HCH's finest 2012–2013 – never close your eyes

  • 60 503
  • 309
Mukana elämisen riemuvoitot ja LB vastaan Carkner(Flyers).

Helmeilevä poreilu kultareunuksilla ja kahden taistelijan vivahteikas sadetanssi.

Sydänjuuriin pureutuva elämys ja LB vaihtaa takaisin oikeaan.

"Lyö siltä saatana pää irti"; me huudamme!

Carkner vienyt alkua ja se oli kova äijä, oikeasti ja aidosti.

LB, sillä oli aina tankissa potkua,vaikka oli tenukeppi ja olemukseltaan kuin roskakuski.

Se palasi takaisin ja rusikoi väsähtänyttä Carkneria oikeallaan.

Turk-tuo maaginen kiekkoäijä-kommentaattorina ja Bruins ottelija ei ottanut kuokkaan koskaan.

Tämä laiva seilaa täydellisyyden satamaan.

Häpäilemätön man crush, uskomattomat poltteet ja lähdön estetiikka täysi kymppi.
 
LB ja Berube.

Klassikkotarina, unisatu ja päivän piristäjä.

Osa lähtöaapista ja jokainen sivistynyt osaa tavu tavulta.

LB, uppercut legenda ja ei kahta sanaa.

Nyt puhutaan suuresta,kuninkaasta ja punaiset matot sekä hatut pois.

Se kouli,koulutti ja Berube otti kyydit.

Otti kuin äijä ja otti myös itseensä.

LB omisti sen ja otti kuin suihkussa.

Pisti tikkarin sen suuhun ja ojensi kuiskimaan jotain kehräävää korvaan.

LB, se veti kaikki irti lähtevän nenään ja joi kuralätäkötkin.

Vajosi katuojiin, tärisi katkolla, mutta tässä hetkessä se oli myytti.

Me tajusimme tarunhohtoisuuden ja hengitämme sitä pölyä edelleen.
 
LB ja Carkner(Nordiques).

Pala aikaisempaa historiaa ja nostaan ylös tuolilta, sohvalta tai mistä vain.

Istut aloillasi ja et ole sydämeltäsi mukana, et hengitä tätä.

Olet muukalainen, vieras ja äijät olivat tosissaan, niin tosissaan.

Ei läpsytelty tai halittu vaan vedettiin toe-to-toe aina aamunkoittoon.

Eeppinen lähtörunoelma ja jumalallinen kuvaelma.

Tämän eteen polvistutaan sydämen hakatessa ja ihon ollessa kananlihalla.

Kääntyi Carknerille, mutta LB otti kuin mies ja sehän ei ollut hiiri.


Täydellistä ja mukana elettävyyttä ei vain saa enemmän osumaan kohdalleen.
 
LB vastaan Nordiques.

Ammennettavissa klassikkomateriaalia ja niin avartavaa, niin avartavaa.

Bird Dog ja tuo ikipimeydessä vaeltanut höyrypää.

Aivojen tilalla käpy ja maine huikeissa sfääreissä.

Suurmies ja oikeasti pelottava.

LB ja se boksista sisään ja tanssiin kiinni.

Hahmojen purevuus lyömättömissä ja olemme löytäneet sateenkaaren pään.

Se hetki, se on edelleen taianomainen ja iho heittää kananlihalle.

Sytyttää kuolleetkin villiin riemuun ja tämän tuokiokuvan jättäessä kylmäksi pelilistä pilkistää visiiri.

Iniset, kitiset, viisastelet ja vaadit kunnioitusta.
 
LB vastaan Van Dorp ja Nordiques saaga.

Iskee ytimeen ja maa tärisee sekä vuoret siirtyvät paikoiltaan.

Hymyn väre karehtiin ja seikkailu palkitsee.

Kulttimörkö ja se on ikuisia suosikkihahmojamme.

Pöö!

Molemmat ottelijat kärkkäitä lähtemään ja edes kiekko ei ehdi putoamaan.

LB:n oikea laskeutuu maaliinsa ja Van Dorp on tuhottu.

Se vuotaa kuin pistetty ja sehän sillä oli tapana.

Se oli omistautunut luovuttaja, mutta muuten heitti itseään likoon kuin eläin.

Nerokas ilmestys ja LB niisti sen tässä.
 
LB ja Maguire sekä kaikki taivaankappaleet kohdallaan.

Odotusarvo pilvissä ja lähtöuuni ei puske enää tälläisiä pareja ulos.

Molemmat tosissaan, kipinät sinkoilivat ja mukaansatempaavuus huikealla tasolla.

Ei vaihdettu poskisuudelmia vaan iskettiin silkalla vihalla ja mentiin varatankille.

Maguire pystyi ottamaan, palauttamaan ja tuon tietävät kaikki vihkiytyneet.

Tämä kuitenkin LB:n katalogin TOP-3 lähtöjä ja kulminaatiopisteenä Maguiren yritys halkaista LB:n meloni iskemällä sitä jäähän.

Se ottaa lisävirtaa, silmissä sumenee ja se nuijii raivolla jäässä makaavaa Maguirea.

Omistaa sen ja kukaan ei ollut pahoillaan tai pyydellyt anteeksi.

Ne olivat äijiä, nuhruisia ja runneltuja.
 
LB vastaan Rouse ja aivan hillitön helmi.

Pitkän matkan lähtö ja Rouse oli työhevonen, sotaratsu.

Varmasti vahva jätkä ja LB tatuoi sen.

Se oli karuista oloista ja tottunut ottamaan turpaan.

Tässä se kuitenkin antoi ja tekninen osaaminen hiveli silmää.

Ei sellaista näe tai koe enää ja kerrassaan uskomaton työnäyte LB:n osalta.

Se osasi ja se juoppo retku...Rouse piiputti ja LB nuiji.


Lähdön sytyttävyys ja aivan päänräjäyttävällä tasolla.

Sydän hakkaa tiensä ulos rinnasta ja LB:n julisteet täyttävät seinän.
 
LB vastaan Stienburg ja saaga jatkuu.

Uppercut legenda ja kone hyrrää sekä iskumylly pyörii.

Stienburgin kohtalona nyrkkeilysäkin rooli ja ottaa rajut kyydit.

Se piestään kuin koira ja joskus se vain on osana.

LB iskee sekä koulii ja Turk on totutusti hengessä mukana.

Se on kuva johon me vajoamme yhä uudestaan ja uudestaan.
 
LB vastaan Sabres ja uusi luku.

Yksi nautinnollisimmista ja joutsenetkin pariutuvat ikäiseen.

Ray ja LB pisti sen kouluun.

Hakkasi siniseksi ja Ray oli aseeton, vastaantulija sekä oppipoika.

Nieli oikeutta ja sinnitteli epätoivoisesti.

LB oli jo vajonnut kehän ulkopuolella, mutta tässä tuokiopalassa dominoi ja jyräsi oikeallaan yli.

Äärimmäinen tunnepiikki ja edelleen täydellinen nautinto.
 
LB vastaan Hartman ja kärkkäästi matkaan ennen kiekon putoamista.

Nälän aisti ja Hartman hyvällä sykkeellä mukana.

Pistää pari mukavaa sisään ja LB nielee.

Kääntää kuitenkin mittelön itselleen ja taas ne kuuluisat uppercutit.

Historiaan taotut ja äärimmilleen hiotut.

Hyvä tiltti ja kuninkaallinen tunnepiikki.

Pari hahmoa kasarikuvastosta ja mukaansatempaavuus taattu.


Myöhemminhän sitten Ray koulunpenkillä ja Hartman kokee kuittaustarpeen.

Luopuu lapasistaan Byersin luistellessa pois taistelupaikalta ja hieno äijä myös Hartman.
 
LB vastaan Kimble ja toivessa tikittävä toe-to-toe.

Ei nyt aivan ja kuitenkin syliimme tippui helmi.

Iho heittää kananlihalle ja mitä kahden käden vimmaista tyylittelyä.

Tajunnanräjäyttävää materiaalia ja aallot lyövät yli.

LB heittää vasurin koteloon ja Kimblen osalta se oli siinä.

Se niisti sen ja sanoi viimeisen sanan.

LB fiiliksissä ja niin myös HCH...tämä lähtöpöly, uskomattomat sävärit.
 
LB vastaan Gillies ja näyttäähän se kypärä rumalta.

Itse lähtö kuitenkin aivan helmi ja Gillies toki reippaasti ohi primepiikkinsä.

No, koki LB tämän myös ehtoopuolella karusti ja oli toki enemmän laitapuolen kulkija silloin.

Kypäräpäinen veteraani avaa vahvasti ja näyttää elinvoimaiselta, mutta LB ottaa haltuun ja oikeaa satelee yksipuolisesti loppupuolella.

Se takoo villisti menemään ja Gillies ei pysty palauttamaan.

LB pyrki lyömään ja tunnetusti iski kätensä sirpaleiksi Show´n lähtöalttareilla.

Taisteli sekä soti hammasta purren ja yössä nollaten, mutta kukaan ei pääse helpolla.

Se ei ole tarkoituskaan ja ilman Turkin vetoapukin LB oli teknisesti loistava ottelija, joka pääsääntöisesti veti vahvan toisen puoliskon.

Hämmentävä piirre ja hahmossa ei rahtuakaan urheilullisuutta...se oli täysverinen kiekkoammattilainen.



LB, Jay sekä Turk tuo pyhä kolminaisuus ja aika oli ilman nostalgian kuorrutustakin kultainen.
 
LB vastaan Wolanin ja aistitte sähköisyyden.

Vuosien takaakin ja Bruins vastaan Devils, se sarja on klassikko.

Avoin sotatila ja kaikki osallitujat niin heittäytyneinä tarinaan.

Nyanssit, silkaa huikeutta ja elämyksellisyys tapissa.

Lähes koskettavinta koskaan ja tämä lähtö aivan nerokas tunnemyrksy.

LB, se haluaa satuttaa, lyödä siltä pään irti.

Juuri niin sen tulee olla ja mielemme valtaa haikeus.


Ei ole paluuuta, kaikki on lässähtänyttä, niin väsähtänyttä.

Ehkä kuitenkin joku takaportti ja 2012-2013 O.

Sarnian Josh Chapman ja jätkä ottanut jo neljä.

Puhdasta valovoimaa ja vastarintaa, kumouksellisuutta sekä anarkiaa.


Saattaa olla lyhyt lento, mutta sankarin viittaa ja näettekö sädekehän...näettekö sen?
 
Ei innostuta liiaksi ja LB vastaan Sanipass.

Paluu 80-luvun maisemaan ja sinnehän HCH:n kaltaiset kuuluvat.

Tajuton tiltti ja oksat pois koko maailmankaikkeudesta.

Sanipass valmiina heittämään itseään likoon ja on alkupuoliskon terävänä.

LB ottaa muutaman mojovan ja öisin se otti useamman.

Sitten kääntyy ja LB rankaisee sitä oikeallaan.

Lyö vimmalla ja koko kehon voimalla.

Sen lyöntivalikoima oli laaja, sitä oli tekninen osaaminen silloin...ei taitavaa sitomista.

Ehkä se oli taas se sisään kolahtanut uppercut, mutta Sanipass otti mielipuoliset kyydit ja se poloinen pelastettiin ennen kuolinkelloja.
 
LB vastaan Crowder ja se kipinöivä sarja.

Herättää edelleen tunteita ja puhuttelee syvintä olemusta.

Crowder pätenyt oikeallaan O:ssa ja tuleva kuninkaan haastaja kirkkaissa.

Se on kasvutarina, aina ja eteenpäin kokemusta rikkaampana.

Tässä se oli poikanen ja nopea uppercut sekä terävä suora.

Siinä tiivistettynä ja säkenöivä hetki LB:n osalta isossa saumassa.

Omassa primepiikissään se hallitsi, osasi ja lähti terävästi sekä monipuolisesti.

Tarvittaessa vasurilla ja ei tämä missään nimessä ollut yksipuolista dominointia, mutta meni kuitenkin päivänselvästi LB:n nimiin.

Ottiko Crowder polvet ja halusi välttää vahingot sekä ounasteltavan turpasaunan, emme tiedä?
 
LB vastaan Playfair ja huikea teos.

Tuollainen johon jaksaa palata ja joka kantaa merkityksiä, kätkee sisäänsä vivahteita.

Playfair, kuin peruskallio...järkälemäinen ja murskaamaan kykenevä.

Toki ohi oman primepiikkinsä ja takoo vahvasti menemään lähdön alkupuolella.

Ottaa haltuun, näyttää kaapin paikan ja pyrkii lyömään LB:n naamarin säpäleiksi.

Se nielee, niin tyypillistä ja se pystyi ottamaan...ja ottihan se kaksin käsin.

Playfair kuitenkin sanonut sanottavansa ja LB:n vuoro puhua.

Ollaan sen vahvuusalueella, lähdön jälkipuoliskolla.

Sieltä satelee oikeaa ja Playfair ilmiselvästi ongelmissa, vaikeuksissa.

On jyrän alla, ei pysty palauttamaan ja vahvempana se riepottelee LB:n jäihin.

Kaiken kokenut veteraani luki tilanteen ja tiesi noutajan tulevan.

Nolaus sekä vahingot minimiin ja LB nuolemaan jäätä.
 
Byers vastaan Adams, kertaa kaksi ja edelleen mielessä kummitteleva kokonaisuus.


LB ja herkkä liipasinsormi, joten jälleen kerran kintaat jäissä ennen kiekkoa.

Tosin Adams ei ollut juonessa mukana ja itsestäänselvä jumpstart.

Ehkä se oli kännissä tai Adams kuittaili jotain iskevää.

Brown hakee kuittia ja Collins ei anna tämän tapahtua.

Harmi, iso harmi ja se tiltti olisi ollut elämää suurempi seikkailu.

Joskus se tulee uniin...uppercut, oikea ja niin edelleen.


Matsi kuitenkin jatkui ja nyt Adams hakee hyvitystä.

Se haluaa tasata tilit ja hakee röyhkeän nälkäisesti tanssin.

LB tuhoaa sen ja nuijii polvillleen oikeallaan.

Brown taas aitiopaikalla ja LB kyykytti Oilersia.

Niin mieltäylentävää ja ei vain ollut tuo ilta omistettu eeppiselle klassikkolähdölle.
 
LB ja välipala, sitten Habs.

Se kutkuttelevin, sähköisin ja elämyksellisin.


Eräs matsi Whalersia vastaan ja väijyimme sitä telkkarista.

LB ottelee, ottelee kerran ja Jennings rohkaistuu astumaan esiin.

Isö körmy ottaa haliotteen ja kaulailee peloissaan.

Rumaa, niin pohjattoman rumaa ja tuo ei ollut kuitenkaan sen illan olennaisin anti.


Se häijy ajo ja LB kolaa Burtin numeroihin.

Kolaa sen härskisti selästä laitaan ja mukaansatempaavan rajua materiaalia.

Innostavaa ja me huudamme suoraa kurkkua, emmekä pysy aloillamme.

LB merkkasi sen rassukan ja muistamme edelleen elävästi sen tunnereaktion.
 
LB vastaan Kordic ja historian lehdet havisevat.

Nämä kaksi lähtöä ja se lataus, paatos näiden ympärillä.

Silloin, nyt ja varastiko pääroolin sittenkin Turk?


Byers ottelee ranne palasina ja ollessasi häkissä kannat roolisi, nimesi sekä maineesi.

Ranne palasina, poski sisään lyötynä, nenä poskella, rystyset murusina...ei selityksiä!

Jokainen vastaa itsestään ja nuolee omat haavansa.

Rambo tykittää vasurilla, nuijii villisti menemään ja LB ottaa kiehuvat kyydit.

Siinä tiivistettynä ensimmäinen ja Turk ottaa itseensä kenties enemmän kuin LB.


Toinen tiltti ja LB palaa takaisin.

Nousee kuolleista ja kääntää itselleen...ranne paskana tai ei.

Se vetää vasurilla, turvautuu epätoivoisessa tilanteessa siihen ja tekee kaikkensa pelastaakseen kasvonsa, nimensä, maineensa.

Tätä on otteleminen ja me aivan herkistymme.

Varmasti myös Turk koki silloin piston sydänalassaan ja itse LB, siitä näki...se oli siirtänyt juuri vuoren paikoiltaan.

Ylittänyt itsensä ja sillä hetkellä se oli kovin jätkä luistimilla, koskaan...missään.
 
LB vastaan Fletcher ja ylitsevuotava hype.

Ilmassa sähköä, panokset katossa ja Fletcher kutsutaan ylös.

Mahtipontinen kattaus ja tästä eivät lähtöpidot parane.


Fletcher, se saa viereensä aloituksessa LB:n ja sillä tunnetusti liipasinsormi herkässä.

Uhkuu menohaluja sekä tulkitsee tilanteen oikein, joten kintaat lepäävät jäissä vaikka kiekko vielä tuomarin kädessä.

Yllättyikö Fletcher tästä...nuo asetelmat sekä poltteleva taustahälinä?

Ei, se paskoi housunsa tai sitten upppercutit söivät jätkän eväät, mutta se oli LB:n yksipuolinen näytös ja Fletcher roikkui vain mukana.

Yritti epätoivoisesti säilyä hengissä ja tuo yksi kirkkaiden noloimmista hetkistä.

Iso tarina ja hurmokselliset puitteet, mutta se paskoi housuunsa tai nukkui unikekona elämänsä tärkeimmällä hetkellä.

Bruins vastaan Habs, aloitus ja LB!


Fletcher palasi tähän sitten myöhemmin toisarvoisissa kehissä ja koki tulleensa yllätettyksi Show´ssa.

Se roikkui ilmassa, se lähtö ja LB oli vain kärkkäämpi sekä nälkäisempi ottamaan.

Fletcher roikkui hihoissa ja kosti sitten myöhemmin paljon pienemmissä puitteisessa, pienessä tarinassa.
 
LB vastaan Ewen ja yksi tärkeimmistä, kun puhutaan työnäytteen loistokkuudesta.

Härkämäinen Ewen ja nosteli rautaa siinä missä LB tuoppeja, mutta iskutekniikassa ja terävyydessä valovuosia jäljessä.

Se kimalteleva hetki, kun LB vaihtaa vasuriin ja yllättää Ewenin.

Sitä kutsutaan osaamiseksi ja tuo hetki tempaisee edelleen mukaansa.

Olemme nähneet sen lukuisia kertoja, mutta edelleen sydän hakkaa, iho kananlihalla ja koko huone sähköinen.

Ehkä Turk pisti värikynää, mutta LB repi päänahan ja viime kädessä ehkä sen uransa näyttävimmän.

Ei, se ei tuhonnut, mutta se osoitti olevansa teknisesti luokkaa parempi ottelija.

Luunmurskaaja Ewen, kuin sikaniska portsari, mutta hitaat kädet.
 
LB vastaan Cochrane ja karut hyvästit.


Toki yllämme surumieliset pilvet ja Cochrane oli eläin.

Omassa primepiikissään se oli kone, joka piiskasi kansaa oikeallaan ja heitti itseään likoon vimmalla Show´n gladiaattorinäytöksissä.

Seisotte asennossa, huomaan ja olihan se lähtökulttuurillinen suurmies.


LB, uppercut legenda ja heitti tässä yhden koteloon.

Se riitti ja Cochrane oli hoideltu.

Nolattu ja kieritelty tervassa sekä heitetty päälle höyhenet.

Tyly työnäyte ja uppercut legenda, punainen matto eteen.


Emme kuitenkaan iloitse tai intoudu riemunkiljahduksiin.

Onhan se lähtönä kiistaton klassikko ja halki, poikki sekä pinoon, mutta toisaalta sydänjuuria riipivä vedenjakaja.
 
LB ja Stanley Cup finals.

Seilaammeko epäolennaisuuksien vesillä ja samaistummeko viisasteleviin kiekkonörtteihin?

Se kaappi, jonka LB painoi Gardenissa on meille ehkäpä se rakkain kaikista ja olemme valmiit tunnustamaan tämän.

Todellakin, tulevat polvet, todellakin...silloin tämän kaltaisia hahmoja saattoi nähdä aina finaalisarjaan asti ja silloin sekaan eksynyt visiirinaama pisti häiritsevästi silmään.


Man or a Mouse?

Tämä fraasi, tästä se muistetaan ja hoki sitä itsekseen kopissa.

Omien sanojensa mukaan veti laajan Pohjois-Amerikan kattavan baarikiertueen ja kuosi sekä aikalaiskertomukset tukevat.

Ranne, posket, nenä, rystyset...ja tuohan oli otos LB:n sairaskertomuksesta.

Pieni raapaisu ja nuohan eivät varsinaisesti pysäyttäneet, ne kuuluivat rooliin.

Sitten polvet, selkä ja se murtunut jalka, veivät särmän.

Se on myöntänyt kaipaavansa sitä, roolia ja Gardenia.

Paketti Vivarinia iltaan ja yöllä tappiin.

LB, uppercut legenda!
 
Viimeksi muokattu:
Hetket, joista ei pääse eroon tai yli ja potkivat tai pudottavat joka kerta.

Rangersin huoltaja elää mukana, on omistautunut, sitoutunut sekä täynnä virtaa ja näyttää äijämäisen humoristisella tyylillä keskisormea penkiltä.

Kenelle?

Kuka ansaitsi kunnian ja olemme sukeltaneet 80-luvun elävöittävää nostalgiaan, joten nouseehan sieltä esiin Korn....osui ja upposi.

Sillä oli taas pimennyt, taas se kilahti ja teki pahojaan.

Se äijä oli kuningas, se oli Show ja ladattu täyteen huikeaa viihdearvoa.

Täysin arvaamaton, pitelemätön ja ne maagiset seikkailut mihin se kirkkaissa ajautui.

Uskomatonta ja iso liiga 1987-1988.

Se oli iso, iso hahmo ja ei varsinaisesti tuttu meille ennen tätä ytimekästä tuokiopalaa.

Se yritti vetää pään irti siltä Rangersin visiirinamalta, joltain hylkiöltä ja tokihan tuo lämmitti mieltä.

Huoltaja reagoi Kornin poistuessa häkistä ja jumalauta, se on iskevintä komediaa koskaan.

Ne selvästi tiesivät kuka se on ja se oli heittänyt sitä läpikotaisin häiriitynyttä settiään kirkkaissa jo kymmenkunta kautta.
 
"Mun vaimokin lyö kovempaa kuin Schultz".

Klassinen heitto 70-luvun mytologiasta ja täysi helmi.

Jäänyt kummittelemaan mieleen ja joskus yllätämme itsemme myhäilemästä tälle.

Kuka heitti?

"Dr Hook", se häijy mailakeisari ja kadonneet keihäsperinteen viimeinen kuningas.

Cherry ja sen Bruins, se oli "straw boss" ja näin siis Cherryn itsensä mukaan.

Paska jätkä ja täysi mulkku, näin "Tiger" ja puhuttiin äijästä kehän ulkopuolella.

Pukukopissa, joukkueen sisällä ja onhan sillä näiltä osin historiaan taotut kusipään leimansa.

Karkasimme aiheesta ja ei ihmekään, jos sen vaimo pieksi sitä.

Tiedä sitten toiko mailansa kotiin ja tasoitti asetelmia kuin häkissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös