Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 137 624
  • 10 753

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Tilastokeskuksen mukaan tehokkaimmin keskimäärin toimivat kunnat, joiden asukasluku on 20000-40000. Jos tältä pohjalta lähdettäisiin rukkaamaan kuntauudistusta, niin todellisuus olisi siellä jossain kepun ja kokoomuksen mallien välillä. Ajatus jostain 50 kunnasta on absurdi, koska sehän tarkoittaisi, että kuntien asukasluku olisi keskimäärin yli 100 000 eli moninkertainen suhteessa optimiin. Toisaalta nykyisellään valtava enemmistö kunnista on selvästi pienempiä asukasluvultaan kuin optimi, joten liitoksia tulisi myös syntyä.
Minä tulkitsisin tuota tilastokeskuksen mitoittamaa juttua vähän laajemmalta perspektiiviltä, eli esim. kunnat voivat tehdä yhteistyötä ja täten löytää synergioita, ilman että tarvitsee välttämättä tehdä sitä liitosta. Näinhän monin paikoin toimitaan ja on toimittu aiemminkin. Alle 2000 asukkaan kunnathan ovatkin sitten kalleimpia ja niiden kohdalla pitäisikin miettiä noita liitoskeinoja.

Lisätään nyt lähteeksi ihan mielenkiintoinen toki vanha julkaisu vuodelta 2006
https://kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu 57.pdf (linkki kunnallisalankehittämissäätiön tutkimukseen Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko)
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Voisiko se johtua jotenkin siitä miten kaupungistuminen on keskittänyt pääkonttorit määrättyihin paikkoihin ja miten alkutuotannolle ei anneta sitä määrää rahaa mitä niille kuuluisi, kun se toimistossa istuva pomo on muka niin paljon tärkeämpi?

Ihan nyt tarkennukseksi, kuka tai mikä taho ei anna alkutuotannolle rahaa, mikä sille kuuluisi. Kai sinä sentään tiedät sen, että maatalous on Suomessa selvästi tuetumpaa kuin missään muussa EU-maassa, jos käytetään mittarina julkisten tukien määrää suhteessa tuotannon arvoon.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ihan nyt tarkennukseksi, kuka tai mikä taho ei anna alkutuotannolle rahaa, mikä sille kuuluisi. Kai sinä sentään tiedät sen, että maatalous on Suomessa selvästi tuetumpaa kuin missään muussa EU-maassa, jos käytetään mittarina julkisten tukien määrää suhteessa tuotannon arvoon.
Ihan hyvin antaa nykyinen systeemi rahaa, ei minulla ole mitään sitä vastaan. Tuota asennetta vastaan on että kuinka Hese maksaa muiden hampurilaiset. Pääkonttorien keskittyminen pääkaupunkiin aiheuttaa vinouman kuvittelemaan että se koko maan tuotanto tapahtuu siellä. Vaikka kuinka siellä tulisikin arvonlisää, niin koko touhu on täysin teennäistä. Ilman muuta maata ei olisi niitä pääkonttoreita mutta ilman Helsingissä sijaitsevia pääkonttoreita voisi silti olla ja onkin yrityksiä. Siksi en jaksa tuota ulinaa kuinka hese sitä ja tätä.

Eikä kyse ole nyt maataloudesta. Sitä ei tueta Helsingin rahoilla, niillä rahoillahan maksetaan valtionosuuksia kunnille, ei maataloudelle.
Maaseuduntulevaisuudesta löytyi asiasta ihan pätevä laskelma vuodelta 2012 Maakunnat elättävät pääkaupunkia - Maaseudun Tulevaisuus (linkki maaseudun tulevaisuuteen)
Tämä sama Heseläisten ulina pompsahtaa aina aika-ajoin pintaan ja se on vain raskasta luettavaa kun sillä yritetään pönkittää jotain mystistä omaa paremmuutta.
 
Viimeksi muokattu:

Undrafted

Jäsen
Kuntaliitoksissa, ainakin jos minulta kysytään. Kuten jo sanoin niin aina pitää olla työntekijöitä per x määrä asukkaita.
Mites kunnan hankinnat? Kaksi kuntaa miljoonan budjetilla maksaa tuotteista ja palveluista kovemman hinnan kuin yksi kunta kahden miljoonan budjetilla. Kuntien osaporukka ostaa kerralla isomman tai pienemmän määrän, joten ostoissa pärjätään pienemmällä porukalla.

Pienissä yksiköissä sairastumiset, lomat ja muut poissaolot aiheuttavat tarpeen tuuraajille, kun isommassa voidaan työyhteisön toimesta ehkä hoitaa tilanne. Organisaatioissa tehdään erilaisiä sääntöjä, prosessikuvauksia ja kaikki tämä tulee tuplana jos on kaksi pientä organisaatiota yhden isomman sijaan.

Tuskin kukaan uskoo maan tuotannon lepäävän pk-seudulla. Verokertymän jakaminen toisin on sitten vaikeampi juttu. Miten arvottaisi tapauksen missä tehdas Pihtiputaalla valmistaa hilavitkuttimen, minkä turkulainen myyjä myy ruotsalaiselle asiakkaalle helsinkiläisen esimiehen alaisuudessa? Tätähän pohdintaa isommassakin mittakaavassa, kun firmojen tulos pitäisi saada verotettua siinä maassa missä tulos tehdään. Edellistä esimerkkiä sekaa vielä pääkonttorilta sinne tuotantolaitoksen suuntaan menevä työ hr:n, tietotekniikan yms. toimesta. Jokaisen osaston tekemisen arvon laskeminen ja sisäiset veloitukset taas lisäisi firmojen kuluja joskin mahdollistaisi tarkemman alueellisen verotuksen.
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Mites kunnan hankinnat? Kaksi kuntaa miljoonan budjetilla maksaa tuotteista ja palveluista kovemman hinnan kuin yksi kunta kahden miljoonan budjetilla. Kuntien osaporukka ostaa kerralla isomman tai pienemmän määrän, joten ostoissa pärjätään pienemmällä porukalla.

Pienissä yksiköissä sairastumiset, lomat ja muut poissaolot aiheuttavat tarpeen tuuraajille, kun isommassa voidaan työyhteisön toimesta ehkä hoitaa tilanne. Organisaatioissa tehdään erilaisiä sääntöjä, prosessikuvauksia ja kaikki tämä tulee tuplana jos on kaksi pientä organisaatiota yhden isomman sijaan.
Tuossa yllä on tuo ihan hyvä linkki asiasta että ihan tutkimuksissa ei olla havaittu että olisi jotain X kokoa millä jokin asia voidaan tai ei voida hoitaa. On ennemminkin hyviä ja huonoja tapoja hoitaa asioita. Ei siis ole mitään yhtä autuaaksi tekevää määrää, joskin liian pieni porukka se ei luonnollisestikkaan voi olla, mutta muutamasta tuhannesta ylöspäin niin on sekä hyvin että huonosti hoidettuja paikkoja, tai tehokkaasti ja tehottomasti, mutta mikään mittari ei puolla kuntakoon kasvun ja tehokkuuden kasvun suhdetta.
 

Tuamas

Jäsen
Lainaan itseäni vuodelta 2015:

Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää.

Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema.
Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä.
Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja yli 5000 & alle 10 000 asukkaan kuntia 78.

Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri.
Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus) oliai käytännössä välttämätön, ihan jo kuntalaisten oikeusturvan kannalta.

Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Tuskin kukaan uskoo maan tuotannon lepäävän pk-seudulla. Verokertymän jakaminen toisin on sitten vaikeampi juttu. Miten arvottaisi tapauksen missä tehdas Pihtiputaalla valmistaa hilavitkuttimen, minkä turkulainen myyjä myy ruotsalaiselle asiakkaalle helsinkiläisen esimiehen alaisuudessa?

Yhteisöveron kuntaosuus jaetaan tällä hetkellä työntekijämäärän mukaisesti, joka on ihan validi sekä "riittävän oikea" tapa.

Eli jos Yhtiö teki 5 000 milj€ tulosta vuonna 2017, maksoi se 1 000milj€ yhteisöveroa.

Yhtiöllä on 100 työntekijää, joista 30 työskentelee Helsingin pääkonttorilla, 50 Pihtiputaan tehtaalla ja 20 Turun myymälässä,
tästä yhteisöveron kuntaosuus ~333milj€ jaetaan samoin suhtein eli 30%/ 99,9 milj€ menee Helsingille, 50%/166,5 milj€ Pihtiputaalle ja 20%/66,6 milj€.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Lainaan itseäni vuodelta 2015:

Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää.

Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema.
Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä.
Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja yli 5000 & alle 10 000 asukkaan kuntia 78.

Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri.
Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus) oliai käytännössä välttämätön, ihan jo kuntalaisten oikeusturvan kannalta.

Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.

SOTEn osalta kunnat ovat liian pieniä yksiköitä - se on täysin selvä asia. Muiden nykyisten lakisääteisten tehtävien osalta tilanne ei kuitenkaan ole ehkä aivan niin akuutti: suurimmassa osassa Euroopankin maita kunnat ovat asukasmäärältäänkin Suomen kuntia pienempiä yksiköitä. Esimerkiksi Itävallassa on 2 100 kuntaa, joiden toteutus- ja taloudenpitovastuulla on m.m. peruskoulutus (toisen asteen koulutus valtion vastuulla), kaavoitus ja jopa palo- ja pelastustoimi (joka Suomessa on suurempien yksiköiden vastuulla). Itävallassa kunnilla on myös joitakin poliisitoimen toteuttamisvastuita.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Lainaan itseäni vuodelta 2015:

Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää.

Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema.
Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä.
Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja yli 5000 & alle 10 000 asukkaan kuntia 78.

Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri.
Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus) oliai käytännössä välttämätön, ihan jo kuntalaisten oikeusturvan kannalta.

Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.
Mitäs luulet kummassa niitä homekouluja todennäköisemmin rakennetaan lähes 100 000 asukkaan tai yli kunnassa missä porukkaa on hallinnossa kuin pipoa ja kaikki on isoa ja jäykkää, vai siellä pienessä kunnassa missä jokaisen asukkaan intresseissä on sen rakennuksen priima luovutuskunto?

Tässäkin kaupungissa, missä asun, mikä on Suomen mittakaavalla varsin isokokoinen, on noita homekouluja ja muita kaupungin rakennuksia homeessa aivan helvetisti! Niitä tulee uusia jatkuvasti ja jatkuvasti pistetään sitä sun tätä nurin sen takia. Velkaa on aivan perkeleesti jo muutenkin ja aina vaan velan määrä kasvaa, hyvin on homma lapasessa... ei ole.
 

Tuamas

Jäsen
Mitäs luulet kummassa niitä homekouluja todennäköisemmin rakennetaan lähes 100 000 asukkaan tai yli kunnassa missä porukkaa on hallinnossa kuin pipoa ja kaikki on isoa ja jäykkää, vai siellä pienessä kunnassa missä jokaisen asukkaan intresseissä on sen rakennuksen priima luovutuskunto?

Sinänsähän tämä ei riipu kunnan koosta, vaan siitä kuinka pätevää porukkaa sinne on saatu rekryttyä rakennusvalvontaan sekä hankkeita kilpailuttamaan.
Tässä väittäisin, että taas riskit ovat pienemmät suuremmissa yksiköissä, koska on resursseja käytettävissä.

Pienen kunnan rakennusvalvoja & rakennutuksen tilaaja voi toki olla pirun pätevä, mutta on vähäistä suurempi riski, että näin ei ole.
Ja kumpi todennäköisesti kilpailuttaa hankkeen paremmin, jannu jolla on yksi kilpailutus neljään vuoteen vai tiimi jolla on kymmeniä kilpailutuksia vuodessa?

Ihan noin mitä olen seurannut noita lähikuntia sekä "pääkuntaa", niin enemmän minä luotan isomman kaupungin organisaatioon sekä isommissa kaupungeissa noihin ongelmiin puututaan herkemmin.

Porissa esimerkiksi on remontoitu vanhoja ja rakennettu uusia kouluja, vaikka varsinaisia homeongelmia ei edes ole ollut, ainoastaan muita sisäilmaongelmia.
Ulvilassa koulusta löytynyt sädesientä ja remonttia on nyt vatvottu kaksi vuotta.
Luvialla kaksi koulua kolmesta on jo joutunut remonttiin jne. (ja isolta osin näiden takia Luvia liittyi Eurajokeen).

Iso osa sisäilmaongelmista isommissa kaupungeissa on sellaisia, jotka eivät aiheuttaisi toimenpiteitä pienemmissä kunnissa.
 
Viimeksi muokattu:

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Missäs tapahtui näin? Ei missään, kunnanjohtajien liksat lisääntyneet, ketään ei potkittu pihalle, kunnat veti velkarahat tappiin ennen liitoksia ja nyt kuskataan kalliilla koululaiset, vanhukset yms. sieltä kyliltä käymään koulua ja sairaalaan sinne keskuskuntiin. Vituiksi meni.

Äläkä nyt Vaughan ota henk. koht. mua vaan vituttaa tämä sumutus ja se miten porukka uskoo että tällä tienattiin.
En ota henkilökohtaisesti. Kiitos keskustelun ylläpitämisestä! Tässä pääsee mukavasti kertomaan omiakin ajatuksia - vaikka ne ovatkin lähes täysin päinvastaisia sinun kantoihisi nähden...

Toivottavasti, et sinäkään ota henkilökohtaisesti sitä, että minusta tässä menee nyt kaksi asiaa sekaisin:

Ei kukaan kiistä sitä, että aiemmat kuntaliitokset eivät mainittujen tutkimusten tekohetkellä ole tuottaneet minkäänlaisia säästöjä. Siitä olemme siis samaa mieltä, että vituiksi meni!

Onneksi menneitä virheitä ei tarvitse toistaa. Ja itse luetteletkin, mitä ne virheet olivat: a) irtisanomissuoja ja b) ylimitoitetut investoinnit.

Suomessa on vieläkin aivan liikaa kuntia. Riippumatta siitä, millainen sote-malli tulevaisuudessa saada, liitoksia tarvitaan silti paljon. Ja ne pitää toteuttaa ilman virheitä a ja b.

Eli irtisanomissuoja pois, niin henkilöstömäärä saadaan oikeasti vähenemään. Sori vaan kepulaiset politrukit, ei Suomessa kenelläkään voi olla nykyaikana irtisanomissuojaa.

Yli-investointien rajoittaminen on vaikeampaa, koska toisten lompakolla on niin houkutteleva käydä. Onneksi kunnat - varsinkin köyhimmät - ovat sen verran riippuvaisia valtion tuesta, että valtion rahahanoja säätelemällä on mahdollista kontrolloida kuntien investointeja, jos tahtoa on. Toki tiedostan, että johtavalla kuntapuolueella ei tietenkään ole (ja tiedän, että viime kerralla demarit vetivät puihin historiallisen mahdollisuuden kuntauudistukseen kepun ollessa oppositiossa).

Ja pakko vielä todeta, että kunnan työntekijöiden suhde asukaslukuun ei todellakaan ole vakio! On suhteellisen helppo verrata pienen, keskikokoisen ja suuren kunnan työntekijämääriä keskenään. Pienissä kunnan työntekijöitä on yli 15 % asukasluvusta, keskikokoisissa 10-15 % ja kaikkein suurimmissa alle 10 %. En todellakaan väitä, että suurissa kunnissa/kaupungeissa asukkaan ääni kuuluisi tai lähidemokratian ihanteet toteutuisivat - mutta suuruuden ekonomia päätee samalla tavalla kuin autotehtaassa...
 

Tuamas

Jäsen
Onneksi menneitä virheitä ei tarvitse toistaa. Ja itse luetteletkin, mitä ne virheet olivat: a) irtisanomissuoja ja b) ylimitoitetut investoinnit.

Viiden vuoden irtisanomissuoja (sekä sen ketjutus, joka oli vielä karumpi urpoilu) on purettu 2017 alun jälkeen toteutettavissa kuntaliitoksissa.
Kuntarakennelaki 1698/2009 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

B on sitten mielenkiintoisempi, hauskasti lähes kaikkiin kyliin jotka yhdistyvät tehdään se urheiluhallin rakentamispäätös sopivasti juuri ennen yhdistymistä.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
@Vaughan niin tutkimuksissa on todettu että isoissa kaupungeissa se tekeminen ei välttämättä ole siltikään tehokkainta. Minusta se montako asukasta on kunnassa X pitäisi olla sivuseikka. Eli lähtökohtaisesti koko liitostouhussa lähdettiin ns. perse-edellä puuhun. Sen sijaan että oltaisiin lähdetty tekemään liitoksia tarvittaessa, lähdettiin ajamaan käärmettä pyssyyn. Tänäkään päivänä ei ole mitään tarvetta kuntaliitoksille mille ei ole mitään perusteluita. Vieläkin vanha valtion määräämä virkamiesjohto, jos ei hommat toimi, tulisi olla se lähtökohta kaikkeen, vasta sitten jos kunta itse ei selvästi pysty palveluita tuottamaan tai palveluiden taso ja saatavuus laskee alle riman voisi tuo liitos olla se ns. viimeinen vaihtoehto. Yleensäkkin se että korjataan sitä mikä ei ole rikki, on paska tapa ratkaista yhtään mitään.
 
Tämä kuntakokokeskustelu on ihan mielenkiintoista. Lienee selvää, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttää jokaista tehtävää kohden tiettyä määrää työntekijöitä, rakennuksia, tuotantovälineitä jne. jne. Kunnan on järjestettävä nämä palvelut tavalla tai toisella, riippumatta siitä, kuinka moni ihminen niitä käyttää. Tämä tekee tuotantokustannuksista jossain määrin kiinteitä. Samoin lienee selvää, että johonkin pisteeseen asti palvelujen tuotannon kustannukset eivät juurikaan kasva, vaikka niiden kysyntä lisääntyy. Matematiikanopettajan palkka ei muutu, vaikka oppilaita olisi kolmen sijaan 15. Tästä johtuen tiettyyn pisteeseen asti kuntakokojen kasvattaminen lisää tehokkuutta, mutta luonnollisesti jossain vaiheessa julkiset palvelut jopa Suomessa ruuhkautuvat ja mittakaavahaittoja alkaa esiintyä, eikä siten kuntakokojen kasvattaminen enää lisää tehokkuutta.

Kuntaliitokset eivät tosiaan VATT:n tutkimusten mukaan ole tuoneet säästöjä. Itse näkisin, että syynä on lähinnä se, ettei noita liitoksia ole voitu toteuttaa siten, että säästöjä aikaansaataisiin, eli päällekäisiä resursseja karsimalla. En usko, etteikö säästöjä olisi ollut saatavissa toisenlaisella toteutuksella.

Kuntakokokeskustelun lisäksi kannattaisi keskittyä myös pohtimaan muuttoliikettä ja valtion toimia sen suhteen. Sen osalta tutkijoiden johtopäätös on, että valtion harjoittama politiikka jarruttaa kaupungistumista ja köyhdyttää Suomea. Aiheeseen johdattelee hyvin VATT:n tutkijan tämänpäiväinen Suomen Kuvalehden sivuilta löytyvä blogi ja VATT:n aiempi aiheeseen liittyvä tutkimus.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuntakokokeskustelun lisäksi kannattaisi keskittyä myös pohtimaan muuttoliikettä ja valtion toimia sen suhteen. Sen osalta tutkijoiden johtopäätös on, että valtion harjoittama politiikka jarruttaa kaupungistumista ja köyhdyttää Suomea. Aiheeseen johdattelee hyvin VATT:n tutkijan tämänpäiväinen Suomen Kuvalehden sivuilta löytyvä blogi ja VATT:n aiempi aiheeseen liittyvä tutkimus.
Tämä on hyvä pointti ja syytä tosiaan aika-ajoin mainita. Ei ne suurimmat säästöt tosiaan tule lyhyellä tähtäimällä vanhoista kyläkouluista vaan siitä, että asutuksen keskittyminen tukee talouskasvua ja ohjaa kehitystä, Toki perusinfrastakin tulee keskittymisen myötä suuria ajan kanssa säästöjä. Kuolevien seutuhen pitääkin antaa kuolla, eikä väkisin tekohengittää kuolevaa,
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Olikos se nyt Vimpelin kunta, jolla oli vuonna 2016 yhteensä 12 henkilöä töissä.
 
Tämä kuntakokokeskustelu on ihan mielenkiintoista. Lienee selvää, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttää jokaista tehtävää kohden tiettyä määrää työntekijöitä, rakennuksia, tuotantovälineitä jne. jne. Kunnan on järjestettävä nämä palvelut tavalla tai toisella, riippumatta siitä, kuinka moni ihminen niitä käyttää.

En ymmärrä miksei Suomessa voida järjestää palveluita käyttäjien mukaan. Jokainen voisi sitten arvioida tätä yhtenä tekijänä asuinpaikkansa valinnan suhteen. Eli kaupungissa olis kaupungin palvelut ja maalla maan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Olikos se nyt Vimpelin kunta, jolla oli vuonna 2016 yhteensä 12 henkilöä töissä.
Miten tuo sitten on toteutettu? Onko järjestetty palveluja yhdessä naapurikuntien kanssa, vaiko ostopalveluina. Ei kai Vimpeli nyt niin pieni paikka ole, etteikö siellä ainakin 1 koulu, lastentarha tai terveyskeskuskin tarvittaisi?
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Miten tuo sitten on toteutettu? Onko järjestetty palveluja yhdessä naapurikuntien kanssa, vaiko ostopalveluina. Ei kai Vimpeli nyt niin pieni paikka ole, etteikö siellä ainakin 1 koulu, lastentarha tai terveyskeskuskin tarvittaisi?

Ulkoistuksia ja ostopalveluita käytännössä kaikki, edes kunnantalon virastomestaripalvelut eivät ole omia.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ulkoistuksia ja ostopalveluita käytännössä kaikki, edes kunnantalon virastomestaripalvelut eivät ole omia.
Joo, vähän tutkin asiaa, ja iso osa noista ostopalveluista ostetaan naapurikunnista, Alajärveltä ja Soinista, eli opetus, sairaanhoito ja esimerkiksi kuntatekniikka siis kuitenkin toteutetaan edelleen pääosin kunnallistyövoimalla, vaikka oma henkilöluku on pieni(10 vuoden 2016 lopussa). Noilla kunnilla oli vuoden 2016 loppuun joku yhteistoimintakuvio, joka sellaisenaan päättyi tuohon vuoden 2016 loppuun, en oikein tiedä mikä siellä nyt on tilanne.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Kuntakokokeskustelun lisäksi kannattaisi keskittyä myös pohtimaan muuttoliikettä ja valtion toimia sen suhteen. Sen osalta tutkijoiden johtopäätös on, että valtion harjoittama politiikka jarruttaa kaupungistumista ja köyhdyttää Suomea. Aiheeseen johdattelee hyvin VATT:n tutkijan tämänpäiväinen Suomen Kuvalehden sivuilta löytyvä blogi ja VATT:n aiempi aiheeseen liittyvä tutkimus.
Tuo tutkimus sisältää melkoisen olettaman mikä perustuu taloustieteilijöiden vähintään harhaiseen kuvitelmaan kaupunkien tuottavuudesta. Tuon ajatusmallin mukaan maaseudulta kaupunkiin muuttava maanviljeliä alkaa tuottamaan kaupungissa enemmän ruokaa kuin siellä maaseudulla. Se tehdaskin kannattaisi pistää pystyyn keskelle jotain Helsingin rautatientoria, kun sitten yhtäkkiä se tuottaisi paremmin ja täten voisi maksaa työntekijöille isompaa palkkaa, jolloin työntehokkuus kasvaisi. Me kaikkihan ymmärrämme että tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista, mutta silti tutkijat ovat ripustautuneet tuohon katsantokulmaan. Samaten on ripustauduttu ajatukseen että siellä kaupungeissa jotenkin automaattisesti on niitä töitä.

Tuo koko "korkean tuottavuuden alue" ajatelma on lähtöisin suoraan teollistumisen ajoilta kun ne tehtaat vielä oli oikeasti siellä kaupungeissa. Sittemmin se on jatkunut sillä että ne korkeamman koulutuksen työpaikat on siirtyneet kaupunkeihin. Mikään ei vaan edelleenkään tee mistään kaupungista automaattisesti korkeamman tuottavuuden aluetta. Luova tuho ja kilpailu toki tervehdyttää ja edistää tuottavuutta, mutta nykyaikana sekään ei ole enää ihan niin yksinkertaista että vain vetää oletuksen, minkä tuossa tutkijat olivat tehneet. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-25.pdf (linkki ETLAn juttuun luovasta tuhosta)

Tässä on ihan selvästi havaittavissa tuollaista jäätelön ja hukkumisen analogiaa, halutaan nähdä jotain sellaista siellä minkä syy-yhteydet on paljon monimutkaisempia ja sitten vedetty siitä johtopäätös että siirtämällä kaikki sinne kaupunkiin niin tuottavuus räjähtäisi. Se ei vaan valitettavasti mene ihan niin yksinkertaisesti. Se Pekka tai Liisa kun ehtii tehdä siinä ajassa X vain määrätyn määrän, riippumatta siitä missäpäin maata tai maailmaa asuu. Silti tuossa tutkimuksessa tuo olettama on siellä jo valmiina ilman että tutkijat edes kriittisesti miettivät sen olettaman paikkaansapitävyyttä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voihan sitä nykyäänkin asua maaseudulla jos niin haluaa ja vaikka viljellä viljaa. Valtio ja EU vielä tukevat sitä avokätisesti, koska muuten suomalaiset ostaisivat afrikkalaista viljaa. Ei muilla toimialoilla ole vastaavaa kilpailuetua, paitsi kaljaristeilyalalla, mikä on sitten oma juttunsa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuo tutkimus sisältää melkoisen olettaman mikä perustuu taloustieteilijöiden vähintään harhaiseen kuvitelmaan kaupunkien tuottavuudesta. Tuon ajatusmallin mukaan maaseudulta kaupunkiin muuttava maanviljeliä alkaa tuottamaan kaupungissa enemmän ruokaa kuin siellä maaseudulla. Se tehdaskin kannattaisi pistää pystyyn keskelle jotain Helsingin rautatientoria, kun sitten yhtäkkiä se tuottaisi paremmin ja täten voisi maksaa työntekijöille isompaa palkkaa, jolloin työntehokkuus kasvaisi. Me kaikkihan ymmärrämme että tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista, mutta silti tutkijat ovat ripustautuneet tuohon katsantokulmaan. Samaten on ripustauduttu ajatukseen että siellä kaupungeissa jotenkin automaattisesti on niitä töitä.
Tämä lienee yksi palstahistorian typerimmistä viesteistä. Ensin siinä lytätään koko taloustietiede ja taloustieteilijät mutu-tuntumalta ja sitten esitetään täysin tuulesta temmattuja olkilukkoja. Jos Chewbackat ovat endorista, niin tuottavuus kaupungissa ei voi olla korkeampaa kuin maaseudulla.
Maanviljelyn tuottama lisäarvo on vain pienempää kuin "Nokian", vaikka se kuinka kiukuttaisi taloustiedettä ymmärtämätöntä ja purkautuu sitten "alkutuotannosta ei makseta tarpeeksi" -kommentteina.

Tuossa on kuvio hyvin summattu lyhyesti. Taustalla löytyy tieteelisiä tutkimuksia.
https://kauppalehti.fi/uutiset/kaupunkien-kasvu-on-talouskasvun-edellytys/SMr4guZp
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Tämä lienee yksi palstahistorian typerimmistä viesteistä. Ensin siinä koko taloustietiede ja taloustieteilijät mutu-tuntumalta ja sitten esitetään täysin tuulesta temmattuja olkilukkoja. Jos Chewbackat ovat endorista, niin tuottavuus kaupungissa ei voi olla korkeampaa kuin maaseudulla.
Maanviljelyn tuottama lisäarvo on vain pienempää kuin "Nokian", vaikka se kuinka kiukattaisi taloustiedettä ymmärtämätöntä ja purkautuu sitten "alkutuotannosta ei makseta tarpeeksi" -kommentteina.

Tuossa on kuvio hyvin summattu lyhyesti. Taustalla löytyy tieteelisiä tutkimuksia.
https://kauppalehti.fi/uutiset/kaupunkien-kasvu-on-talouskasvun-edellytys/SMr4guZp
http://www.rrojasdatabank.info/Agglomerationmicro2004.pdf (linkki The Micro-Empirics of Agglomeration Economies tutkimukseen S Rosenthal ja C. Strange)
Tuossa nyt sinulle kuule lähdettä, tosin ethän sä noita auo, mutta jos nyt kerran sattuisit. Yksi erittäin merkittävän kaksikon kirjoitus tuosta kokonaisuudesta ja antaa nyt kuule ihan pikkusen toisen kuvan asiasta. Tuo kaksikko on tässä asiassa erittäin arvostettu ja usein siteerattu lähde. Sanovat itsekkin että on niin paljon muuttujia ja riippu todella paljon alasta yms. että mikä vaikuttaa ja miten. Joissain paikoissa yksi asia toimii ja toisaalla taas samaa ei voida todeta tapahtuvaksi.

Lisälukusuosituksena voisi olla vaikka Krugmanin uusi talousmaantiede.

Asiallista keskustelua ei sinun kanssa pysty selvästikkään käymään vaan kaikki jutut on tuollaista lapsellista lällättelytasoa.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös