Minusta tuntuu, että osa SM-liigaan halajavista ajattelee Jokereiden kokoonpanon pysyvän nykyisenä eli että joukkue pelaisi KHL-tason rosterilla SM-liigassa ja että lisäksi SM-liiga muuttuisi Jokereiden paluun jälkeen tasokkaammaksi.
Mä en usko hetkeäkään että mikään mainittava massa uskoisi rosterin olevan lähimainkaan nykytasolla. Lähtökohtaisesti uskon monen Liigaan kaipailevan olevan olleen mukana jo niinä aikoina, jolloin nähtiin minkälainen rosteri on realistinen liigatason budjetilla. KHL:n aikana mukaan hypänneet tuskin ovat samaan aikaan niin pihalla Liigasta että sinnea haluaisivat mutta eivät sisäistä mikä ero rosteriin tulisi.
Mitä taas Liigan tasoon tulee, niin katsotaan Jokerien rosteria. Tuolla on joka vuosi n. 25 sellaista, jotka olisivat kelvollisia pelimiehiä Liigaan ja jotka rasittaisivat ulkkarikiintiötä KHL:ssa. Osaan noista ei ulkkaripaikkoja varmasti käytettäisi vaikka pelaajalla halua olisikin siirtyä KHL:ään, osa taas veisi sen ulkkaripaikan joltain toiselta. Kun huomioi myös Sveitsin ulkkarikiintiön, tuo käytännössä vapauttaisi n. 25 pelaajaa Liigan ulottuville, vaikkakin se lista ei olisi yhtä kuin Jokerien viimeinen KHL-rosteri.
En väheksyisi sitäkään, että Jokerit on avannut monille länsimaisille pelaajille näytönpaikan KHL:ään. Varmasti Gunderson sai Minskistä Jokereissa annettujen näyttöjen jälkeen kuin olisi saanut Brynäsissä annettujen näyttöjen jälkeen. Atte Ohtamaan tyylistä pakkia tuskin olisi Kazaniin revitty, ellei hän olisi näyttänyt pystyvän vetämään sitä roolia Jokereissa. Pari hyvää kautta Jokereissa varmasti loivat uskoa sekä Henrik Karlssoniin että Barysin pomoihin sitoutua yhteiseen proggikseen, kun sarja oli pelaajalle kuutta Omskissa pelattua matsia tutumpi ja näytöt annettu sarjaan sopimisesta.
Itse en usko siihen, että Jokereiden ykkös-kakkosketjun pelaajat olisivat valmiita jatkamaan SM-liigassa huonommalla palkalla kuin heidän olisi mahdollista ansaita KHL:ssä, SHL:ssä tai NLA:ssa.
Nyt sulta unohtuu se, että ulkkarikiintiöt NLA:ssa ja KHL:ssa rajaavat tarjontaa. Jos Nelli päättäisi lähteä heittämään lättyjä Reginin vierelle Sveitsiin tai hakemaan Gagarinia Pietarista, olisi noissa yksi tontti muille ulkeille käytettäväksi. Käytännössä siis Nellin avulla noilla valinnoilla vapautuisi yksi hyvän tason pelaaja liigaseurojen kohteeksi, vaikka itse Nelli ei olisikaan se pelaaja. Ja vaikka menisi kiintiöittä vääntävään Ruotsiin, veisi hän pelipaikan joltain muulta.
Itse asiassa jopa sama palkka voisi saada osan kaihtamaan SM-liigaa em. sarjoihin verrattuna urheilullisista syistä. Työelämässä usein toimitaan itsekkäistä syistä, laskemalla eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja omasta näkökulmasta käsin.
No se nyt on aivan päivän selvä seikka, että jokainen miettii omasta näkökulmastaan parasta paikkaa. Ja uskallan väittää, että aika iso saa ero liksassa olla, jotta toimiva länsimainen yhteiskunta vaihtuu johonkin Venäjän pienempien kaupunkien kauneuteen ja KHL:n rasitustasoon. Niin suuri määrä länsipelaajia on uran tai pelkän Venäjän reissun jälkeen todennut, osa suoremmin ja osa epäsuoremmin, rahan olleen suunnilleen ainoa motivaattori. Osa kotiutui Venäjälle paremmin ja osa heikommin, mutta se ei muuta motivaatiotekijää.
Jos rehellisesti asioista puhutaan, mun on vaikea nähdä länsimaalaiselle mitään realistista motivaattoria pelata KHL:ssa vastaavalla rahalla kuin lännessä. Yksittäisiä poikkeuksyksilöitä nyt löytyy varmasti, mutta nämä ovat käytännössä niin häviävän pieni porukka, että isoa kuvaa se ei muuta pennin vertaa.