Eihän tämä kesä ole, toistaiseksi ainakaan, ollut mikään varsinainen kauniin sään riemujuhla. Joitakin hyviä päiviä on ollut, mutta enimmäkseen ihan perseestä. Alle 15 celsiusta plussaa ja vesisade, mikä kesäkeli se sellainen on? Nyt aamu näyttää hienolta. Taivaalla vähän harsopilveä ja aivan tyyntä. Työhuoneeni ikkunasta näkyvä kaunis järvimaisema pääsee oikeuksiinsa tällaisella kelillä.
Minulle ihanteellinen lomasää on sellainen, että on 25-30 astetta lämmintä ja aurinko paistaa. Välillä saa olla viileämpiä ja sateisempia päiviä, jotta luonto pysyy vehreänä ja kukkeana, mutta sitten taas helteitä, kiitos. Sadepäivät ovat ok silloin kun olen töissä, mutta tällainen sadepäiväin paraati alkaa jo muistuttaa huonoa vitsiä.
Lauantaina oltiin poikien kanssa saunomassa savusaunassa. Se oli kivaa, paitsi että ensin poltin sormeni, ja sitten olin polttaa koko saunan. Pitkin iltapäivää tuli lyhyitä sadekuuroja, joten ajattelin, että ei tämä sää nyt sentään huonoin mahdollinen ole. Neljältä tuli sitten kunnon ukkoskuuro, joka muutti jokaisen polun joeksi ja ruohokentän suoksi. Sen jälkeen satoi tasaisen taukoamatta pitkälle yöhön. Kiitti vaan. Hauskaa oli silti.
Eilen päätin poistaa suolaisen syötävän ja runsaan juotavan yhteisvaikutuksena kehooni kertynyttä ylimääräistä nestettä reippaalla rullaluistelulenkillä. Muuten meni hyvin. mutta ollessani noin kilometrin päässä kotoa taivas repesi. Vettä tuli kuin suihkusta. Jos näitte eilen Hervannassa nuoren komean miehen kävelevän sateessa rullaluistimia kantaen, kasvoillaan lievää hitusen voimakkaampaa harmistumista kuvastava ilme, niin se olin minä. Prekele.
Mutta ei hätää, perjantaina alkaa hienot säät. Silloin minulla alkaa loma.