Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Pula-ajan Tretjak]

Sairausajan palkanmaksun tosin haluaisin vastuuttaa työnantajalta pois, oli se sitten lomalla tai työaikana. Tässä olisi ammattiliitoilla paikka tehdä itsestään oikeasti hyödyllinen ja vakuuttaa jäsenensä sairauspoissaolojen varalle niin että sairausajan palkanmaksu siirtyisi työnantajalta AY-liikkeelle. Sama systeemi pätisi myös äitiyslomaan. Työtapaturmista tai muista töistä aiheutuneista poissaoloista työnantaja tietysti olisi korvausvelvollinen. Liittoihin kuulumattomat ottaisivat omat vakuutuksensa mikäli sellaista tuntevat tarvitsevansa. Uskoisin että tällainen järjestely madaltaisi työllistämiskynnystä merkittävästi, varsinkin pienillä firmoilla. Ymmärrän kyllä täysin ettei ajatukseni ole vallitsevassa tilanteessa mitenkään realistinen.

Onneksi ajatuksesi ei ole realistinen. AY-liikkeiden suurin saavutus on ihmisten kohtelu juurikin sairastumisen sattuessa. Oli sairastuminen sitten lyhyt, pitkä tai säännöllisen epäsäännöllinen. Tämä on tuonut ihmisille isoimman perusturvan, mikä heillä on. Tämä on tuonut myös suurimman muutoksen työelämään mitä itse keksin... Työnantaja on nyt aidosti kiinnostunut työhyvinvoinnista ja työn tekemisen olosuhteista. Jos tämä pakkomotivaatio otetaan pois, niin ei hirveä oraakkeli tarvitse olla tulevaisuuden näkemiseen noiden asioiden suhteen. Työnantajia ohjaa isossa kuvassa tarve minimoida kulut ja maksimoida menot. Toisinaan tämä on lyhytnäköistä ja toisinaan ei ole ammattitaitoa heilläkään. Vaikka viisaat yritykset pitäisivätkin edelleen huolta työntekijöistään, niin syntyisi aivan liikaa yrityksiä, jotka eivät pidä. Ja miksi pitäisi? Ukkoa vaihtoon ja uutta tilalle, jos se on mahdollista. Ja sehän olisi, kun sairaslomalla olevasta ei mitään kustannuksia olisi.

Tunnustan, että minulla on pessimistinen kuva näistä asioista. Olen vain huomannut, että yleensä tämä pessimistinen lähestymistapa on melko realistinen.

 

[Karhunkulta]

@Pula-ajan Tretjak on ainakin minun alani kohdalla täysin oikeassa mitä tuossa yllä kirjoitti. Ainoa joka saa turvallisuusalan työnantajan kiinnostumaan edes vähimmässä määrin työhyvinvoinnista on, että voivat minimoida sairauspoissaoloista tulevat tappionsa. Tosin kun se nytkään ei oikein toteudu se kiinnostus, niin mitäs veikkaatte millainen western siitä tulee, jos saikuttelusta tulee ilmaista työnantajalle? Mitä sitä oloja enää parantamaan, aina saa toisen tykinruoan tilalle jos vanha ei kestä.

 

[Tami Talk]

Vielä alkuviikosta hallitus olisi sitä mieltä, että valta kuuluu hallitukselle ja se tekee tarvittavat ja välttämättömät muutokset lainsäädäntöön. Hallitus ei taivu ulkoparlamentaarisen painostuksen alla ja ei luovuta päätösvaltaa AY-liikkeelle. Hyvää ja jämäkkää touhua.

Eilen hallitus oli sitä mieltä, että lakimuutos kirjataankin sellaiseen muotoon, että olennaisia muutoksia ei tule. Loput asiat siirretään kolmikantaisiin työryhmiin, joissa AY-liike vaikuttaa lopullisiin esityksiin.

Näinkö siinä kävi? Vielä ei tarvi suunnitella ulkoparlamentaaristen voimien hautajaisia?

 

[Erkka Lapanen]

Näinkö siinä kävi? Vielä ei tarvi suunnitella ulkoparlamentaaristen voimien hautajaisia?

Toivottavasti ei tarvitse. Jos kaikki valta olisi Juha Sipilän hallussa, aika harva täällä viihtyisi. Ja ei kai sillä tarkoiteta demokratiaa kuitenkaan?

 

[Freedom]

Suomessa homma toimii niin, että media nostaa vuorotellen valtaan yhden kolmesta suuresta (kok/kesk/sdp). Juuri nyt on menossa Juha Sipilän lyttäyksen ja SDP:n nostatuksen vuoro.

Kun Antti Rinne on ensi vuonna päässyt valtaan, media tekee sitten hänestä pellen ja romahduttaa SDP:n kannatuksen. Näin media estää, ettei mikään poliittinen hahmo tai puolue pääse nousemaan mediaa suuremmaksi ja lopullinen valta pysyy aina medialla.

Poliitikot pelkäävät median hyökkäyksiä kuin ruttoa, ja asettuvat nopeasti riviin, jos jokin ei näytä miellyttävän mediaa.

Sen seurauksena Suomessa on käytännössä yksipuolue-järjestelmä, jossa kaikki puolueet toteuttavat käytännössä samaa politiikkaa. Erot puolueiden välillä ovat täysin marginaalisia kuten pieniä pääomatulo-veroasteen viilauksia suuntaan tai toiseen.

 

[Walrus21]

Näinkö siinä kävi? Vielä ei tarvi suunnitella ulkoparlamentaaristen voimien hautajaisia?

Itse näen asian niin, että se taisto on vielä edessäpäin. Nyt käytiin yksi monista ennakkonäytöksistä, joissa itse substanssi on melko toissijaista verrattuna poliittiseen valtapeliin.

Sipilä on ollut yllättävänkin päämäärätietoinen tällä hallituskaudella; hän on vetänyt enimmäkseen ns. tulos edellä -taktiikalla, mikä sitten näkyy kannatuksessa ja lainvalmistelun heikkoudessa.

Mikäli Sipilä saisi mandaatin jatkokaudelle, saatettaisiin nähdä rajujakin yhteenottoja ay-liikkeen kanssa. Nyt poliittinen liikkumatila on kuitenkin käytetty tämän hallituskauden osalta. Vaalit määrittelevät, jatkuuko leikkaus/uudistuslinja vai otetaanko Rinteen johdolla ns. "aikalisä".

 

[Walrus21]

Suomessa homma toimii niin, että media nostaa vuorotellen valtaan yhden kolmesta suuresta (kok/kesk/sdp). Juuri nyt on menossa Juha Sipilän lyttäyksen ja SDP:n nostatuksen vuoro.

Ei media sitä määrittele, vaan äänestäjät. Ihmiset ovat politiikan suhteen erittäin lyhytnäköisiä: asioihin otetaan kantaa aina parin vuoden aikajänteellä, vaikka monien poliittisten päätösten vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä.

Media on käsitellyt Sipilän hallitusta varsin neutraalisti. Heikot kannatusluvut kertovat siitä, että sosiaaliliberaali kansa ei halua omia etujaan leikattavan. Jokainen leikkaus vaikuttaa ainakin mielikuvien tasolla konkreettiselta toimelta, mutta sellaiset abstraktiot kuin "valtion talouden kestävyys" tai "työmarkkinoiden joustavoittaminen" eivät näy arjessa.

 

[Sanainen arkku]

Ei media sitä määrittele, vaan äänestäjät. Ihmiset ovat politiikan suhteen erittäin lyhytnäköisiä: asioihin otetaan kantaa aina parin vuoden aikajänteellä, vaikka monien poliittisten päätösten vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä.

Media on käsitellyt Sipilän hallitusta varsin neutraalisti. Heikot kannatusluvut kertovat siitä, että sosiaaliliberaali kansa ei halua omia etujaan leikattavan. Jokainen leikkaus vaikuttaa ainakin mielikuvien tasolla konkreettiselta toimelta, mutta sellaiset abstraktiot kuin "valtion talouden kestävyys" tai "työmarkkinoiden joustavoittaminen" eivät näy arjessa.

Minulla olisi tähän tempoiluun ehdottaa yhtä ratkaisumallia: jokavuotiset vaalit, jossa vaihdettaisiin (tai uudelleenvalittaisiin) 50 kansanedustajaa. Säästösyistä vaaleja ei järjestettäisi joka vuosi kaikissa vaalipiireissä, vaan esimerkiksi joka toinen vuosi kansa saisi vaikuttaa kussakin. Hallitus istuisi niin kauan, kun se nauttisi eduskunnan luottamusta.

Miksi haluaisin siirtyä tällaiseen malliin? Näen, että nyt päätöksentekoaikaa menee hukkaan, kun ennen vaaleja ei (yleensä) tehdä yhtään mitään, koska tekeepä mitä tahansa niin jollain mieli pahentuu. Toisaalta taas vaalien jälkeenkin saattaa mennä aikaa kuukausia, että saadaan hallitus pystyyn. Haluaisin siis päästä eroon siitä, että asioita siirretään "vaalien yli".

Uusi systeemi vaatisi pelisäännöt. Ensinnäkin siirtymä siihen tulisi hoitaa niin, että eniten ääniä keränneiden siirtymäkausi olisi kuusi, toisen ryhmän viisi, kolmannen neljä ja neljännen kolme vuotta (neljännen vuoden palkkio kuuluisi tietenkin maksaa) ja viimeisin porukka saisi asettua ehdolle heti seuraaviin vaaleihin, tottakai.

Vaalikeskusteluissa mediassa tulisi esiintyä vain niitä ehdokkaita, joita sillä kertaa on valittavana. Näin vähän taaempienkin rivien päättäjät saisivat tunnettuutta. Puolueen johto yms. saisi sitten kyllä nostaa esille omia suosituksiaan, eli käytännössä hallitusta pystyssä pitämään tai sitä kaatamaan erityisesti sitoutuneita poliitikkoja.

Tällainen toimintamalli voisi auttaa myös kansalaisyhteiskuntaa, kun joku aktiivinen intressipiiri voisi vaikuttaa joka vuosi tukemalla voimakkaasti "omia" ehdokkaitaan. Koska eduskunnan päätöksenteko ei enää kestäisi nykyisenlaista vaalihalvaantumista, voisi valveutunut äänestäjä jopa ottaa selville millaisia lakeja on lähiaikoina tulossa päätettäväksi ja valita ehdokkaansa niidenkin perusteella.

Kansalaisella olisi äänioikeus neljän vuoden välein. Olkoon se vaikka niin, että syntymävuoden perusteella. Esimerkiksi neljän vuoden päästä (2022) järjestettävissä vaaleissa äänestäisivät sinä vuonna äänioikeutetuksi tulevat, sekä heitä 4, 8, 12, 16 jne. vuotta vanhemmat äänioikeutetut. Näin ollen saattaisi tapahtua, että joku ehdokas ei saisi lainkaan ääniä, koska ei olisi äänioikeutettu vaaleissa joissa on ehdolla ;)

Valitsematta jääneet voisivat asettua ehdolle jo seuraavana vuonna.

 

[Sanainen arkku]

Kaunis utopia. En kuitenkaan usko, että ihmisten äänestysinto siitä nousee. Varsinkaan, kun se oma vaikutusmahdollisuus sillä äänellä ei oikeastaan kasva. Toisekseen vaalit maksaa. Järjestävälle taholle sekä osallistujille. Meillä on nytkin eduskunnassa kavereita, joilta menee leijonaosa palkkioista vaalivelkojen maksuun. Kaikki eivät osaa kampanjaryhmän rakentamista ja sitä kautta rahoituksen hankkimista yhtä hyvin. Ylipäänsä kampanjointi on mielenkiintoisuutensa lisäksi rasittavaa lupauksineen, asetelmien hakuineen ja kaikkineen. Päätökset perustuvat yhteistyöhön, enkä usko, että tällainen vaalitapa lisäisi yli puoluerajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Lisäksi kampanja- ja reaalipolitiikan erottaminen kävisi mielestäni tavalliselle tasamaan tallaajalle vaikeaksi, kun päällä olisi kokoajan joku kampanja ja toisaalta käynnissä lainsäädäntötyö.

Minä näen, että oikeiden muutosten aikaansaaminen nykysysteemissä on lähes mahdotonta. Kaiken maailman kristakiurut voivat pelata valiokunnissa aikaa jne...
Jos päätöksentekojuna jyskyttäisi vääjäämättä tiettyyn suuntaan, kunnes hallitus kaatuisi, voitaisiin mennä kymmenenkin vuotta tasaisesti yhteen suuntaan.

Korkea äänestysprosentti ei ole mikään järkevä tavoite. Riittää, että sadalla prosentilla on mahdollisuus. Ja kansanedustajien palkkioita tulisi korottaa myös. Tuntuvasti. Samalla sitä voisi yksinkertaistaa niin, että tehtävään sisältyvät hallintineuvostopalkkiot jne kuuluisivat peruskorvaukseen.

Kustannusten nousua en pitäisi itsestäänselvänä. Ehdokas voisi korvata maksullista näkyvyyttä kenttätyöllä, koska vaaleja olisi joka toinen vuosi. Näin olisi helpompaa pysyä ihmisten mielissä ja nostattaa kannatusta. Lisäksi voisi asettua ehdolle sellaisessa sesongissa, jossa arvelisi kilpailutilanteen olevan helpompi (vs. nykyinen tilanne).

 

[dana77]

Sairausajan palkanmaksun tosin haluaisin vastuuttaa työnantajalta pois, oli se sitten lomalla tai työaikana. Tässä olisi ammattiliitoilla paikka tehdä itsestään oikeasti hyödyllinen ja vakuuttaa jäsenensä sairauspoissaolojen varalle niin että sairausajan palkanmaksu siirtyisi työnantajalta AY-liikkeelle. Sama systeemi pätisi myös äitiyslomaan. Työtapaturmista tai muista töistä aiheutuneista poissaoloista työnantaja tietysti olisi korvausvelvollinen. Liittoihin kuulumattomat ottaisivat omat vakuutuksensa mikäli sellaista tuntevat tarvitsevansa. Uskoisin että tällainen järjestely madaltaisi työllistämiskynnystä merkittävästi, varsinkin pienillä firmoilla. Ymmärrän kyllä täysin ettei ajatukseni ole vallitsevassa tilanteessa mitenkään realistinen.

Ajatus ei tosiaan ole realistiinen, mutta ehkä eri syystä. Ihmiset eivät ymmärrä kuinka kallista vakuuttaminen sairauden varalle on, mutta AY-ymmärtää ja siksi he eivät halua ottaa vastuuta siitä. He mieluummin maksattavat nämä korkeat sivukulut työnantajilla ja sitten itkevät päälle, että lahtarisiat ovat itsekkäitä.

Eri ihmisten poissalojen riskit ja sitä kautta maksut ovat tietenkin keskinään erilaisia, mutta ihmiset ovat keksimäärin parisen viikkoa poissa töistä vuodesta ja koska vakuutuksiin liittyy myös sairashoidon kustannuksia eikä vakuutusyhtiöt muutenkaan ole mitään hyväntekeväisyysyhtiötä, niin tuollainen vakuutus maksaisi vuodessa useita tuhansia euroja. Siihen verrattuna ay-kassojen maksut ovat pähkinöitä.

 

[Alamummo]

Suora seuraus hallituksen perääntymisestä (lähde US): STTK:n Palola sanoi sen suoraan Ylellä: Työtaistelut voivat jatkua, ”jos perustelut eivät meitä tyydytä”

AY-liike ilmeisesti on sitä mieltä, että he ottavat kansan valitsemalla Eduskunnalta oikeudet ja kirjoittavat tästä lähtien kaikien työlainsäädäntöön liittyvät lait ja asetukset. Kyllä tällaiset ajatukset laittavat miettimään poliittisten lakkojen rajoittamista, jollain tavallahan noille pitää näyttää oma paikkansa.

 

[Radiopää]

Enpä ole hetkeen kuullut yhtä huonoja perusteluja lakimuutokselle kuin Mykkäsen ajama uudistus potilastietojen avaamisesta poliisille.

Ongelmia ovat sisäministeriön poliisiosaston juristin Heidi Lempiön mukaan ainakin se, ettei poliisi saa tietää liikenneonnettomuuteen joutuneiden henkilöiden vammojen vakavuutta (mitä poliisi sillä tiedolla tekee?) tai mikä on pidätettynä olevan mutta sairaalahoitoon siirretyn potilaan tila (potilas se on pidätettykin).

Vakavin tapaus on kuulemma ollut se, ettei poliisi ole saanut potilastiedoista selville sairaalatiloissa tapahtuneen raiskauksen epäiltyä tekijää, josta joku on tiennyt on vain lempinimen. Kuulostaa vakavalta, mutta tässäkin tapauksessa nimi saatiin selville normaalin rikostutkinnan avulla ilman, että lääkärin ja potilaan luottamusta piti rikkoa.

Jos sisäministeriössä on todettu, että suomalainen poliisi on nykyään huono suorittamaan normaalia tutkintaa, niin eiköhän ongelma ole jossain muualla kuin lailla suojatussa potilastietojärjestelmässä.

Mielenkiintoista on se, että lakialoitetta kritisoi muun muassa entinen sisäministeri Päivi Räsänen, joka on siviiliammatiltaan lääkäri. Siinä missä joku Mykkänen haluaa Suomesta entistä enemmän poliisivaltion, Räsäsen valveutuneen toiminnan seurauksena Suomen poliisijohto on syytteessä virkarikoksista.

 

[Tadu]

Enpä ole hetkeen kuullut yhtä huonoja perusteluja lakimuutokselle kuin Mykkäsen ajama uudistus potilastietojen avaamisesta poliisille.

Ongelmia ovat sisäministeriön poliisiosaston juristin Heidi Lempiön mukaan ainakin se, ettei poliisi saa tietää liikenneonnettomuuteen joutuneiden henkilöiden vammojen vakavuutta (mitä poliisi sillä tiedolla tekee?) tai mikä on pidätettynä olevan mutta sairaalahoitoon siirretyn potilaan tila (potilas se on pidätettykin).

Vakavin tapaus on kuulemma ollut se, ettei poliisi ole saanut potilastiedoista selville sairaalatiloissa tapahtuneen raiskauksen epäiltyä tekijää, josta joku on tiennyt on vain lempinimen. Kuulostaa vakavalta, mutta tässäkin tapauksessa nimi saatiin selville normaalin rikostutkinnan avulla ilman, että lääkärin ja potilaan luottamusta piti rikkoa.

Jos sisäministeriössä on todettu, että suomalainen poliisi on nykyään huono suorittamaan normaalia tutkintaa, niin eiköhän ongelma ole jossain muualla kuin lailla suojatussa potilastietojärjestelmässä.

Mielenkiintoista on se, että lakialoitetta kritisoi muun muassa entinen sisäministeri Päivi Räsänen, joka on siviiliammatiltaan lääkäri. Siinä missä joku Mykkänen haluaa Suomesta entistä enemmän poliisivaltion, Räsäsen valveutuneen toiminnan seurauksena Suomen poliisijohto on syytteessä virkarikoksista.

”Lääkärin ja potilaan välinen luottamus” = LOL

Tapahtuu liikenneonnettomuus niin vakuutusyhtiöt saavat kaikki potilaskertomukset ihan vaan pyytämällä, mutta Poliisiko ei muka saa? Noh ehkä Poliisille tietojen jakaminen sitten rikkoisi kyseisen luottamuksen.

 

[teppana]

Enpä ole hetkeen kuullut yhtä huonoja perusteluja lakimuutokselle kuin Mykkäsen ajama uudistus potilastietojen avaamisesta poliisille.

Ongelmia ovat sisäministeriön poliisiosaston juristin Heidi Lempiön mukaan ainakin se, ettei poliisi saa tietää liikenneonnettomuuteen joutuneiden henkilöiden vammojen vakavuutta (mitä poliisi sillä tiedolla tekee?) tai mikä on pidätettynä olevan mutta sairaalahoitoon siirretyn potilaan tila (potilas se on pidätettykin).

Vakavin tapaus on kuulemma ollut se, ettei poliisi ole saanut potilastiedoista selville sairaalatiloissa tapahtuneen raiskauksen epäiltyä tekijää, josta joku on tiennyt on vain lempinimen. Kuulostaa vakavalta, mutta tässäkin tapauksessa nimi saatiin selville normaalin rikostutkinnan avulla ilman, että lääkärin ja potilaan luottamusta piti rikkoa.

Jos sisäministeriössä on todettu, että suomalainen poliisi on nykyään huono suorittamaan normaalia tutkintaa, niin eiköhän ongelma ole jossain muualla kuin lailla suojatussa potilastietojärjestelmässä.

Mielenkiintoista on se, että lakialoitetta kritisoi muun muassa entinen sisäministeri Päivi Räsänen, joka on siviiliammatiltaan lääkäri. Siinä missä joku Mykkänen haluaa Suomesta entistä enemmän poliisivaltion, Räsäsen valveutuneen toiminnan seurauksena Suomen poliisijohto on syytteessä virkarikoksista.

Samaa mieltä. Ainakaan mitään automaattista oikeutta näihin tietoihin ei tarvi poliisille antaa.

 

[Walrus21]

Enpä ole hetkeen kuullut yhtä huonoja perusteluja lakimuutokselle kuin Mykkäsen ajama uudistus potilastietojen avaamisesta poliisille.

Tämä koko lakialoite kuulostaa aivan uskomattomalta. Esimerkiksi psykiatrien ja potilaiden välistä kommunikointia oltaisiin avaamassa jonkinlaisen epämääräisen turvallisuuden heikkenemisen varjolla. Kaiken lisäksi tietojen välittämisen perusteena ei tarvitse olla edes rikollinen toiminta.

Missä on se kiire, joka pakotti vammaislain jäähylle soten tieltä? Jälleen yksi lakipaketti, jota runnotaan heikoin perusteluin älyttömällä kiireellä.

 

[teppana]

”Lääkärin ja potilaan välinen luottamus” = LOL

Tapahtuu liikenneonnettomuus niin vakuutusyhtiöt saavat kaikki potilaskertomukset ihan vaan pyytämällä, mutta Poliisiko ei muka saa? Noh ehkä Poliisille tietojen jakaminen sitten rikkoisi kyseisen luottamuksen.

Mitä se poliisi niillä tiedoilla tekee?

 

[Tuamas]

Ei poliisille tule antaa yhtään lisävaltuuksia, kun eivät poliisijohdon oikeudenkäyntien perusteella osaa valvoa nykyisten oikeuksien käyttöä edes vähää alusta.

Taas, kuten urkintalaissakin, poliisi hakee lisävaltuuksia, joiden käytön aiheuttamaan vastuuseen eivät julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ole valmiita.

Jos poliisille annetaan lisävaltuuksia, tulee poliisiin kohdistaa selvästi lisää ulkopuolista valvontaa, koska heidän sisäinen valvontansa ei selvästikään toimi.

 

[Tadu]

Mitä se poliisi niillä tiedoilla tekee?

Ihan villinä veikkauksena voisin kuvitella, että rikosten tutkinnassa siitä olisi hyötyä.

 

[teppana]

Ihan villinä veikkauksena voisin kuvitella, että rikosten tutkinnassa siitä olisi hyötyä.

Millä tavalla?

 

[Radiopää]

Jos poliisille annetaan lisävaltuuksia, tulee poliisiin kohdistaa selvästi lisää ulkopuolista valvontaa, koska heidän sisäinen valvontansa ei selvästikään toimi.

Minusta lisävaltuuksien haluaminen on myös epäluottamuksen osoitus terveydenhoidon ammattilaisia kohtaan. Heillä on jo nyt laaja ilmoitusvelvollisuus. Yhdellä lääkärillä on jopa liikaa valtaa, esimerkiksi ajokortin myöntämiseen vaikuttavaan päätökseen.

Tämä koko lakialoite kuulostaa aivan uskomattomalta. Esimerkiksi psykiatrien ja potilaiden välistä kommunikointia oltaisiin avaamassa jonkinlaisen epämääräisen turvallisuuden heikkenemisen varjolla. Kaiken lisäksi tietojen välittämisen perusteena ei tarvitse olla edes rikollinen toiminta.

Jos potilaan ja hoitohenkilökunnan luottamusta aletaan tällä tavoin purkaa, kuinka moni mielenterveysongelmista kärsivä mahtaa jättää hakematta lainkaan apua, vaan hyppää suoraan rattiin tuloksena laajennettu itsemurha.

Ihan villinä veikkauksena voisin kuvitella, että rikosten tutkinnassa siitä olisi hyötyä.

Juuri sen takia kritisoin perusteluja lakialoitteelle, koska ne eivät tue hyötyä rikosten tutkinnasta. Jos poliisi ei saa selville potilaan lempinimen perusteella tämän oikeaa nimeä ilman potilastietoihin kajomista, on ongelma jossain muussa kuin potilastietoihin pääsemättömyydessä.

 

[Cobol]

Jos katsotaan esitystä, siinä on kaksi osaa:

1. Vakavien rikosten estäminen. Terveydenhuollon henkilöstö saisi antaa poliisille potilastietoja, jos se on välttämätöntä sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat tulkisee kyseessä olevan etenkin kouluampumiset ja terrorismi.

Jos näin on, en näe mitään syytä vastustaa.

2. Potilastietojen antaminen erilaisten vaaratilanteiden estämiseksi, vähemmän vakavien rikosten selvittämiseksi ja muun tutkinnan auttamiseksi. Sisäministeriö haluaisi, että poliisille ilmoitettaisiin tietoja vakavasta hengen ja terveyden vaarasta ”hyvin alhaisella” kynnyksellä, jo ennen minkään konkreettisen vaaran syntyä.

Tähän ainakin itse kaipaisin tarkennuksia ja mahdollisia muutoksia. Mykkänen käytti esimerkkinä tilannetta, jossa väkivaltarikoksesta epäilty on hoitolaitoksessa ja poliisi on menossa kuulustelemaan, mutta henkilöstö ei ole suostunut paljastamaan onko hän siellä. Minusta henkilöstö ei voi haitata poliisitutkintaa. Mutta on myös pohdittava, mitä tietoja ja missä tilanteessa tulee luovuttaa poliisille. Tätä tarkoitan sillä, että kaipaan tarkennuksia ja mahdollisia muutoksia.

 

[Tadu]

Millä tavalla?

Veikkasin. En minä ole rikostutkimuksen asiantuntija.

 

[teppana]

Jos katsotaan esitystä, siinä on kaksi osaa:

1. Vakavien rikosten estäminen. Terveydenhuollon henkilöstö saisi antaa poliisille potilastietoja, jos se on välttämätöntä sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat tulkisee kyseessä olevan etenkin kouluampumiset ja terrorismi.

Jos näin on, en näe mitään syytä vastustaa.

Tällä hetkellä tilanne on siis seuraava:

Yleinen velvollisuus ilmoittaa suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta
Rikoslain 15 luvun 10 §:stä seuraa, että jokaisen (mukaan lukien terveydenhuollon ammattihenkilön) on ilmoitettava poliisille tai sille jota vaara uhkaa, jos hän saa tietää suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta, ja rikos olisi vielä estettävissä.

Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia - Valvira

Tässä rikoslain pykälä:

10 § (24.7.1998/563)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (30.12.2015/1718)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. (12.6.2015/735)

Rikoslaki 39/1889 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Jostain syystä mieleeni on jäänyt lääkärillä olevan ilmoitusvelvollisuus jos potilas on tehnyt rikoksen josta tuomitaan väh. 5 vuotta vankeutta. Tätä en aivan varmaksi osaa sanoa.

2. Potilastietojen antaminen erilaisten vaaratilanteiden estämiseksi, vähemmän vakavien rikosten selvittämiseksi ja muun tutkinnan auttamiseksi. Sisäministeriö haluaisi, että poliisille ilmoitettaisiin tietoja vakavasta hengen ja terveyden vaarasta ”hyvin alhaisella” kynnyksellä, jo ennen minkään konkreettisen vaaran syntyä.

Tähän ainakin itse kaipaisin tarkennuksia ja mahdollisia muutoksia. Mykkänen käytti esimerkkinä tilannetta, jossa väkivaltarikoksesta epäilty on hoitolaitoksessa ja poliisi on menossa kuulustelemaan, mutta henkilöstö ei ole suostunut paljastamaan onko hän siellä. Minusta henkilöstö ei voi haitata poliisitutkintaa. Mutta on myös pohdittava, mitä tietoja ja missä tilanteessa tulee luovuttaa poliisille. Tätä tarkoitan sillä, että kaipaan tarkennuksia ja mahdollisia muutoksia.

Minä ainakin haluaisin kuulla vähän tarkempaa tietoa siitä, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Kuinka paljon poliisityö vaikeutuu potilastietojen luottamuksellisuuden vuoksi?

 

[teppana]

Veikkasin. En minä ole rikostutkimuksen asiantuntija.

Mutta olet kuitenkin sitä mieltä että tämä oikeus ilman muuta pitää poliisille antaa?

 

[Tadu]

Mutta olet kuitenkin sitä mieltä että tämä oikeus ilman muuta pitää poliisille antaa?

Joo kyllä minä voisin sen antaa. Kun ne tiedot on tallennettu Poliisin järjestelmiin, siellä toimii seuranta ettei niitä tietoja lue sellaiset, ketkä eivät kyseisiä tietoja tarvitse. Kts. case Myllylä. Samoin kuin vakuutusyhtiöissä, joissa potilastiedot ovat satojen tai tuhansien ihmisten luettavissa.