Hanoi Rocks is back

[Moto]

Ei pysty kyllä tuubi-videon kuvan perusteella sanomaan onko Costello vaiko vaikka Pantse.

Tuon perusteella voi olla vaikka Olof Palmen murhaaja. Kyttäsin tosin ensin väärää sumun keskellä olevaa äijää, mutta siellä Samin takana olikin Linde.

Näkyy olevan Tavastialtakin materiaalia. Tässä esim. Down at St. Joe's sisältäen aiemmin mainitsemani Timo Kämäräisen kitaranhihnaepisodin.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=VnkjCUzvnIk

 

[Mojo]

Nasse palaa studioon. Tätä kyllä odottaa mielenkiinnolla.

Hanoi Rocksin Nasty Suicide tekee näyttävän paluun Stenfors-yhtyeen kanssa - Levy tulossa

Hanoi Rocksin kitaristina sekä myös Cheap and Nasty -yhtyeestä tuttu Jan Stenfors alias Nasty Suicide tekee paluun julkaisurintamalla reilun 25 vuoden tauon jälkeen niin sanotusti ”perheyrityksenä” pyörivän Stenfors-yhtyeensä tiimoilta. Yhtye julkaisee ensi vuonna levyn helsinkiläisen Rolling...

www.soundi.fi

 

[nummenkallio]

Michael Monroe -dokumentista erikoinen sotku: vedettiin nopeasti pois katselusta – tekijältä tiukkoja väitteitä rocktähden toiminnasta

Rocktähdestä kertova dokumentti ehti olla vain muutaman päivän katsottavissa.

www.is.fi

Andyn kanssa tällaista sotkua voisi odottaakin, mutta Miken kanssa se on hieman yllättävää. Toivottavasti tuo dokumentti saadaan ulos, mielenkiintoiselta vaikuttaa.

 

[NIN]

En nyt osaa sanoa, että onko tuo niin yllättävää Michaelinkaan kanssa. Kyllähän kaverilla on mennyt sukset ristiin useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. Epe Helenius) ja kuten elämäkerrasta saa lukea, aina on vika jossain muussa tahossa.

 

[Ice raven]

Tosiaankin kirjasta sai sen kuvan että ei varmasti ole helpoin työskentelykaveri vaikka julkisuuskuva on sinänsä siloinen. Tämä siis ihan mutulla.

 

[UnenNukkuja]

Monroeta usein kaupungilla bongaavana totean, että tuo kyllä on leppoisa kaveri, mutta sisällä varmasti on aivan toisenlainen tyyppi. Hienoa julkisuuskuvaa antaa toimimalla esim. eläinsuojeluyhdistyksemme ja toisaalta Pekka Hyysalon kanssa. Näissä ei voi kovin ilkimys olla.

Mutta tosiaan, näin voi hämääntyä naapurustossa liikkuva.

lisäys: itse siis herraa bongaan toisinaan hänen kotipihassaan ja jos talkkarilta kysäisen, tuskin vastaa, että on aivan ääliö tuo herra Fagerholm.

 

[Zeic]

Tosiaankin kirjasta sai sen kuvan että ei varmasti ole helpoin työskentelykaveri vaikka julkisuuskuva on sinänsä siloinen. Tämä siis ihan mutulla.

Kyllä asia on varmasti juuri noin. Soolouran aikana muistaakseni (en tarkista faktoja) ekalla yrityksellä markkinointimateriaalit (ja oliko musiikkivideokin) lensivät roskiin ja levy jäi ilman promootiota, kun ne eivät miellyttäneet. Ja oliko seuraavalla yrityksellä Jerusalem Slim aikoina, Michael löi homman kokonaan lekkeriksi, kun kitarasoundit olivat liian raskaat. Voi toki sanoa että kyse on taiteellisesta tinkimättömyydestä, mutta sanotaan vaikka niin että en ole lainkaan yllättynyt että ongelmia tuli myös dokumentin kohdalla.

 

[K.A.H]

Kyllä asia on varmasti juuri noin. Soolouran aikana muistaakseni (en tarkista faktoja) ekalla yrityksellä markkinointimateriaalit (ja oliko musiikkivideokin) lensivät roskiin ja levy jäi ilman promootiota, kun ne eivät miellyttäneet. Ja oliko seuraavalla yrityksellä Jerusalem Slim aikoina, Michael löi homman kokonaan lekkeriksi, kun kitarasoundit olivat liian raskaat. Voi toki sanoa että kyse on taiteellisesta tinkimättömyydestä, mutta sanotaan vaikka niin että en ole lainkaan yllättynyt että ongelmia tuli myös dokumentin kohdalla.

Muusta en tiedä, mutta ne Jerusalem Slimin kitarat kyllä tosiaan ovat aivan kamalat. Siinä ymmärrän maikkelia.

 

[Harzan]

Kyllä asia on varmasti juuri noin. Soolouran aikana muistaakseni (en tarkista faktoja) ekalla yrityksellä markkinointimateriaalit (ja oliko musiikkivideokin) lensivät roskiin ja levy jäi ilman promootiota, kun ne eivät miellyttäneet. Ja oliko seuraavalla yrityksellä Jerusalem Slim aikoina, Michael löi homman kokonaan lekkeriksi, kun kitarasoundit olivat liian raskaat. Voi toki sanoa että kyse on taiteellisesta tinkimättömyydestä, mutta sanotaan vaikka niin että en ole lainkaan yllättynyt että ongelmia tuli myös dokumentin kohdalla.

Isolle levy-yhtiölle tehdyllä Not Fakin' It:illä olisi ollut kaupallista potentiaalia jopa enemmän kuin Hanoi Rocksilla ikinä. Sitten levy-yhtiö mainosti sitä isolla satsauksella MTV:llä iskulauseella "Michael Monroe, he's not fakin' it - the brains behind Hanoi Rocks". Monroe veti purut nokkaan ja vaati mainoksen vetämistä pois, koska Hanoi Rocksilla ei kuulemma ollut aivoja. No, siihen loppui mainostus ja levy-yhtiön kiinnostus ylipäätään.

Jerusalem Slim oli sitten tosiaan liian heviä Monroen makuun ja albumin "promokiertueella" Japanissa ukko kehotti fanejaan olemaan ostamatta sitä.

Siis tavallaan ihailen Monroen ehdottomuutta, mutta onhan tuo tavallaan aivan helvetin tyhmää. Kuinka moni enää muistaisi millä mainoslauseella jotain levyä on markkinoitu tai oliko jollain levyllä liian hevit soundit.

 

[NakkiFakiiri]

Julkisuuden hahmo Michael Monroe osaa kyllä hoitaa hommansa huomattavasti paremmin kuin muusikko Michael Monroe, ja onhan tämä aina toistuva sekoilu ja skitsoilu julkaisuiden ympärillä melko noloa hommaa, ja merkki siitä että että eipä Monroekaan oikein lopulta taida tietää mitä on uraltaan halunnut. Aina puristaa kenkä jostain ja vika kaikissa muissa, vaikka kaikki nämä sekoilut olisi voitu varmasti välttää suunnittelemalla asiat seikkaperäisemmin ja järkevämmin. Ei voi olla sattumaa että sama show toistuu vuosikymmenestä toiseen saman jätkän kohdalla.

 

[PäätyynAsti]

Michael on ymmärtääkseni ja tapaamiseni perusteella todellakin yhtä nasta ja sydämellinen tyyppi kuin julkisuuskuvansa antaa ymmärtää.

Musiikissa ja muissa imagoonsa liittyvissä syvällisissä mediahommissa taitaa kuitenkin asua "my way or the highway"-tyyppi.
Punkhenkistä ajattelutapaa täytyy kyllä arvostaa: ei ne suuret setelit vaan omaehtoinen taiteellinen vapaus. Viitaten lähinnä keskusteluun soolouransa alkuvaiheisiin dollarimaassa.

Jokseenkin silti huvittavan yllättävää, että nykyään MM vaikuttaa olevan teräväkulmaisempi julkisuuden henkilönä kuin peräti itse mr. McCoy.

 

[BigRedCat]

Soolouran aikana muistaakseni (en tarkista faktoja) ekalla yrityksellä markkinointimateriaalit (ja oliko musiikkivideokin) lensivät roskiin ja levy jäi ilman promootiota, kun ne eivät miellyttäneet.

Toisaalta kun katsoo Andyn musavideota 21st Century Rocks, tulee mieleen että tuo Michaelin ratkaisu olisi ollut paikallaan…

 

[PäätyynAsti]

Toisaalta kun katsoo Andyn musavideota 21st Century Rocks, tulee mieleen että tuo Michaelin ratkaisu olisi ollut paikallaan…

Onhan video "halvalla purkkiin" -kamaa.
Itse 21st Century Rocks on albumina ja nimibiisilläänkin sen sijaan parhaimpia lajissaan 2010-luvulla. Ehkä jopa ihan koko kuluvalla vuosituhannella.
Ja kyllä, mielestäni myös Andyn koko uralla.

"you get your kicks from some 21st Century shit!“

 

[teroz]

Kyllä - Andyn tuorein syö kaikki Möökkelin soololevyt aamiaiseksi. Todella todella hyvä levy.

 

[Ann Arbor]

Taitaa keskustelu johtaa vanhaan tuttuun päätelmään, että parhaimmillaan Andy ja Michael ovat olleet saman yhtyeen kärkihevosina. Andy on biisintekijänä koko maailman eliittiä ja autenttisempaa rock-hahmoa ei myöskään löydy. (Suurin osa näistä 60-70-80 lukujen legendoista on ihan kalkkiksia nykyään! ;)

Michael taas on yhtä lailla koko historiallinen linkki 70-luvun punkin ja "80-luvun rockin" välillä ja frontmanina edelleen vertaansa vailla, mutta soolouraa on leimannut tietty tasapaksuus biisimateriaalin suhteen.

Allekirjoittaneelle Hanoi Rocks on ennen kaikkea pala niin suomirockin, kuin koko globaalin populaarimusiikin historiaa. En sinänsä ihmettelisi, vaikka herrat Monroe ja McCoy jonkinlaisen pienimuotoisemman re-unionin värkkäisivät ja periaatteessa voisin itsekin mennä nauttimaan klassikoista.

 

[NakkiFakiiri]

Musiikissa ja muissa imagoonsa liittyvissä syvällisissä mediahommissa taitaa kuitenkin asua "my way or the highway"-tyyppi.
Punkhenkistä ajattelutapaa täytyy kyllä arvostaa: ei ne suuret setelit vaan omaehtoinen taiteellinen vapaus. Viitaten lähinnä keskusteluun soolouransa alkuvaiheisiin dollarimaassa.

Tässä on vaan se ongelma että huolimatta tästä taiteellisesta vapaudesta, ei Monroe soolouralta ole kovinkaan timanttista matskua missään vaiheessa irronnut, vaikka ukko toki esiintyjänä ja solistina onkin valioluokkaa. Ottaen huomioon kuinka paljon MM on julkisuudessa esillä, hänen omat musiikilliset ansionsa ovat melko vaatimattomat. Kysy keltä tahansa tallaajalta luettelemaan pikaisesti vaikkapa Monroen top 5-soolobiisit, niin veikkaan että aika hiljaista tulee. Joka levyllä on ollut muutama erinomainen ralli, mutta muuten turhan tasapaksua kamaa.

Noista Hanoin ulkopuolisista jutuista ykkönen omalla kohdallani on Demolition 23:n ainokainen, mutta sitäkään ei voi oikein Monroen sooloksi kutsua.

 

[Outsider]

Mä en kyllä tän nykyisen bändin kohdalla puhuis mistään soolourasta/soololevyistä, kun mieshän on itsekin sanonut, että kyseessä on bändi minkä nimeksi otettiin käytännön syistä Michael Monroe. Biisitkin tekee kuitenkin lyriikoita myöten suurimmaksi osaksi muut bändin jäsenet.

 

[Hexa]

Monroe ja McCoy ovat vähän samanlainen parivaljakko Jagger ja Richards. Myös heidän soololevyjä ja niiden menestystä voi hieman verrata Andyn ja Michaelin sooloihin. Molemmissa tapauksissa homma toimii parhaiten yhdessä ja muusikkojen kemiat tukevat toinen toisiaan bändinä. Joskus vaan löytyy se oikea kokoonpano, ehkä sattumaltakin, missä sävellykset ja kitarakuviot sekä laulajan ääni ja lavakarisma matchaavat optimaalisella tavalla.

 

[Harzan]

Torille! Uudessa Peacemaker-sarjassa vilahtaa Two Steps from the Move.



Nähtävästi ohjaaja James Gunn on kova Hanoi Rocks -fani, joten noinkohan sitä sarjassakin vielä kuultaisiin:

Secrets of the Awesomely Eighties Glam-Metal Dance Party that Kicks Off 'Peacemaker'

Edit: ei siis tuossa trailerissa näy, vaan sarjan jaksossa.

 

[Harzan]

Katselin Possesta Andy McCoyn ja Sofia Zidan osuuden. Taidenäyttelyjutun lisäksi Andy on saanut tällä viikolla uuden levyn nauhoitukset valmiiksi. Ilmestynee joskus ensi vuonna ja sitten taas kierretään Aasiaa ja Ameriikkoja, Suomessa progressiivinen verotus ei kannusta bändikeikkoihin. Jotain akustistajuttua Sofian kanssa maaliskuussa luvassa.

Ai niin, Netflixin ja HBO:lle on jotain biisejä menossa, mutta sopimuksissa ei ole nimeä vielä alla, mutta massia on luvassa.

Taisipa tuo HBO pitää paikkansa, vaikka epäilijöitä varmaan riitti Andyn puheille. Googlettelun perusteella Hanoi Rocksia kuullaan jonkun Peacemaker-jakson alkutunnarina.

 

[Harzan]

Torstaina ilmestyvässä jaksossa soi:
HBO:n hittisarjassa soi Hanoi Rocks – ohjaaja tunnustautui suureksi faniksi - Rumba.fi

 

[heavy]

Torstaina ilmestyvässä jaksossa soi:
HBO:n hittisarjassa soi Hanoi Rocks – ohjaaja tunnustautui suureksi faniksi - Rumba.fi

Näyttää olevan parikin biisiä...

11th Street Kids
Fallen Star

 

[Knox]

Näyttää olevan parikin biisiä...

11th Street Kids
Fallen Star

Nyt jäämme odottamaan, että kumpi kaksikosta Andy & Mike ehtii asiasta hermostumaan, ja vaatimaan ettei biisejä soiteta sarjassa.

 

[Jules W.]

Nyt jäämme odottamaan, että kumpi kaksikosta Andy & Mike ehtii asiasta hermostumaan, ja vaatimaan ettei biisejä soiteta sarjassa.

Andy toteaa, että kaikki muu jaksossa käytetty musiikki on niin paskaa, että Hanoita ei voi soittaa. Michael taas kertoo ettei häneltä ole kysytty mitään markkinoinnista tai jakson ohjauksesta.

 

[Ann Arbor]

Luulisi teoriassa herrojen olevan ihan fine asian kanssa, kun oletettavasti biisien käyttö realisoituu ykkösinä ja nollina pankkitilillä, olettaen alkuperäisen Hanoin biisien oikeudet olevan edelleen heillä. Mahdollisesti joku voi lisäksi innostua yhtyeen klassikoista enempikin ja jokainen Spotify-toisto on kotiinpäin.