Minulla noissa SIhvosen jutuissa vähän tökkäisee se, että välillä kaverin jutuista jää oikeastaan vähän hämärän peittoon mitä miehen mielestä koko Meidän Peli edes on. Tuntuu siltä, että aina kun joukkue kasaa rivit kasaan, käyttää palautusta, lähtee kontrollilla, on kyse ainakin jostain Meidän Pelin variaatiosta. Jonkun sortin agendahan tässä haisee. Vähän niin kuin haettaisiin koulukunta-ajattelua pystysuunnan ja kiekkokontrollin välille. Pyritään saamaan jotain pippelinmittauskisaa pelitapojen välille.
Kyllähän tässä tuntuu olevan meneillään ajattelun muutos pelitapojen suhteen. Peliä yritetään nopeuttaa ja haastaa taas tätä meidän pelin kaanonia. Kerho on tupannut hakemaan kilpailuetua nimenomaan pelityyliään uudistamalla ja välillä ollaan menty metsään, sekin on totta. Mutta taas toisaalta Kerho oli eturintamassa, kun tätä Meidän Peliä ajettiin sisään liigaan reilu vuosikymmen sitten. Sikäli tässä pelin nopeutuksen rintamassa olemisen voi taas katsoa olevan sitä Kerholaista identiteettiä.
Itse kokisin, että tärkeintä olisi ajaa sisään pelitapa, joka toimii viisikkotasolla, oli se sitten pystysuuntaa tai kiekkokontrollia. Viime kausi meni mielestäni metsään lähinnä siksi, että tuntui siltä, että joku osa sakista oli omaksunut uudet opit ja toinen ei. Homma meni yksin puskemiseksi, kun tukitoimet pettivät. Joku Palve sai toistuvasti riplata useampaa vastustajaa vastaan kaukana kärjessä, kun muu ketju vasta painoi hyökkäysaluetta kohden.
Nyt siellä on mielestäni näkynyt merkkejä paremmasta, mutta toki tuo nähdään sitten liigan alettua vasta. Ja Kerhohan saa heti liigan alkuun melkoisen testin, kun vastaan tulee heti startissa TPS, Tappara, HIFK ja Kärpät.