminen etenkin ylivoimalla on toiminut Ilveksellä jo alkusarjan lopulta asti melko hyvin ennakkoon vahvempia joukkueita vastaan.
Syyskuun pelin tavoin näytti, että Ilves jäi potkun tai pari HIFK:n vauhdista, mitä pidemmälle erät etenivät. Siitä huolimatta kotijoukkue onnistui kuitenkin hieman yllättäen tasoittamaan pelin toisen ja kolmannen erän lopulla. Toki toisessa erässä tuo maali syntyi ylivoimalla.
Ennen tätä peliä HIFK oli tällä kaudella joutunut varsinaisen peliajan jälkeen ylitöihin neljä kertaa ja joka kerta lisäpiste oli jäänyt punaisille. Omaan silmään tuo ei ole sattumaa, vaan luisteluvoimainen, fiksusti pelaava ja taitavien kärkipelaajien tähdittämä joukkue luonnollisesti onkin vahvoilla 3vs3-jatkoajalla. Tällä kerralla tuohon tilastoon tuli kuitenkin kauneusvirhe ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että yhtä tai kahta maalipaikkaa lukuunottamatta tasoitusmaalista virtaa saanut Ilves hallitsi peliä jatkoajalla. Hieman yllättäen kotijoukkue oli se, joka pystyi pysymään kiekossa kiinni fiksummin ja oli muutamaan kertaan ratkaisemassa ottelun jo pelitilannemaalilla.
Voittolaukauskilpailussa Keisala veti pidemmän korren pitämällä maalinsa puhtaana. Ei Lumi Jääskeläinenkään huonosti torjunut, mutta siinä missä Keisala venyi vielä Passardin lähes varmalta osumalta näyttäneessä tilanteessa, niin Jääskeläinen ei pystynyt liimaamaan Anna Kilposen ratkaisevaksi jäänyttä laukausta. Pienet on marginaalit. Kuuselaa peluuttamalla maalivahtitilanne olisi saattanut ollut tasaisempi, mutta täytyyhän kakkosvahdillekin antaa pelituntumaa, että pudotuspeleissä ei käy ikävästi.
Kaksi maalia tehnyttä Pejzlovaa täytyy kyllä edelleen kehua, sillä hän erottuu HIFK:n muutenkin laadukkaasta kokoonpanosta. Aiemmin jäi ehkä hieman Passardin varjoon. Hienoa, että hän on syksyn poissaolon jälkeen palannut pelikuntoon ja tuntuu olevan tällä hetkellä melkoisessa liidossa.
Kolmesta voitosta ratkeavan pudotuspelisarjan HIFK voittaisi todennäköisesti näillä asetelmilla, mutta tiukka sarja siitäkin tulisi. Hieno kevät luvassa, jos vaan pelit pelataan tänä vuonna loppuun asti. Onneksi Naisten Liigakin tuntuisi olevan aiempaa tasaisempi ja yllätyksiä nähdään melkein jokaisella kierroksella. Sarjakin pysyy sillä tavalla mielenkiintoisempana.
Ilves-HIFK oli tänään kyllä erikoinen, mutta vauhdikas ja viihdyttävä ottelu. TesomaLLA oli samalla tavalla vauhdikas peli alkusarjassa ja silloin vaikutti siltä, että HIFK luisteli Ilvekseltä avauserässä jalat alta. Malmin pelissä Ilves oli kolmessa pisteessä kiinni vielä kolmannen erän lopulla, mutta HIFK punnersi tasoihin ja jatkoajalla voittoon. Tässä pelissä oli elementtejä molemmista peleistä.
Tosiaan HIFK hallitsi ottelussa kiekkoa mielin määrin ja sai lukuisia maalipaikkoja. Voi HIFK:n hyökkääjiä jonkin verran syyttää tehottomuudesta, mutta vähintään yhtä paljon tuossa on Keisalan hyvyyttä. Ilves keskittyi tässäkin pelissä puolustamaan maalin edustaa, mikä toimi myös edellisenä viikonloppuna KalPaa ja TPS:ää vastaan. Varsinkin suoraviivaisesti maalia kohti pelaavaa HIFK:ta tuon onnistuminen on erityisen tärkeää. Tuo altavastaajana puolustaminen ja maalipaikkojen tehokas hyödyntäminen etenkin ylivoimalla on toiminut Ilveksellä jo alkusarjan lopulta asti melko hyvin ennakkoon vahvempia joukkueita vastaan.
Syyskuun pelin tavoin näytti, että Ilves jäi potkun tai pari HIFK:n vauhdista, mitä pidemmälle erät etenivät. Siitä huolimatta kotijoukkue onnistui kuitenkin hieman yllättäen tasoittamaan pelin toisen ja kolmannen erän lopulla. Toki toisessa erässä tuo maali syntyi ylivoimalla.
Ennen tätä peliä HIFK oli tällä kaudella joutunut varsinaisen peliajan jälkeen ylitöihin neljä kertaa ja joka kerta lisäpiste oli jäänyt punaisille. Omaan silmään tuo ei ole sattumaa, vaan luisteluvoimainen, fiksusti pelaava ja taitavien kärkipelaajien tähdittämä joukkue luonnollisesti onkin vahvoilla 3vs3-jatkoajalla. Tällä kerralla tuohon tilastoon tuli kuitenkin kauneusvirhe ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että yhtä tai kahta maalipaikkaa lukuunottamatta tasoitusmaalista virtaa saanut Ilves hallitsi peliä jatkoajalla. Hieman yllättäen kotijoukkue oli se, joka pystyi pysymään kiekossa kiinni fiksummin ja oli muutamaan kertaan ratkaisemassa ottelun jo pelitilannemaalilla.
Voittolaukauskilpailussa Keisala veti pidemmän korren pitämällä maalinsa puhtaana. Ei Lumi Jääskeläinenkään huonosti torjunut, mutta siinä missä Keisala venyi vielä Passardin lähes varmalta osumalta näyttäneessä tilanteessa, niin Jääskeläinen ei pystynyt liimaamaan Anna Kilposen ratkaisevaksi jäänyttä laukausta. Pienet on marginaalit. Kuuselaa peluuttamalla maalivahtitilanne olisi saattanut ollut tasaisempi, mutta täytyyhän kakkosvahdillekin antaa pelituntumaa, että pudotuspeleissä ei käy ikävästi.
Kaksi maalia tehnyttä Pejzlovaa täytyy kyllä edelleen kehua, sillä hän erottuu HIFK:n muutenkin laadukkaasta kokoonpanosta. Aiemmin jäi ehkä hieman Passardin varjoon. Hienoa, että hän on syksyn poissaolon jälkeen palannut pelikuntoon ja tuntuu olevan tällä hetkellä melkoisessa liidossa.
Kolmesta voitosta ratkeavan pudotuspelisarjan HIFK voittaisi todennäköisesti näillä asetelmilla, mutta tiukka sarja siitäkin tulisi. Hieno kevät luvassa, jos vaan pelit pelataan tänä vuonna loppuun asti. Onneksi Naisten Liigakin tuntuisi olevan aiempaa tasaisempi ja yllätyksiä nähdään melkein jokaisella kierroksella. Sarjakin pysyy sillä tavalla mielenkiintoisempana.