Espoon suunnalla jännätään.
Jos joskus päättää skoutata vastustajan, niin tää on se hetki.
Se olisi sitten sarjakauden viimeinen rutistus. Sinisen Kyynelen kohtalona on, kohtuullisen ansiokkaan loppupuolikkaan jäljiltä, olla mestaruustaistelussa mukana. Lauantaiehtoossa (lipputulojen lisäksi) puolenmiljoonanpeli, palkintorahoineen ja pääsyineen nousukarsintaan. Tasapisteissä piikkijoukkueen kanssa. Maalieron muodossa olevaa takamatkaa on kurottavissa vähän turhan paljon ja sijoitus tällä haavaa toinen. Mikäli tämänhetkinen sarjakärki (Huutoniemen Susi) voittaa päätöskierroksella oman (vieras)pelinsä, on omien suojattieni murskattava vastus vähintään 4+ maalilla! Kuullostaa paljolta, erittäin paljolta, mutta omien ynnäyksieni perusteella, tuo on mahdollista ja haarukanpiikeissä kuroa umpeen. Vihu voi hyvinkin ottelunsa voittaa, mutta ottelusta on odotettavissa kohtuu vähämaalinen (6 vierasottelua, 4-1-1, 9-3). Tuohon otteluun, kun ei voi vaikuttaa, niin on yksinkertaisesti omien suojattieni vain pantava parastaan ja tehtävä isolla kädellä (tahi jalalla) maaleja, maaleja, maaleja.
Sää on meidän miehistölle optimaalinen: Puolipilvinen. Onneksi ei ainakaan sada tahi paista. Kokoonpanoon kun on korvamerkitty niin teknistäosaamista, kuin myös runsaalla kädellä Woikamasta persoonaa. Lähtö meillä on sikäli helppo, että tiedämme tasan tarkkaan, mitä sieltä on vastaan tuleman, manageri kun ei ole kirjautunut pariin kuukauteen. Vastassa on väkevä keskushyökkäyksiin (26) nojaava joukkue, jonka (motsiton)hallinta tullee riittämään karkeasti vain kahteenkymmeneen pinnaan, eli pallo on meidän käytettävissä valtaosan peliajasta. Mikäli arvontakoneisto ei sylje päin meidän naamaa, tulemme saamaan tuolla pallonhallinnalla 7-9 normipaikkaa ja toivon mukaan muutaman spessun, kaverille jäädessä kaksi-kolme yritystä. Miesvartioinnilla (kohde, tekninen hyökki) pyritään noista paikoista näpistämään se terävinkärki pois, jolloin vihulle jää 30 siivu onnistua maalinteossa noista muutamasta maalipaikasta, joita heille saattaa odottaa tulevan. Meidän tehtäväksi jää paukuttaa sitten niitä maaleja olematonta puolustusta vastaan, oikein urakkaluonteisesti. Jos onni suo, niitä tullaan myös näkemään: lähtö laidoissa on meille 90 pinnaa ja keskeltäkin liki 80, ilman taktiikkaa. Hiukan riskillä kun mennään, maksimoidaksemme tuon kiikarinlinsseissä siintävän murskavoiton, niin kolmen maalin johdossa ollessamme, vaihdetaan vielä toinen laitapakki toiseen kärkeen, jolla pyritään kompensoimaan johtoaseman tuomaa vetäytymistä, uudella hyökkäysboostilla. Loppuvartille vaihdetaan vielä tuoreita koipia keskikentälle, jolla saatetaan päätöstaistoon saada vielä hiukan lisäturbulenssia. Yhtään loukkaantumista, saati punalappua ei nyt yksinkertaisesti mahdu tämänpäiväiseen pelikirjaan. Suuret on suunnitelmat. Katsotaan riittävätkö ne mihinkään? Ainakin on yritetty. Kuluvan kauden trendinmukaisesti homma menee persiilleen ja lopputulemana jää käteen ainoastaan pettymys, haavojen nuolenta ja tikkujen nyppiminen takapuolesta...
Onnea loppukliimaksiin kaikille heimoveljille ja -siskoille, mikäli yhtään tunnette sen nyt, tässä ja tänään olevan tarpeellista.