Sää-ekspertit voinevat yhtä lailla laittavan infot, milloin viimeksi 20.4 on täytynyt kärvistellä viimeksi Helsinkiä myöten kärvistellä vielä kerran lumet. Ilmastonmuutos on fakta ja aikamme globaali haaste, muttei se vaikuta Suomen huhtikuun säähän toistaiseksi vielä ja lumisateista saamme nauttia Suomen etelärannikkoa myöten huhtkuun loppuun.
Katsoin tilastoja niin näemmä 2005 on viimeksi tullut Helsingissä lumet maahan 20.4. jälkeen. Eli aika harvinaiseksi tämä on käynyt. Sata vuotta sitten ja aiemmin se ei sen sijaan ollut lainkaan harvinaista, että lunta tuli huhtikuun lopulla tai vielä toukokuussa. Tai sitten talven lumet olivat vielä tähän aikaan vuotta maassa. Paksuin hanki Helsingissä on 20.4. ollut vuonna 1941, jolloin lunta oli vielä 61 senttiä. Esimerkiksi 1897-1902 oli puolestaan Helsingissä kuutena vuonna peräkkäin 20.4. vielä joko talven lumet maassa tai jos eivät enää olleet niin sitten lunta satoi vielä myöhemmin keväällä.
Lueskelin kerran vähän Suomen talvimerenkulun historiasta netistä löytyvästä teoksesta
Suomen ulkomaankauppa 1875–
1975. 1800-luvun lopulla heräsi ajatus, että Suomesta pitäisi saada ympärivuotinen meriyhteys Keski-Eurooppaan kauppayhteyksien ylläpitämiseksi myös talvikuukausina. Erityisesti suomalaisilla oli motivaationa viedä voita myyntiin Keski-Euroopan markkinoille ilman viennin katkeamista aina talvisin. Potentiaalisimpana talvimerenkulun satamana pidettiin vuonna 1872 valmistunutta Hangon satamaa, jonne oli valmistunut ratayhteys myös heti seuraavana vuonna, juurikin Hangon talvimerenkulun mahdollisuuksia silmällä pitäen. Jäissäkulkuun vahvistetulla höyrylaivalla liikennöinti Hangosta Tukholmaan alkoi jo 1870-luvulla, mutta ankarina jäätalvina liikennöinti jouduttiin keskeyttämään viikkojen ajaksi. 1880-luvun lopulla suunniteltiin ensimmäisen jäänmurtajan hankkimista Suomeen avustamaan Hangon talviliikennettä. Tähän aikaan Pohjoismaissa oli jo kolme satamaa, joita pidettiin jäänmurtajilla auki talvisin, nimittäin Oslon, Göteborgin ja Kööpenhaminan satamat. Ennen oman murtajan tilaamista suomalaiset kutsuivat tanskalaisten jäänmurtajan näytösvisiitille. Murtaja lähti matkaan keväällä 1889 jäänmurtokauden päätyttyä Kööpenhaminassa, ja se saapui Hankoon 10. huhtikuuta. Suomalaiset olivat erittäin vaikuttuneita siitä näystä, miten tanskalaisten murtaja höyrysi väylän auki Hangon satamaan läpi kevätjäiden. Hangosta murtaja yritti jatkaa vielä Helsinkiin, mutta huhtikuun puolivälissä Helsingin edustalla merijää oli vielä liian paksua, jotta siitä olisi jäänmurtajakaan päässyt läpi.
Eipä muuten tänäkään talvena, vaikka oli vähän kylmempikin talvi olevinaan, ollut muuten Göteborgin tai Kööpenhaminan edustalla jäätä yhtenäkään päivänä, eikä Hangon edustallakaan mitenkään merenkulkua häiritsevästi kuin lyhyitä jaksoja aivan rannassa.