Isoin ongelma näyttäisi olevan ainakin Pelicans-pelin perusteella, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta siellä jätkät vetää aika höntsäasenteella ja yrittäminen on hyvin näennäistä. Varsinkin omissa tuntui, että lähes kaikki vaan katselivat peliä kutakuinkin niillä paikoilla, missä heidän kuului olla.
Primääripelkoni, josta keväällä paasasin, eli puolustuksen keveys ja erityisesti oman pään osaamisen vaje näyttää kyllä uhkaavasti olevan toteutumassa, vaikka asenne paranisikin. Honka puolusti usein omissa ollen suurimman osan ajasta oman miehensä selkäpuolella, varsinkin kiekollista karvatessa. Taas myös näkyi paljon sitä, että vahingossa tuplattiin kiekollista ja joku jää vapaaksi maalintekosektoriin.
Yksi kuvastava keissi tasaviisikoin tapahtui toisessa erässä, kun kiekko on Pelicansilla laidassa hyökkääjällä, pakit viivassa vapaana, yksi b-pisteiden välissä ja yksi takatolpalla. Missä oli JYPin pelaajat? 4 ukkoa kiinni b-pisteiden välissä pönöttävässä kaverissa ja yksi antaa näennäistä painetta kiekolliselle... Painottoman puolen takatolpalla ukko täysin vapaana JYPin pelaajien takana ja kukaan ei pidä.
Toki edellämainittu korjaantuu kyllä ajan kanssa isoilta osin ja varsinkin, kun peleissä alkaa olla panosta, mutta kyllähän tuo kuitenkin vähän heijastelee mitä tuleman pitää, kun iso osa pakeista on nuoria "neljänsiä hyökkääjiä", joiden pituus on 170cm sulkahattu päässä ja lihasmassaa on vähemmän kuin neliraajahalvaantuneella.
Muuten en kyllä harkkapelien sekavuudesta ja häviöistä kanna huolta, mutta intensiteetin kovetessa tuo pakisto ei tule riittämään omissa. Kalteva taitaa olla ainut, jolla riittää jerkku edes jonkun vähänkään raskaamman kaverin siirtämiseen maalinedustalta. Varauksin myös Sählällä.
Ei minua haittaisi, vaikka JYPiin saataisiin vielä jollain ilveellä joku suht edullinen stay-at-home henkinen haku ECHL:stä tai Keski-Euroopasta. Tai Valtteri Hietanen.