Hyvä asian ytimessä oleva kirjoitus Flu. Ymmärtämällä tämä on helppo myös ymmärtää "voittamisen kulttuuri". Pienempikin rooli on helpompi hyväksyä, kun luvassa on menestystä ja menestyvää joukkuetta on helpompi valmentaa...
Valmentajalta vaaditaan paljon, kun egot eivät millään meinaa mahtua joukkueen etuun vaadittavaan sapluunaan ja "menestysputki" ei ole vielä päällä. En osaa arvata, pystyisikö Jortikka viemään eteenpäin menestyvää joukkuetta, luultavasti ainakin paremmin kuin nykyistä aihiota.
Toisaalta Flu:n kirjoituksesta voi lukea, miksi pitkäjänteistä työtä pidetään viisastenkivenä. Valmentajalla/"johtoryhmällä" on ote joukkueeseen ja maltillinen uusiutuminen ei riko "kemiaa".
Väittäisin, että rahalla voi rakentaa voittavan joukkueen tyhjästä, mutta se vaatii kykyä sitouttaa koko joukkue rooleihinsa ja siinä ei Jokereissa ole onnistuttu odotetusti. Missä määrin ketäkin on asiasta "syyllistettävä", on minulle mysteeri. Ihan kaikkea tuskin on syytä kaataa epäonnistuneiden (mestari)valmentajien niskaan.
Juuri tässä vaiheessa nykyinen valmentaja tuskin saa joukkuetta pelaamaan omalla sapluunallaan ellei ensin saa joukkuetta menestymään. Melko haasteellinen tehtävä. Valitettavasti se on "jossain määrin" haasteellista myös mahdolliselle seuraajalle, varsinkin jo jos samassa paketissa tulee jälkitoimituksessa vahvistuksia tyyliin Nylander