Viestin lähetti Senior
Näillä mennään. Kaikki pelaa. Tässä nyt mitään hätää ole.
God I love this!!
(Katsokaa kellonaikaa....)
Kävin hieman tutkimassa "koko kakkua" ja pitää kyllä avoimesti todeta, että laman aikana ja sen tuomien muutosten jälkeen ei "Idrtossföreningen Kamraterna r.f. Helsingfors" ole entisellään.
Tämä ei koske vain jääkiekkoa.
Esimerkiksi IFK:n jalkapllo oli voimissaan aina 70-luvun alkuun, sen jälkeen on käyty alimmilla sarjatasoilla ja runsas määrä henkilöitä on yrittänyt "pelastaa" futiksen. Paljon on ollut sisäisiä erimielisyyksiä eikä ole ollut riittävää valvontaa ja vastuuta. Nyt divarissa, mutta, mutta....
Käsipallo meni "kuralle" 90-luvulla, nyt taas ylimmällä tasolla. Koko seuraa pahasti liannut "takausskandaali", jossa emoseura jätti pitkäaikaisia ja vapaaehtoistyötä tekeviä IFK-miehiä kuin nalli kalliolle. Unohdettiin tyystin IFK:n perusajatus "Engång Kamrat - Alltid Kamrat"... Onneksi tästäkin selvittiin vaikka jouduttiin "uhraamaan" muutamia IFK-laisia.
Jääpallo on elänyt pitkään vaikeuksissa, mutta sitkeää työtä tekevät IFK-laiset eivät ole antaneet periksi. Oikeeta IFK-henkeä.
Silti jääpallo-IFK ei ole sitä mitä se oli Kalevi Pirkoloineen, Jarmo Haavistoinen unohtamatta Veikko Niemikorpea ja monia muita.
Tämä laji kuuluu, mielestäni, ehdottomasti Väiskille.
Yleiurheilu oli pitkään yksi IFK:n lippulaivoista mutta on nyt ollut pitkään "puoli valoilla". Nyt näkyy hieman valoa putken päässä, Tommi Hartoneineen. Yleisurheilu taisi jäädä stadissa joukkue-urheilun jalkoihin eikä pystynyt kilpailemaan sponsorirahoista.
Keskushallitus on hoitanut mielestäni asiat hyvin, sen verran mitä tiedän ja olen seurannut, lukuun ottamatta 90-luvun sekoilua jääkiekon ja käsipallon kanssa sekä sekoilut puh.johtajan valinnoissa. Keskushallituksessa on ollut liikaa ns. mukavia miehiä, jotka eivät ole tuoneet IFK:lle juuri mitään muuta kuin, että ovat täyttäneet oman paikkansa. Kuten niin usein myös keskushallituksessa vain muutamat tekivät konkreettista työtä ja muut seurasivat vierestä. 90-luvulla keskushallitus päätti, että jokaisesta jaostosta tulee erillinen yhdistys ja myöhemmin näihin yhdistyksiin on kytketty OY:t (ainakin futis ja lätkä).
Tässä mielestäni ne lajit, jotka olivat IFK:n menestyslajit kunnes yhteiskunta muuttui ja kaupallisuus sai tukevamman otteen huippu-urheilussa.
En halua missään nimessä mustamaalata ketään koska tunnen ja tiedän useita henkilöitä, jotka ovat tehneet (ja tekevät yhä) pyyteetöntä työtä IFK:n ja sen menstyksen eteen.
Uskon vain, että kun puhumme jääkiekon nykytilanteesta on mentävä myös hieman historiaan. Ei jäädä historiaan mutta on hyvä tietää ja pohtia mitä milloinkin on tapahtunut ja miksi ja mitä tästä voimme oppia. IFK ei valitettavasti pystynyt elää mukana muuttuvassa tilanteessa eikä seuran organisaatio ollut riittävän nopea muuttumaan. Jälkiviisana voi sanoa, että olisi ehkä pitänyt "ulkoistaa" jaokset jo aikaisemmin.
Tämä koko muutos IFK:n sisällä on aiheuttanut erittäin paljon henkilöskismoja ja pahaa mieltä. On kuitenkin kaikkien ymmärrettävä ja hyväksyttävä se tilanne, ettei sitä vanhaa IFK:ta enää ole. Nyt jokainen entinen jaos on oma IFK-seura ja jokainen kantaa itse vastuun, ei emoseura kuten ennen.
Minä kannatan ehdottomasti sitä, että toimitaan kuten OY, mutta esim. futiksessa on OY, joss ei taida olla yhtään työntekijää.
Kaikki futiksen piirissä ovat muissa hommissa, toisin kuin jääkiekko-IFK.
Tästä "yhteenvedosta" (joka muuten ei ole absoluuttinen totuus) halusin tuoda esille vain sen, että onko löydettävissä jotakin jääkiekko-IFK:n nykyiseen tilanteeseen. Kannatajat eivät ole tyytyväisiä peliin, josta he maksavat ja erimilisyyttä lätkäorganisaation henkilöiden suhteen sekä sen toimintaan löytyy runsaasti.
Kuka valvoo ja ketä? On ymmärrettävää, että varsinkin vanhemman polven kannattajat elävät tuskissaan kun muistelevat hyviä aikoja. On vaikeeta ymmärtää, että tilanne ja kilpailu on toisenlainen kuin ennen.
Tästä huolimatta toivon sydämestäni, että IFK:n jääkiekkojoukkue nousee jälleen ja näyttää muille närhen munat.
uskon itsekkin (vaikka joskus on ehkä vaikuttanut toisin), että lätkä-IFK:n orhganisaatio tekee parhaansa IFK:n menestyksen teen. Tekeekö se oikein ja riittääkö se, on er kysymys.