Hanoi Rocks is back

[Harzan]

The Scum Lives On on tosiaan alunperin Jerusalem Slimin levyttämä (ilman The-liitettä). Sitä tosin ei taida olla kaikilla albumin versioilla mukana. Tiedä häntä, mikä oli taustalla, että Maikkeli (tai kuka ikinä) halusi siitä noin nopeasti uuden version.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=eItgoit23pY

Itse asiassa olen yllättynyt, että ne ovat soittaneet noinkin paljon Hanoita - arvelin, että Demolition 23 pidettäisiin aika lailla omana maailmanaan näillä keikoilla. Ovat sentään ymmärrettävästi skipanneet ne melkein jokaisella Michaelin keikalla kuultavat vakiot. Perjantaina katsomaan livenä.

Monroe inhoaa Jerusalem Slimiä yli kaiken ja pitää sitä uransa huonoimpana levynä. Ehkäpä sitten halusi tehdä biisistä oman näkemyksensä mukaisen version.

Omasta mielestä Jerusalem Slim ei ole ollut edes kovin huono levy, vaikka vähän liikaa tiluttelua siinä onkin. Ainakin biisit Gotta Get a Hold ja The World Is Watching menevät kevyesti Monroen Hanoin jälkeisen uran top 10:een.

 

[Ice raven]

Oikein hyvää tykitystähän sieltä on tulossa Tampereen keikan settilistan perusteella. Eihän ko. orkesterilla omaa materiaalia ole kuin sillä yhdellä ja valitettavasti ainoaksi jääneellä levyllään, mutta näköjään ovat kasanneet kunnon paketin "ikivihreitä" sieltä sun täältä, ei tosin mitenkään yllättäviltä bändeiltä.

Demolition 23. Setlist at Tullikamarin Pakkahuone, Tampere

Get the Demolition 23. Setlist of the concert at Tullikamarin Pakkahuone, Tampere, Finland on September 28, 2023 and other Demolition 23. Setlists for free on setlist.fm!

www.setlist.fm

Machine Gun Etiquette on kyllä kova biisi. Ihan mielellään ois kuunnellu tämän setin livenä.

 

[NIN]

Joko joku meistä on käynyt leffan katsomassa? Jos on, mitäs pidit(te)?

Kävin Espoo Cinessä sen katsomassa elokuussa ja leffahan on aivan loistava. Erittäin hyvä katsaus MM:n uraan, tosin selkeitä poisjättöjä on, mutta niin se on aina, jos yritetään 60 vuoden elämä saada pariin tuntiin rutistettua.

 

[Fresh]

Dokumentti itsellä vielä näkemättä, ehdottomasti ohjelmassa lokakuun aikana. Paljon positiivista kuullut tuosta, toki aina miettii näiden kohdalla että kun ihmisen elämän aikana tapahtuu noin paljon niin miten se saadaan nivottua yhteen elokuvaan.

Demolition 23 tuli nähtyä Pakkahuoneella torstaina ja kyllähän se jytäsi. Hyvin suoraviivaista vääntöä ja omien laskujeni mukaan 22 biisiä tuli 83 minuuttiin joten siinä kyllä mentiin eikä meinattu. Demolition 23 omia biisejä on tosiaan ihan kourallinen ja niitä tuli silloin tällöin, kirkkaimpina helminä setin keskellä Hammersmith Palais ja ensimmäinen encore Deadtime Stories joka omasta mielestä geneerisyydestään huolimatta aivan mahtava ja kaunis kappale. Muuten tulikin tuota suoraviivaista punk rock-jyystöä, Dead Boysia, Stoogiesia ja pari Hanoinkin suoraviivaista kappaletta mahtui settiin. Tämä lämmitti omaa mieltä että oli juuri tätä osastoa Hanoista, eikä niitä mitä Michael omilla soolokeikoillaan toistuvasti vetää, mutta tuo toki on koko Demolition 23 idea.

Kyllä jätkät jumalauta jaksaa jyystää kun vetivät neljän ehtoon putken Pakkiksella, Logomolla, Möysällä ja Tavastialla ja loppuviikosta taas homma jatkuu. Olen erittäin onnellinen että Hanoin näin vuosi sitten, sillä se luultavasti oli ainutkertainen kokemus mutta näitä muita kavereita näkee toivottavasti vielä jatkossakin! Ei sillä, kyllähän Andykin vielä skulaa hienosti mistä esimerkkinä tuo Sofia Zidalle tehty "Three Words" kappale.

 

[oiler99]

Mike valottaa viime kesän Mötley Crue-tapaamisen taustoja.

Michael Monroe puhui viimekesäisestä ensitapaamisestaan Vince Neilin kanssa Ylen Grönroos Garage -podcastissa - "Mä näin sen silmistä sen tuskan ja surun..."

Michael Monroe tapasi viime kesänä Hyvinkään Rockfestissä ensimmäistä kertaa Mötley Crüe -keulahahmo Vince Neilin. Tästä laulajien kohtaamisesta uutisoitiin laajasti ja tapauksesta otettuja kuvia levisi eri medioissa, kuten muun muassa Monroen omalla Instagram-sivulla. Ylen Grönroos Garage...

www.soundi.fi

 

[NIN]

Mike valottaa viime kesän Mötley Crue-tapaamisen taustoja.

Michael Monroe puhui viimekesäisestä ensitapaamisestaan Vince Neilin kanssa Ylen Grönroos Garage -podcastissa - "Mä näin sen silmistä sen tuskan ja surun..."

Michael Monroe tapasi viime kesänä Hyvinkään Rockfestissä ensimmäistä kertaa Mötley Crüe -keulahahmo Vince Neilin. Tästä laulajien kohtaamisesta uutisoitiin laajasti ja tapauksesta otettuja kuvia levisi eri medioissa, kuten muun muassa Monroen omalla Instagram-sivulla. Ylen Grönroos Garage...

www.soundi.fi

Täytyy kyl sanoa, että Michael on hieno ja sydämeltään suuri mies. Moni kantaa katkeruutta Razzlesta, mutta Monroe ei enää.

 

[Harzan]

Täytyy kyl sanoa, että Michael on hieno ja sydämeltään suuri mies. Moni kantaa katkeruutta Razzlesta, mutta Monroe ei enää.

1...2...3...joko Andyn kommentit asiaan on kysytty?

Veikkaan, että sieltä suunnalta tulee edelleen tulikivenkatkuista viestiä ja huutia myös Monroelle.

 

[Fiftie]

Siis ehdottoman hyvä, jos on pystynyt antamaan anteeksi jne, mutta tämä pisti vähän silmään.

”Sellainen onnettomuus olisi voinut tapahtua kenelle tahansa ja mä halusin hänen tietävän, etten ole häntä ikinä syyttänyt."

Ei kai nyt ihan kelle tahansa satu sellaista, että ajaa humalassa autolla kolarin ja siinä kuolee joku?

 

[Outsider]

Siis ehdottoman hyvä, jos on pystynyt antamaan anteeksi jne, mutta tämä pisti vähän silmään.

”Sellainen onnettomuus olisi voinut tapahtua kenelle tahansa ja mä halusin hänen tietävän, etten ole häntä ikinä syyttänyt."

Ei kai nyt ihan kelle tahansa satu sellaista, että ajaa humalassa autolla kolarin ja siinä kuolee joku?

Olisin väittänyt, että samalla sisällöllä oli jo aiemmin juttu jossain iltapäivälehdessä ja siinä olisi ollut ”meistä” sana välissä, mutta ehkä olen nähnyt unta, kun en nyt sellaista löytänyt.

Edit: vai olisiko se voinut sittenkin olla radiossa(?)

 

[Mojo]

Monroe inhoaa Jerusalem Slimiä yli kaiken ja pitää sitä uransa huonoimpana levynä. Ehkäpä sitten halusi tehdä biisistä oman näkemyksensä mukaisen version.

Omasta mielestä Jerusalem Slim ei ole ollut edes kovin huono levy, vaikka vähän liikaa tiluttelua siinä onkin. Ainakin biisit Gotta Get a Hold ja The World Is Watching menevät kevyesti Monroen Hanoin jälkeisen uran top 10:een.

Eihän se olisi edes halunnut koko levyn tulevan ulos, kun Maken mielestä Steve Stevens pilasi hyvät biisit kitaroinnillaan sekä loputtomalla hiomisella ja tuotantokin oli ihan paska.

Keikka oli kyllä kova. Varsinainen setti aivan yhtä putkea bändin esittelyä lukuun ottamatta eli punk-asenteella oltiin liikenteessä ja Nassekin oli oikein vetreässä kondiksessa aiempien syöpähoitojensa jälkeen. Kai sen voisi vielä käydä uudelleen perjantaina katsomassa.

 

[Harzan]

Viikon päästä olisi Demolition 23 Kotkassa Leikarissa. Varmasti unohtumaton elämys, eikä vähiten keikkapaikan puolesta. Annan itsekin pisteet siitä, jos eivät veivaa niitä kaikkein ilmeisimpiä Hanoi-biisejä, niitähän kuitenkin kuultiin Nordiksella vuosi sitten. Mutta jos tuota Tampereen settilistaa katsoo, niin suurin osahan biiseistä on covereita. Jos kauniisti sanotaan, niin tämä on Mikelle tyypillistä.

Tooting Bec Wreck olisi kyllä hauska kuulla.

Tooting Bec Wreck on itselle yksi kovimpia Hanoi-biisejä ikinä ja näyttää toimivan D23:n punkimpana versionakin:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=sH0Vd8pZzIE

Toivottavasti ukkelit nyt tajuavat vielä jatkaa tällä kokoonpanolla(kin) keikoilla ja miksei vaikka levylläkin. Niin paljon kuin Monroesta hahmona tykkäänkin, niin sen uudemmista soolotouhuista vain jää joku juttu puuttumaan.

 

[Moto]

Tooting Bec Wreck on itselle yksi kovimpia Hanoi-biisejä ikinä ja näyttää toimivan D23:n punkimpana versionakin:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=sH0Vd8pZzIE

Toivottavasti ukkelit nyt tajuavat vielä jatkaa tällä kokoonpanolla(kin) keikoilla ja miksei vaikka levylläkin. Niin paljon kuin Monroesta hahmona tykkäänkin, niin sen uudemmista soolotouhuista vain jää joku juttu puuttumaan.

Mietiskelin, että voisiko tuo bändin logon muuttuminen sinisestä punaiseksi viitata siihen, että olisi tulossa uusi "punainen" albumi. No, ehkä kaukaa haettua... ja kuka kirjoittaisi biisit? Tietysti ainakin Samilla on ollut viime aikoina ihan terävä biisikynä, niin eiköhän Hanoi-kolmikko keskenään saisi muutaman rouhean raidan kyhättyä ja covereita varmaan olisi mukana ensilevyn tapaan.

Kuitenkin äsken Tavastialla oli kameroita sen verran kuvaamassa, että varmaan livetaltiointi vähintään on tulossa.

 

[Vili#16]

Tänään Kotlassa Demolition ja pelipaikoille toki. Onko keikoilla ollut mitään paitamyyntiä tms.?

 

[Fresh]

Tänään Kotlassa Demolition ja pelipaikoille toki. Onko keikoilla ollut mitään paitamyyntiä tms.?

Pakkahuoneella oli ainakin pieni paitamyyntipiste.

 

[nummenkallio]

Täytyy kyl sanoa, että Michael on hieno ja sydämeltään suuri mies. Moni kantaa katkeruutta Razzlesta, mutta Monroe ei enää.

Kyllä, Mike suhtautuu asiaan hienosti. Olen sitä itsekin arvellut, että Vinceä tuo onnettomuus on painanut kohta 40 vuotta, vaikkei hän ole siitä julkisesti juuri puhunut. Silloin aikoinaan Vincellä meni niin lujaa, ettei hän varmaan oikein pysähtynyt käsittelemään asiaa, mutta varmasti se on kolkuttanut takaraivossa koko ajan. Ei ihminen tuollaista asiaa pääse pakoon.

Ja Vincelle oli varmaan kova paikka tavata Mike, vaikka ennalta tiedettiin, että sovintoa tässä ollaan tekemässä. Ei tämä Razzlea herätä henkiin, mutta on hienoa, jos asianosaiset ovat päässeet jonkinlaiseen sovintoon.

 

[nummenkallio]

Leikarissa muuten upean kansainvälinen tunnelma, tänne on tullut porukkaa jenkeistäkin. Eivät varmaan hirveästi järkyty Leikarista, jos ja kun ovat kotimaassaan nähneet samanlaisia nuhjuisia takavuosikymmenien moottorihotelleja. Hieno ilta tulossa! Silti en ehkä arvaa laittaa Mötiköiden paitaa.

 

[Individual]

Leikarissa muuten upean kansainvälinen tunnelma, tänne on tullut porukkaa jenkeistäkin. Eivät varmaan hirveästi järkyty Leikarista, jos ja kun ovat kotimaassaan nähneet samanlaisia nuhjuisia takavuosikymmenien moottorihotelleja. Hieno ilta tulossa! Silti en ehkä arvaa laittaa Mötiköiden paitaa.

Meinaako Nummis olla yötä Hotelli Leikarissa?

 

[Everton]

Keikka oli kova, paikka ei. Lava ja etenkin äänentoisto ihan kamalaa kuraa. Mutta onneksi bändi veti punkrockia, niin ei haittaa.

Hienointa oli kuitenkin, että ukoilla oli oikeasti hauskaa lavalla. Ei ole mitenkään itsestään selvä juttu noilla maileilla. No, olisi mullakin kyllä hymy huulilla, jos pääsisi soittamaan Damnedia ja Stoogesia nuoruusvuosien bändikavereiden kanssa.

 

[nummenkallio]

Meinaako Nummis olla yötä Hotelli Leikarissa?

Olin yötä. Mukavan neuvostoliittolainen tunnelma, huoneessakin varmaan jotain 15 astetta lämmintä. Mutta kyllähän tuollainen puoli-ilmainen majoitus kelpasi.

Itse keikka oli tietenkin kova. Äijistä tosiaan näkyi soittamisen ilo. Pääsin jutuillekin Samin ja Nassen kanssa ja kiittelin kovasti.

Sehän on lopulta aika sama, mitä nuo äijät soittavat. Hehän ovat legendoja, vaikka soittaisivat humppaa.

 

[Vili#16]

Pakkahuoneella oli ainakin pieni paitamyyntipiste.

Paita poistettu, oli viimeinen keikka niin saatiin 3 paitaa 40 eurolla. Leikari aika kusinen mesta, mutta kuten täällä jo todettiin, punk-keikalle täydellinen atmösfääri. Nautin, muukin yleisö nautti ja bändi toki aivan täyttä timanttia. Kiitos, tämä hymyilyttää vielä pitkään.

 

[Individual]

Tanssipaikkahan se Leikari on vanha, joka sitten uuden tulemisensa jälkeen päätti alkaa järjestää keikkojakin. Viereisessä Haminassa on myös Wanha Työski, jolla on bändien katseluun ja kuunteluun vähän otollisemmat olosuhteet. Mutta kaikkinensa hyvä, että ovat olemassa molemmat, koska vastaavat kyllä hyvin huutoon elävän musiikin tarpeessa tuolla seudulla.

 

[nummenkallio]

Leikarin vahvuus on juuri siinä, että se on ihan mörönperseessä. Okei, isojen teiden varrella, mutta tasaisen kaukana sekä Kotkasta että Haminasta. Viisitoista kilometriä molempiin. Mutta sitten ollaan tiukasti siellä, ja sekin on elämys. Ihmisiä bailaamassa ja sekoilemassa in the middle of nowhere. Jonkinlainen Kotkan Hotel California. Ehdottomasti menen taas. You can check out every time you like, but you can never leave.

Minulla on yhteiskuvia Samin ja Nassen kanssa, mutta en kehtaa laittaa niitä someen. Syy ei ole Samissa tai Nassessa, vaan siinä, että olin erittäin fiiliksissä. Äijillä on varmaan olkapäät mustelmilla, niin monta kertaa heitä taputin olalle ja sanoin että theh oletteh hhyviä jhätkiä. Muistin myös kertoa, kuinka olen kuunnellut Hanoita jo ennen kuin opin kävelemään.

Kaikkiaan mahtava ilta!

 

[Mojo]

Leikarin vahvuus on juuri siinä, että se on ihan mörönperseessä. Okei, isojen teiden varrella, mutta tasaisen kaukana sekä Kotkasta että Haminasta. Viisitoista kilometriä molempiin. Mutta sitten ollaan tiukasti siellä, ja sekin on elämys. Ihmisiä bailaamassa ja sekoilemassa in the middle of nowhere. Jonkinlainen Kotkan Hotel California. Ehdottomasti menen taas. You can check out every time you like, but you can never leave.

Minulla on yhteiskuvia Samin ja Nassen kanssa, mutta en kehtaa laittaa niitä someen. Syy ei ole Samissa tai Nassessa, vaan siinä, että olin erittäin fiiliksissä. Äijillä on varmaan olkapäät mustelmilla, niin monta kertaa heitä taputin olalle ja sanoin että theh oletteh hhyviä jhätkiä. Muistin myös kertoa, kuinka olen kuunnellut Hanoita jo ennen kuin opin kävelemään.

Kaikkiaan mahtava ilta!

Seikkailuhan on aina antoisaa ja mukavaa. Itsestäni on kai vaan tullut jo liian mukavuudenhaluinen, ettei oikein innosta lähteä "rämpimään" mihinkään ja siksi toi Tavastia on tuttu ja turvallinen valinta. Tosin nyt piti kumpikin keikka käydä siellä katsastamassa, mutta perjantaina oli liian huono keli eli se jäi sitten väliin. Tämmöiseksi se on mennyt.

D23 hakkaa kyllä MMB:n tennistermein, jos nyt ei ihan 6-0, mutta jotain 6-1 tai 6-2. Energia, soittamisen ilo, yli neljänkymmenen vuoden kaveruus ja biisit, joista tietty suuri osa covereita, mutta nekin enemmän kuin hyvällä maulla valittuja. Kick out the jams, motherfucker!

 

[nummenkallio]

Seikkailuhan on aina antoisaa ja mukavaa. Itsestäni on kai vaan tullut jo liian mukavuudenhaluinen, ettei oikein innosta lähteä "rämpimään" mihinkään ja siksi toi Tavastia on tuttu ja turvallinen valinta. Tosin nyt piti kumpikin keikka käydä siellä katsastamassa, mutta perjantaina oli liian huono keli eli se jäi sitten väliin. Tämmöiseksi se on mennyt.

Tämä on nyt jo yleisempää keikkakeskustelua, mutta itse en meinaa saada enää mitään irti näistä Stadin keikoista. Olen niillä niin miljoona kertaa käynyt. Tavastiallekin menen nykyään usein autolla, jotta pääsee äkkiä pois. Eihän siellä jaksa edes juoda kaljaa, vaikkei autolla olisikaan. Mukavoitumista tämäkin on, ja ymmärrän sen mukavoitumisen arvon, jota sinäkin tuossa kuvailit. Mutta en tiedä, ovatko ne enää elämyksiä. Ne ovat rutiinia.

Tuo Leikari oli nimenomaan rutiinien rikkomista ja elämys. Vedetään kännit nuhjuisessa motellissa mörönperseessä ja mennään katsomaan rokkia. Siinä tuli nuoruus mieleen. Kaikki ei ole tiptop, mutta meininki on loistava. Elämyksenä ehdottoman kova.

Demolition 23 oli muuten Leikarilta tosi kova kiinnitys. Siitä homma alkoi komeasti. Veikkaan, että jengiä tulee myöhemmillekin keikoille. Ainakin yksi Nummis, varmaan muitakin.

 

[Mojo]

Tämä on nyt jo yleisempää keikkakeskustelua, mutta itse en meinaa saada enää mitään irti näistä Stadin keikoista. Olen niillä niin miljoona kertaa käynyt. Tavastiallekin menen nykyään usein autolla, jotta pääsee äkkiä pois. Eihän siellä jaksa edes juoda kaljaa, vaikkei autolla olisikaan. Mukavoitumista tämäkin on, ja ymmärrän sen mukavoitumisen arvon, jota sinäkin tuossa kuvailit. Mutta en tiedä, ovatko ne enää elämyksiä. Ne ovat rutiinia.

Tuo Leikari oli nimenomaan rutiinien rikkomista ja elämys. Vedetään kännit nuhjuisessa motellissa mörönperseessä ja mennään katsomaan rokkia. Siinä tuli nuoruus mieleen. Kaikki ei ole tiptop, mutta meininki on loistava. Elämyksenä ehdottoman kova.

Demolition 23 oli muuten Leikarilta tosi kova kiinnitys. Siitä homma alkoi komeasti. Veikkaan, että jengiä tulee myöhemmillekin keikoille. Ainakin yksi Nummis, varmaan muitakin.

Useinhan se Stadissa ja etenkin Tavastialla on kuin toimistolle menisi ja osa yleisöstä, itseni mukaan lukien, hyvinkin "virkamiesmäistä". Nykyään varsinkin kun en mitään päihteitäkään käytä, niin sitä vaan seisoskelee taaempana kädet taskussa ja kuuntelee soittimien balanssia. Varsinaista hauskanpitoa :D.

Entisessä elämässä tuli luuhattua jos jonkinlaisissa räkälöissä, joissa paska sekä hiki haisivat, röökin savu haittasi näkyvyyttä ja usein itse bändi oli jopa sivuseikka, eikä välttämättä muistikuvatkaan keikoista olleet kovinkaan selkeitä millään mittareilla. Hauskaa kuitenkin oli.

Ja kun aiheen vierästä nyt mennään, niin Tavastiahan on olosuhteiltaan rock-klubeista aivan maailman eliittiä sekä yleisön että muusikoiden näkökulmasta, vaikka niitä kaikenlaisia kuuluisampiakin mestoja on. Olihan tietty esim. joku CBGB kaikessa räkäisyydessään hieno paikka, vaikka en iästäni johtuen niitä kulta-aikoja nähnytkään, mutta en mä mitään vastaavaa nykyään kaipaa. Muistot ovat kuitenkin hienoja ja niitä ei multa kukaan vie pois.