vanhat synnit painaa niin ******eesti
Snaipperi #16 kirjoitti:
Niin Lundell on ihan ok tai hieman enemmänkin, mutta se jokin puuttuu. Se jään viileys maalissa jolla otetaan ne helpotkin. Ei ole sellainen viilipytty kun Bäckström jne.
Aloin miettiä sellaista asiaa että omat ensimmäiset mielikuvat jostakin pelaajasta ohjaa mielipidettä pelaajan kyvyistä ja tasosta vielä vuosien jälkeenkin. Sehän ei tietenkään saisi olla niin, mutta aina ei snaijaa funtsia järjellä, vaan fiilikset ja ikivanhat mielikuvat ottavat vallan.
Itse mä myönnän sen että joskus (nykyään aniharvoin) kun Lundell päästää helpohkon maalin, niin mieleen tulevat vuoden –97 pelit ja imuroinnit. Jos Lunkan peliä seuraa objektiivisesti niin viime vuosien molareista hän on ollut kirkkaasti top-5:n joukossa. Itse en enää kanna huolta hänen pelaamisestaan. Hän on osoittautunut olevan maalivahti joka auttaa joukkuettaan loppuun asti. En tiedä onko Lunkan dissaajien joukossa havaittu hänen henkinen kasvunsa. Nykyään hän kokoaa itsensä täysin henkisesti päästetyn maalin jälkeen. Minun silmissäni Janne on voittava maalivahti, joka ei enää pitkään aikaan ole kärsinyt takavuosien epävarmuudesta.
Joskus hymyilyttää vähän kun toivotaan Bäckströmiä tilalle. Bäckström menetti mun luottamuksen täysin pelatessaan IFK:ssa. Ja vaikka kuinka kuinka yrittää kertoa itselleen että se ei enää ole se sama Nikke joka pelas meillä, niin alitajuisesti aina odottaa että se romahtaa täysin (niin kuin siinä surullisenkuuluisassa EHL-matsissa).
Ari Sulanderissa en ikinä tajunut sitä hehkutusta jota mies sai osakseen 90-luvun lopulla, itselläni oli aina vaan mielessä ne järkyttävät imaisut kymmenkunta vuotta aikaisemmin A-junnuissa ja sen jälkeen.
Ja Tim Thomasin ensimmäinen imaisu (joka oli vaikea pelitilanne, läpiajo) vaivasi pitkään. Kesti kauan ennen kuin se onnistui vakuuttamaan mut kyvyillään. Ratkaisevan finaalin hörppäisy –99 toi taas mieleen ensimmäisen matsin ensimmäisen pelitilanteen.
Sama mielikuvahomma pätee tietysti kenttäpelaajiin.
Ja toisinpäin: Sekä Tuomo Ruutu että Salmelaisen Tony pelasivat ensimmäisen vaihtonsa erinomaisesti. Kavereista jäi heti mieleen se että noista kundeista kasvaa jotakin suurta. Jokerien loputtomiin hehkutettu Somervuori ei vuorostaan saanut mitään aikaiseksi moneen vuoteen. Edelleenkin ihmetyttää kuinka siitä jannusta sittenkin tuli jotain vaikka se ei edes osunut tyhjään maaliin.
Oma mielikuva Ville Sirénistä ja Lumpeen Sonjasta oli ”ikäloppuja hasardimiehiä”, kunnes näin molempien vetävän loistokauden SM-liigaa uransa ehtoopuolella.
Aikanaan muodostetut mielipiteet jostain pelaajasta ovat mielissä vielä vuosien jälkeen. Jos Lundell olisi viime kaudella pelannut IFK:ssa toisella nimellä, vaikkapa naamioituneena joksikin kanukiksi, niin kaikkien fanien mielestä hän olisi ollut helvetin hyvä veskari joka olisi pidettävä jengissä hinnalla millä hyvänsä.