Keskeinen syy uuden talousmaantieteen esittelyyn liittyy sen tarjoamaan selitykseen kaupungistumiselle, erityisesti kuljetuskustannusten roolin kautta. Historiallisesti kuljetuskustannukset ovat laskeneet. Esimerkiksi höyry, rautatiet, polttomoottori ja konttien käyttö kuljettamisessa ovat alentaneet tavaroiden kuljetuskustannuksia, kun taas auto, matkustajajunat ja lentokone ovat alentaneet ihmisten liikkumisen kustannuksia. Nämä muutokset saivat monet aikanaan ennustamaan, että etäisyys kadottaa merkityksensä (death of distance) ja lähitulevaisuudessa taloudellinen toiminta on maantieteellisesti tasaisesti jakautunutta. Samalla tämä merkitsisi kaupunkien kuolemaa (death of cities). Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaupunkien osuus eri maiden väestöstä on 6 6 kasvanut 1900-luvun aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kaupungistuminen on jatkunut, vaikka tavaroiden ja ihmisten kuljetuskustannusten laskun lisäksi sanomalehdet ja kirjat, lennätin, puhelin, radio ja televisio ovat alentaneet tiedon välittämisen ja levittämisen ja ihmisten välisen kommunikaation kustannuksia.
Miten tämä on selitettävissä?
Uuden talousmaantieteen mallien selitys on seuraava. Kun väestön määrä ja mallin keskittävät ja hajauttavat tekijät (mallin parametrit) pidetään vakioina ja maatalous- ja teollisuustuotteiden kuljetuskustannuksia alennetaan korkealta tasolta lähtien, niin ensivaiheessa tällä on keskittävä vaikutus. Näin malli antaa oman selityksensä sille, miksi hevospeleistä juniin, autoihin ja lentokoneisiin siirtyminen kiihdytti kaupungistumista. Samalla nämä muutokset kylläkin hajauttivat kaupunkien sisäisiä rakenteita.
Mutta mallien ennuste muuttuu, kun kuljetuskustannusten tasoa alennetaan riittävästi. Jollain kuljetuskustannusten tasolla keskittyminen loppuu ja aluerakenne alkaa hajautua. Kasautumisen ja kuljetuskustannusten yhteys on siis ei- monotoninen: ensin kuljetuskustannusten lasku keskittää, sitten hajauttaa. Ääritapausten intuitio on ymmärrettävä:
– Jos kuljetuskustannukset ovat hyvin korkeat (liikutaan kävellen tai hevosella) ja kaikki tuotanto on koneiden puuttuessa työvaltaista ja maa-alaa vaativaa, tuloksena on alueellisesti hajautunut omavaraistalous.
– Jos ihmisiä, raaka-aineita ja valmiita tavaroita voi siirtää kustannuksettomasti hetkessä paikasta toiseen, väestö ja työpaikatkin voivat olla hajallaan.
Viime aikoina uusi tieto- ja viestintätekniikka (ICT) on merkittä- västi alentanut informaation lähettämisen ja kommunikaation kustannuksia sekä pitkillä että lyhyillä etäisyyksillä. Internet ja sähköposti ovat mullistaneet kirjallisten dokumenttien, äänen ja kuvien välittämisen ja koko tapamme kommunikoida etäisyyksistä riippumatta, alhaisin kustannuksin. Onko niin, että digitalisaation tuloksena etäisyys kadottaa merkitystään, sijainnilla ei ole aiempaa merkitystä ja lähitulevaisuudessa taloudellinen toiminta on maantieteellisesti nykyistä tasaisemmin jakautunutta. Tämä merkitsisi kaupungistumisen kääntymistä laskuun. Onko tähän syytä varautua?
Näihin päiviin asti kaupungistuminen on jatkunut teknologisista edistysaskelista ja kasautumisen haitoista (melu, saasteet, ruuhkat ym.) huolimatta. Saman kehityssuunnan odotetaan jatkuvan maailmanlaajuisesti esimerkiksi YK:n ja Maailmanpankin ennusteissa. Suomessa tilastokeskuksen ja kuntien väestöennusteet rakentuvat kaupunkialueiden työpaikkojen ja väestön kasvun varaan. Tällaiseen näkemykseen perustuvat myös useimpien tutkijoiden ja myös tämän raportin johtopäätösosan suositukset: kaupungit kasvavat jatkossakin. Herää kysymys, miksi nyt ei ennusteta kaupunkien kuolemaa tai ainakin niiden kasvun kääntymistä laskuun?