Nicky Nichols
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Nyt on mielestäni oiva hetki palata kevääseen 2016, vaikka sielua polttaa edelleen se kolmas finaali Nordiksella.
Runkosarjan voiton kohdalla peli oli kuosissa. Pelsut nuijittiin ekassa matsissa maan rakoon, mutta tiukka sarja siitäkin tuli, vaikka ei 7. peliin jouduttukaan. Valtra-sarja ei ollut ihan niin kovaa vääntämistä, selvempinumeroisia voittoja.
1. finaalin jälkeen taparalla ei pitänyt olla kauhesti saumaa. Hallittiin peliä melko suvereenisti. Viimeistään kolmannen pelin 6-0 voiton jälkeen homman piti olla taputeltu. Ja kuinka sitten kävikään?
Olen pahoillani, että revin näitä haavoja auki, mutta kyseisenä keväänä yksi peli ja yksi viheltämätön tilanne muutti dynamiikan täysin.
Tilannetta ei voida tietystikään verrata suoraan, mutta nämä nyanssit kannattanee muistaa, kun käydään Goljatia vastaan: pienet asiat voivat kääntää ennakkoasetelman päälaelleen.
Nothing is over, vaikka eilen saatoin olla hetkittäin vahvastikin toista mieltä!
Neljä kertaa hävittiin 2010-luvulla playoff-sarja Tapparaa vastaan.
2016 oli kuitenkin ainoa kerta, kun ennakkoasetelmat olivat tasaiset eikä Tappara ollut selvä ennakkosuosikki. Ja se sarja olisi ollut ihan mahdollista voittaa, asioiden mennessä vähän toisin. Siksi se myös oli vitutusaspektiltaan ihan eri tasolla kuin muut.
Nykyään pystyy suhtautumaan jo kevyemmin ja jopa huumorilla, mutta Tapparaa kannattavalla faijallani kesti vuosia ymmärtää, että Karjalainen teki maalin väärän vaihdon aikana. Hänen mielestään Tapparalla oli ”hetken” kuusi pelaajaa kentällä, koska vaihtoon menevä Tapparan jätkä törmäsi linjatuomariin. Jouduin vuosia aika ajoin selittämään, että Tapparan pelaaja oli myöhässä vaihdosta jo ennen törmäystä, ja tilanne oli siksi selvä väärä vaihto.
Toisaalta faija on aina painottanut, ettei ole koskaan ennen nähnyt jääkiekkojoukkueen lopettavan pelaamista yleisön mylvinnän takia niin kuin IFK silloin teki.
Ja ainahan voidaan silti sopia että ei se sarja sitten kuitenkaan siihen ratkennut. Isossa kuvassa liian rautainen viisikkopuolustus vain voitti Törmäsen fiiliskiekon.
Mutta edelleen, asioiden mennessä vähän toisin 2016 mestaruus olisi mahdollinen.
2013, 2015 ja 2017 oltiin niin selkeitä altavastaajia että jälkeenpäin mietittynä kevään 2015 pari voittoa ja kunniakas taistelu vielä viimeisissä peleissä oli ihan hieno suoritus.
Nykyinen asetelma muistuttaa ehkä vuotta 2017 sikäli, että silloinkin Tappara oli hallitseva mestari ja selvästi suurin mestarisuosikki, mutta mitä IFKoohon tulee niin on materiaali kyllä parempi ja kokonaisuudessaan kausi ollut paljon parempi ja ennen kaikkea nousujohteisempi kuin silloin Törmäsen vikalla kaudella. Sitä kautta en muistele yhtään lämmöllä vaikka lopulta neljänneksi selviydyttiin. Silloin kauden aikana joka tuutista aisti, että jengissä ei kaikki ollut hyvin.
Pienet ovat saumat nytkin, ja esim 4-2 turpaan olisi ihan kunniakas suoritus vaikka tappio aina harmittaakin. Niin kova on tämä vastustaja.
Mutta toistaiseksihan tämä IFKn 2023 jatkuva venyminen ei ole vielä mihinkään päättynyt, joten eihän tässä voi muuta todeta kuin että nothing is over.