Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Ostoskassi]

Asia ei koske sinua, mutta tunnen muutamia henkilöitä, jotka mieluummin tinkii lääkityksistään kuin baarireissuistaan. Valitetaan ettei rahat riitä lääkkeisiin, mut joka pe-la poltetaan vähintään satku tai kaks baariin. Näin on ikävä kyllä monella "pienituloisella", jotka eri keskustelupalstoilla kiroaa ettei rahat riitä elämiseen. Baariin riittää kuitenkin.

Tämäpä juuri, ja olen aina vähän kummastellut tätä reseptilääkkeiden hinnoista tapahtuvaa kitinää, noin niin kuin yleisenä ilmiönä, en viittaa erityisesti tähän keskusteluun. Kuitenkin heikoimmassa asemassa olevat saavat reseptilääkkeiden hankintaan maksusitoumuksen toimeentulotuen ohessa. Sitoumusta ei saa silloin, kun omat varat riittävät lääkkeiden hankintaan, eli henkilöllä on ns. tuloylijäämää. Tällöin siis ihmisellä on laskelmien mukaan varaa ostaa ne reseptilääkkeet aivan itse, joten kitinä aiheesta on verrattain mielenkiintoista.

Ja sanotaan tähän loppuun, että käytän itsekin päivittäin reseptilääkkeitä, tai oikeammin lääkettä. Kela ei korvaa pätkääkään lääkekuluista ja vuoden alusta hinta vähän nousi. Onhan se ikävä tosiaan aina käyttää rahojaan noihin lääkkeisiin, koska ilman lääkkeiden hankintaa voisi sillä rahalla tehdä jotain mukavaa. Mutta ihmisen elämässä pitää välillä priorisoida, niin ikävää kuin se onkin.

 

[Styge]

Ja sanotaan tähän loppuun, että käytän itsekin päivittäin reseptilääkkeitä, tai oikeammin lääkettä. Kela ei korvaa pätkääkään lääkekuluista ja vuoden alusta hinta vähän nousi. Onhan se ikävä tosiaan aina käyttää rahojaan noihin lääkkeisiin, koska ilman lääkkeiden hankintaa voisi sillä rahalla tehdä jotain mukavaa. Mutta ihmisen elämässä pitää välillä priorisoida, niin ikävää kuin se onkin.

Tästä päästään taas näppärästi kannustinloukkuihin. Minkälaista työtä kannattaa ottaa vastaan, kun enää ei saa maksusitoumusta kodinkoneisiin, kännykään, reseptilääkkeisiin yms. Veikkaisin, että tämän päätöksen seurauksena taas tipahti rajan väärälle puolelle kohtuullisen iso määrä ihmisiä. Mitä se esitetty minimipalkka olikaan, 10e/h. Pääkaupunkiseudulla ei tarvitse kaivaa edes laskinta tietääkseen, ettei 10e/h minimipalkallakaan kannata päätään nostaa tyynystä ainakaan taloudellisessa mielessä. Opiskelijat sitten erikseen.

 

[Fremont]

Jos kyky käsittää työmarkkinoita tai kansantaloutta on noin alhaisella tasolla nin ei kannata huudella yhtään mitään.

Olet todennäköisesti ns. liittohiiri joka ei lähtökohtaisesti edes tajua että ay-liike on suurin ns. endogeeninen yksittäinen syy suurelle työttömyydelle.

Ja sinunko kykysi on? Ehkä omasta mielestäsi, mutta sanotaanpa nyt näin että minä istun tuolla pöydissä jossa sopimukset neuvotellaan, sinä ja pari muuta pelleä taas kuvittelette itsenne joksikin suomensankareiksi jauhamalla paskaa jatkiksella. Mene poika takaisin peräkammariin ja jätä työmarkkinat ammattilaisille.

 

[dana77]

Ja sinunko kykysi on? Ehkä omasta mielestäsi, mutta sanotaanpa nyt näin että minä istun tuolla pöydissä jossa sopimukset neuvotellaan, sinä ja pari muuta pelleä taas kuvittelette itsenne joksikin suomensankareiksi jauhamalla paskaa jatkiksella. Mene poika takaisin peräkammariin ja jätä työmarkkinat ammattilaisille.

Ei sillä että daespoon kykyjä olisin kehumassa, mutta annettujen näyttöjen valossa en ole jättämättä työmarkkinoita niiden "ammattilaisille".

 

[erku]

”Ei nyt herra jumala pidä tällaista uudistusta tehdä” – Raimo Sailas: Sotea lykättävä 1–2 vuodella | Demokraatti.fi

Maineikas Raimo Sailas tylyttää Sipilän hallituksen soteuudistuksen sisällön ja vaatii lisäaikaa uudistuksen huolelliselle valmistelulle. Mielestäni tätä herraa kannattaa kuulla, on kokemusta ja näkemystä eikä mitään tarvetta populismiin tai eturyhmäpolitikointiin.

 

[Cobol]

Maineikas Raimo Sailas tylyttää Sipilän hallituksen soteuudistuksen sisällön ja vaatii lisäaikaa uudistuksen huolelliselle valmistelulle. Mielestäni tätä herraa kannattaa kuulla, on kokemusta ja näkemystä eikä mitään tarvetta populismiin tai eturyhmäpolitikointiin.

Sailas tuntee nykypoliitikkoja paremmin oikeastaan kaiken. Ääni täältä Sailaksen näkemykselle. Käytän myös omaa asiantuntemustani (tosin kohta 10 vuoden takaa) ICT-järjestelmien yhtenäistämisestä: julkishallinnon osalta tämä menee 100 prosentin varmuudella mäkeen. Normaalitkin kohtuullisen kokoiset uudistuksen epäonnistuvat julkispuolella usein. Tämä on kokoluokkaa giga, ja korviin on kantaunut juttua, jonka mukaan ICT-valmistelut ovat levällään kun ei tiedetä, mihin valmistaudutaan.

 

[Daespoo]

Niin tai sitten se mitä epäilin Suomen tämän hetkisestä kilpailukyvystä suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, on totta ja virallinen propaganda on valetta. Epäilin nimittäin taannoin, että raamisopimuksen jälkeisellä ajanjaksolla etenkin saksalaisten korkeat palkankorotukset ovat ajaneet eron kiinni, jonka Katainen aikoinaan aiheutti. Muussa tapauksessa saksalaisten (ja muidenkin) toiminta olisi järjen vastaista.

Esim. Mersu ei olisi investoinut tänne autotehtaaseen, jos autonkasaajien palkat olisivat 20-30% korkeammat kuin Saksassa. Tuohon tulee päälle vielä kuljetuskulut täältä periferiasta markkina-alueille.

Tai sitten et vain yksinkertaisesti tajua yhtään mitään yritysten investointipäätöksistä tai kilpailukyky-mittareista?

Kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin, avainsanoina työn yksikkökustannukset ja työn tuottavuus.

Siis kyllä se nyt tuntuu työläisen pussissa kun tulee 24h kikytunteja ja sit kaikki muut tällaiset lisää. Sen olisin ymmärtäny että ne olis ollu maltilliset korotukset mutta jos omavastuu nousee yli 1000% kerralla niin on se törkeetä. Siis mä kyllä pärjään noiden kanssa mutta kaikki muut ei pärjää. Keskituloisen ostovoimaan kyllä tulee aika lailla.

No yhtälailla noi astmalääkkeet on törkeen hintaisia kun niitäkään ilman ei pärjää. Mut kenen etu se on sitten kun ne kellä ei ole varaa diabeteslääkkeisiin niin ne jättää ne hakematta kun aiemmin 3kk satsin sai kolikoilla niin tän vuoden eka satsi maksaa omavastuineen sen 100€.

Ymmärrän tuskan mutta miten "kikytunnit" tuntuu työläisen pussissa? Eihän rahan määrä sinulla vähene? Omavastuun nousu 1000% (=kymmenkertaisesti) kuulostaa kovalta, mihin hallituksen päätökseen se liittyy? Tai diabetes-lääkkeet?

Ja sinunko kykysi on? Ehkä omasta mielestäsi, mutta sanotaanpa nyt näin että minä istun tuolla pöydissä jossa sopimukset neuvotellaan, sinä ja pari muuta pelleä taas kuvittelette itsenne joksikin suomensankareiksi jauhamalla paskaa jatkiksella. Mene poika takaisin peräkammariin ja jätä työmarkkinat ammattilaisille.

Suomen ongelma on se että sinä ja sinun kaltaisesi ay-politrukit pitävät oikeutenaan neuvotella sopimuksia muiden puolesta. Sinun kaltaisest "työmarkkina-ammattilaiset" ovat tuhonneet työmarkkinat ja hinnan maksavat ne sadat tuhannet työttömät jotka eivät saa töitä koska te "ammattilaiset" olette hinnoitelleet työn liian korkeaksi.

Ennenkuin vedät tähän jotain Hakaniemen propagandascheissea niin vastaa tähän:

Mitä vastaat työttömälle työnhakijalle joka olisi halukas tekemään ravintoladuunia sunnuntaisin 30% pyhälisällä mutta ei voi koska TES kieltää?

 

[Daespoo]

Niin Suomeenhan ei tällä hetkellä juuri investoida, eikä työpaikkoja synny. Esim. Uusikaupunki, telakat, Äänekoski, energia-ala + muuta pienempää..

Heiluttelet käsiäsi mallikkasti mutta kerrotko kenen mielestä palkkoja pitäisi alentaa 20-30%?

Kuten olen monesti todennut, niin nelisen vuotta sitten alkoi Suomessa nollakorotuslinja(=prosentin kymmenyksiä), kun taas Ruotsissa ja Saksassa on ollut tällä aikajänteellä jättikorotuksia ja nyt se näkyy. Ei tuosta oikein pääse yli eikä ympäri. 2013-2014 palkanalennusvaatimukset olivat perusteltuja. Onneksi ne toteutettiin nähdyllä tavalla eikä leikkaamalla. Olisi mennyt melkoinen läjä kotimarkkinayrityksiäkin nurin.

Mistäköhän nyt horiset? Kenen palkkoja alennettiin?

 

[Cobol]

Kuten olen monesti todennut, niin nelisen vuotta sitten alkoi Suomessa nollakorotuslinja(=prosentin kymmenyksiä), kun taas Ruotsissa ja Saksassa on ollut tällä aikajänteellä jättikorotuksia ja nyt se näkyy. Ei tuosta oikein pääse yli eikä ympäri. 2013-2014 palkanalennusvaatimukset olivat perusteltuja. Onneksi ne toteutettiin nähdyllä tavalla eikä leikkaamalla. Olisi mennyt melkoinen läjä kotimarkkinayrityksiäkin nurin.

Näistä Saksan ja Ruotsin palkankorotuksista valtamediassa on joko asiantuntematonta tai ihan puhtaasti propagandistista tekstiä. Toki en ihmettele, koska ay-väki niitä rustaa.

Muutama fakta:

Ei Ruotsissa ja Saksassa ole ollut jättikorotuksia. Tilastojen mukaan vuosina 2000-2014 sopimuspalkat nousivat Saksassa reaalisesti eli inflaatiovaikutus huomioon ottaen lähes 11 prosenttia (liite). Saksassa voidaan sopia paikallisesti palkoista alle taulukkojen. Suomessa reaaliansiotasokehitys on selvästi suurempi mainittuna aikana (liite). Siinäkin on inflaation vaikutukset mukana.

Ruotsin 6.5 prosentin tulevat palkankorotukset jakaantuvat kolmelle vuodelle tilanteessa, jossa hallitus tekee kaikkensa päästäkseen 2.0 prosentin vuosi-inflaatioon. Helmikuussa 2107 Ruotsissa oltiin jo lähellä 2.0 prosentin inflaatiotavoitetta, noin 1.8 prosentissa (liite), Olettaen, että sekä korotukset että inflaatiotavoite täyttyvät, käteen ei jää juuri lainkaan reaaliansioiden nousua.


Lähteitä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksan-reaalipalkat-nyt-ennatyskorkealla/HCmVRemv
Tilastokeskus - Ansiotasoindeksi
Ruotsin poikkeuksellinen rahapolitiikka loppusuoralla: ”Koronnosto mahdollinen jo joulukuussa” | Kauppalehti

 

[heavy]

Ymmärrän tuskan mutta miten "kikytunnit" tuntuu työläisen pussissa? Eihän rahan määrä sinulla vähene?

Aika monilla väheni kun aikaisemmin 24 tunnilta saadut lisä- ja ylityöpalkat jäivät pois.

 

[Edustaja]

Mistäköhän nyt horiset? Kenen palkkoja alennettiin?

Useamman vuoden mittaisen nollakorotuslinjan takia ne alenivat suhteessa Saksaan ja Ruotsiin. Käytännössä tuo linja jatkuu vielä ainakin tämän vuoden loppuun. Syksyllä ilmeisesti aletaan sopia tulevaisuudesta ja tuskin suurta muutosta on luvassa ja hyvä niin. Oikea tapa alentaa palkkoja.

Näistä Saksan ja Ruotsin palkankorotuksista valtamediassa on joko asiantuntematonta tai ihan puhtaasti propagandistista tekstiä. Toki en ihmettele, koska ay-väki niitä rustaa.

Muutama fakta:

Ei Ruotsissa ja Saksassa ole ollut jättikorotuksia. Tilastojen mukaan vuosina 2000-2014 sopimuspalkat nousivat Saksassa reaalisesti eli inflaatiovaikutus huomioon ottaen lähes 11 prosenttia (liite). Saksassa voidaan sopia paikallisesti palkoista alle taulukkojen. Suomessa reaaliansiotasokehitys on selvästi suurempi mainittuna aikana (liite). Siinäkin on inflaation vaikutukset mukana.

Ruotsin 6.5 prosentin tulevat palkankorotukset jakaantuvat kolmelle vuodelle tilanteessa, jossa hallitus tekee kaikkensa päästäkseen 2.0 prosentin vuosi-inflaatioon. Helmikuussa 2107 Ruotsissa oltiin jo lähellä 2.0 prosentin inflaatiotavoitetta, noin 1.8 prosentissa (liite), Olettaen, että sekä korotukset että inflaatiotavoite täyttyvät, käteen ei jää juuri lainkaan reaaliansioiden nousua.


Lähteitä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksan-reaalipalkat-nyt-ennatyskorkealla/HCmVRemv
Tilastokeskus - Ansiotasoindeksi
Ruotsin poikkeuksellinen rahapolitiikka loppusuoralla: ”Koronnosto mahdollinen jo joulukuussa” | Kauppalehti

Olen postannut aiemmin lähteet tänne molempien maiden osalta. En jaksa kaivaa tähän hätään uudelleen. Ero mikä oli vuonna 2014, on kutistunut olemattomaksi tai lähes olemattomaksi. Näin siis erityisesti Saksan osalta ja ennen tulevia korotuksia.

Olen postannut tänne myös niiden liittojen Tes-korotukset raamisopimuksen jälkeen, joiden sivuilla näkyy myös aiemmat korotukset. Näissä on suuri ero Tilastokeskuksen julkaisuihin. Tämä selittyy joko ylempien tulodesiilien nopeammasta kasvusta, tai sitten työnantajat ovat antaneet vapaaehtoisesti palkankorotuksia Tessien päälle. Voi olla molemmat syytkin yhtä aikaa. En tosin oikein usko tuohon jälkimmäiseen nykypäivänä isossa mittakaavassa. Nuorisotyöttömyyden kasvu tai korkeana pysyminen voi myös selittää asiaa, koska silloin ikälisät nostavat peruspalkkoja.

Ei Ruotsissa ja Saksassa ole ollut jättikorotuksia.

Tartun kuitenkin tähän nyt hiukan Saksan osalta:

2014

Saksan palkankorotukset keskimäärin yli kolme prosenttia

2015

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ft-saksa-aloitti-roimat-palkankorotukset/kXQBTFUE

2016

Saksan suurin ammattiliitto hakee jopa 5 % palkankorotuksia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
Palkat nousevat Ruotsissa ja Saksassa: "Aika iso merkitys Suomen kilpailukyvylle" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
Näin Saksassa: Metalliala neuvotteli peräti 4,8 prosentin palkankorotukset - Taloussanomat - Ilta-Sanomat


Onko nämä esimerkit siis pelkkää punapropagandaa, vai voisiko olla käynyt niin miten olen esittänyt? Tähän tykö vielä 2017 ja 2018, koska niiden osalta Suomessa mennään todennäköisesti suurella maltilla.

 

[Dee Snider]

Eikä siitäkään mihinkään pääse, etteikö julkisen puolen lomarahaleikkaus olisi mitään muuta kuin palkanalennus. Varsinkin yli 15 vuotta palveluksessa olleille. Toki veroale pienentää tätä iskua jonkin verran. Mutta palkanalennus se on silti.

 

[varjo]

Eikä siitäkään mihinkään pääse, etteikö julkisen puolen lomarahaleikkaus olisi mitään muuta kuin palkanalennus. Varsinkin yli 15 vuotta palveluksessa olleille. Toki veroale pienentää tätä iskua jonkin verran. Mutta palkanalennus se on silti.

Sitähän se on mutta en tiedä onko ongelma nyt se että palkanalennuksia ei saisi kutsua palkanalennuksiksi vai että saavutettuja etuuksia ei voida leikata jos niille ei ole tuotannollista perustetta. Etenkin virastojenkin puolella on niin paljon hämäriä käytäntöjä että on pikemminkin vain oikeus ja kohtuus että lomarahojen myötä palkkatasoa alennetaan hieman jos tuottavuutta ei muuten voida nostaa ja/tai toisaalta, rahamäärää pitää vaan voida leikata.
Tilanne on hieman analoginen saksalaisen premium-automerkin ja volkkarin omistamisen kanssa, jos rahat ovat tiukilla, ei vain ole mitenkään perusteltua enää käyttää autoa jonka käyttökustannukset ovat useita % korkeammat/km jos loppujen lopuksi sama tulos saadaan volkkarilla. Olisi aika vastuutonta jatkaa kuten aina ennenkin toivoen, että joku toinen osapuoli maagisesti ratkaisee tulo-ongelman. Julkinen sektori voi sitten taas alkaa keräillä menetettyjä etuja takaisin jos näyttää siltä että tulovirta on pysyvästi kääntymässä kasvuun, muussa tapauksessa on vain totuttava siihen että ajetaan volkkarilla. Kääntöpuolena on että julkissektorin työnantajahoukuttelevuus heikkenee, mutta hirveän vaikea olisi perustella Audin ylläpitokuluja sillä että muuten vaimo jättää, jonka takia leikataan sitten lasten ruoasta.

 

[Cobol]

Onko nämä esimerkit siis pelkkää punapropagandaa, vai voisiko olla käynyt niin miten olen esittänyt? Tähän tykö vielä 2017 ja 2018, koska niiden osalta Suomessa mennään todennäköisesti suurella maltilla.

Nuohan ovat sitä täyttä punapropagandaa. Osa vielä tavoitteita, ei päätöksiä.

Ainoa oikea tapa on verrata reaalipalkankorotuksia pidemmältä ajalta, kuten 2000 - 2016 ja verrata sitä maan talouskasvuun.

Suomessa on reaalipalkat nousseet jo yksin olemattoman inflaation takia ajalla 2000 - 2016 noin 23 prosenttia. Tämä samaan aikaan, kun vaikkapa Saksassa (edellisen viestin linkki) nousu on ollut reaalina noin 11 prosenttia, jos lasketaan taulukkopalkoista. Niitä taas ei Saksassa ole pakko noudattaa, vaan yhtiöt voivat paikallisesti sopia palkoista allekin.

Tämä Suoen jättinousu tilanteessa, jossa Suomen talous on heikompi kuin Saksan ja Ruotsin.


Lähde Tilastokeskus:

Tilastokeskus - Ansiotasoindeksi

 

[Sanainen arkku]

Lomarahojen leikkaaminen on tietenkin palkanalennus, mutta humaani tapa tehdä se. Mielestäni nämä kikypäivät yms. ovat olleet sellaisia jotka palkansaaja voi sivuuttaa olankohautuksella. Mielensäpahoittamiseen se toki antaa mahdollisuuden, mutta ostovoimaa se heikentää hyvin vähän jos ollenkaan.

Lomarahaleikkaus voi toki tuntua yhden toimialan kassassa: kotimaan matkailussa. Onneksi turismibuumi vähän loiventaa sen vaikutuksia.

 

[julle-jr]

Lomarahaleikkaus voi toki tuntua yhden toimialan kassassa: kotimaan matkailussa. Onneksi turismibuumi vähän loiventaa sen vaikutuksia.

Mielestäni lomarahan tilalla pitäisi muutenkin olla jotain vouchereita käytettäväksi kotimaan matkailuun. Niillä voisi maksaa hotelliöitä, linja-auto- ja junalippuja, ravintolalaskuja jne. Siis samaan tapaan kuin virkistys- ja kulttuurisetelit toimivat.

Tällä hetkellähän ei ole varmuutta mihin ihmiset lomarahansa laittavat, osa valuu myös ulkomaan matkailuun.

Toki voidaan myös miettiä miksi osaa palkasta pitää kutsua joksikin ihme lomarahaksi.

 

[julle-jr]

Aika monilla väheni kun aikaisemmin 24 tunnilta saadut lisä- ja ylityöpalkat jäivät pois.

Näin juuri. Eihän työn määrä ole kaikilla ihmisillä mitenkään mystisesti lisääntynyt 24 tunnilla. Aiemmin ylitöinä tehdyistä tunneista osa vain kuitataan nyt kikyn piikkiin. Eli kyseessä on monille palkan alennus, joten sitä pitää myös sellaiseksi kutsua.

 

[Daespoo]

Aika monilla väheni kun aikaisemmin 24 tunnilta saadut lisä- ja ylityöpalkat jäivät pois.

Totta, teoriassa joillain saattaa jäädä muutama överituntikorvaus saamatta. Riippuu täysin miten tuo kiky-lisä on sovittu käytettävän.

Useamman vuoden mittaisen nollakorotuslinjan takia ne alenivat suhteessa Saksaan ja Ruotsiin. Käytännössä tuo linja jatkuu vielä ainakin tämän vuoden loppuun. Syksyllä ilmeisesti aletaan sopia tulevaisuudesta ja tuskin suurta muutosta on luvassa ja hyvä niin. Oikea tapa alentaa palkkoja.

Niin, verrattuna Kiinaan Suomen palkat ovat suhteellisesti laskeneet about 10 vuotta. Se onko sillä merkitystä tai voidaanko kutsua palkan alennukseksi sitä että muualla palkat nousevat enemmän on eri asia.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ei Ruotsissa ja Saksassa ole ollut jättikorotuksia. Tilastojen mukaan vuosina 2000-2014 sopimuspalkat nousivat Saksassa reaalisesti eli inflaatiovaikutus huomioon ottaen lähes 11 prosenttia (liite). Saksassa voidaan sopia paikallisesti palkoista alle taulukkojen. Suomessa reaaliansiotasokehitys on selvästi suurempi mainittuna aikana (liite). Siinäkin on inflaation vaikutukset mukana.

Pitäisikö muuten globaalien yritysten ajatella maakohtaista inflaatiota, vai puhtaasti sitä paljonko on yksikkökustannus? Eikös sen pitäisi olla se ja sama, että paljonko on inflaatio huomioon ottaen korotukset Suomi vs Saksa, kun on mahdollista teettää vain euromääräisesti halvemmassa?

Miten nuo luvut menisi ilman inflaatiovaikutusta, jos sillä nyt on mitään merkitystä?

 

[Daespoo]

Pitäisikö muuten globaalien yritysten ajatella maakohtaista inflaatiota, vai puhtaasti sitä paljonko on yksikkökustannus? Eikös sen pitäisi olla se ja sama, että paljonko on inflaatio huomioon ottaen korotukset Suomi vs Saksa, kun on mahdollista teettää vain euromääräisesti halvemmassa?

Miten nuo luvut menisi ilman inflaatiovaikutusta, jos sillä nyt on mitään merkitystä?

Sivuhuomiona, Suomessa ay-liike on perustellut palkankorotusvaatimuksiaan sekä inflaatiolla (palkkojen pitää pysyä hintojen nousun perässä) että inflaation puutteella (palkkojen pitää nousta jottei tule deflaatiota). Oja, allikko, pot, kettle, sysi, savi jne take your pick.

 

[Cobol]

Pitäisikö muuten globaalien yritysten ajatella maakohtaista inflaatiota, vai puhtaasti sitä paljonko on yksikkökustannus? Eikös sen pitäisi olla se ja sama, että paljonko on inflaatio huomioon ottaen korotukset Suomi vs Saksa, kun on mahdollista teettää vain euromääräisesti halvemmassa?

Puhtaasti oman kokemukseni perusteella inflaatiolla ei ollut mitään väliä, mutta kokemukseeni ei kuulukaan kuin palvelujen tuottaminen eri maissa. EU:n sisällä Saksan ja Suomen välillä inflaatio taitaa olla samaa luokkaa. Ruotsin oma valuutta tekee heidän tilanteestaan erilaisen.

Miten nuo luvut menisi ilman inflaatiovaikutusta, jos sillä nyt on mitään merkitystä?

No. vähän koulutetut tienaavat Suomessa eniten EU:ssa yhdessä Ruotsin kanssa. Lisää linkistä alla:

Suomen palkat pärjäävät hyvin EU-vertailussa - Talous - HS.fi

Tosin palstatotuushan on se, että Suomessa on varsinkin duunarien palkat todella surkeat ja niitä entisestään heikennetään hallituksen toimesta.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Sivuhuomiona, Suomessa ay-liike on perustellut palkankorotusvaatimuksiaan sekä inflaatiolla (palkkojen pitää pysyä hintojen nousun perässä) että inflaation puutteella (palkkojen pitää nousta jottei tule deflaatiota). Oja, allikko, pot, kettle, sysi, savi jne take your pick.

Sehän se noidan kehä on. Joskus hulluudessa ja utopiassa voitaisiin testata valtiovallan puolelta laskea työn kustannuksia sekä veroastetta. Josko saataisiin työntekoa ihan sillä kannattavammaksi ja sitä kautta työpaikkoja ja kulutusta. Olisi sitten vähemmän tuettavaa porukkaa kotona ja ehkä pienikin työnteko voisi kannattaa. Toisin sanoen minusta meidän systeemissä on muutakin rakenteellista vikaa kuin vain ay-liikkeet. Niilläkin toki tärkeä tarkoituksensa on, joka ei nyt minusta oikein toteudu.

 

[Daespoo]

Sehän se noidan kehä on. Joskus hulluudessa ja utopiassa voitaisiin testata valtiovallan puolelta laskea työn kustannuksia sekä veroastetta. Josko saataisiin työntekoa ihan sillä kannattavammaksi ja sitä kautta työpaikkoja ja kulutusta. Olisi sitten vähemmän tuettavaa porukkaa kotona ja ehkä pienikin työnteko voisi kannattaa. Toisin sanoen minusta meidän systeemissä on muutakin rakenteellista vikaa kuin vain ay-liikkeet. Niilläkin toki tärkeä tarkoituksensa on, joka ei nyt minusta oikein toteudu.

Meidän systeemissä on erittäin isoja rakenteellisia valuvikoja eikä ay-liikettä voi todellakaan näistä syyllistää yksinään. Etelärannassa istuu ihan yhtä suuret syylliset, puhumattakaan Arkadianmäestä.

 

[mjr]

Tilanne on hieman analoginen saksalaisen premium-automerkin ja volkkarin omistamisen kanssa, jos rahat ovat tiukilla, ei vain ole mitenkään perusteltua enää käyttää autoa jonka käyttökustannukset ovat useita % korkeammat/km jos loppujen lopuksi sama tulos saadaan volkkarilla. Olisi aika vastuutonta jatkaa kuten aina ennenkin toivoen, että joku toinen osapuoli maagisesti ratkaisee tulo-ongelman. Julkinen sektori voi sitten taas alkaa keräillä menetettyjä etuja takaisin jos näyttää siltä että tulovirta on pysyvästi kääntymässä kasvuun, muussa tapauksessa on vain totuttava siihen että ajetaan volkkarilla. Kääntöpuolena on että julkissektorin työnantajahoukuttelevuus heikkenee, mutta hirveän vaikea olisi perustella Audin ylläpitokuluja sillä että muuten vaimo jättää, jonka takia leikataan sitten lasten ruoasta.

Analogiasi on sangen alkeellinen, lähes täysin harhaanjohtava - emme voi mitenkään nähdä julkista sektoria puhtaana menoeränä: ensinnäkin siinä maksetut palkat ja tuet lähtevät välittömästi kiertämään yksityissektorille, niillä rahoilla ostetaan kulutustavaroita, asuntoja, palveluita. Toiseksi julkinen sektori muodostaa yksityiselle elinkeinotoiminnalle elintärkeitä infra-palveluita: voimme vain kuvitella minkälaista "voittoa" yrityksemme tekisivät ja minkälaisessa toimintaympäristössä niiden pitäisi operoida ilman oikeus- ja poliisilaitosta, terveydenhoitoa, palokuntaa, opetussektoria jne. jne. - jopa ilman maksettua toimeentulotukea tai eläkkeitä. Julkinen sektori edustaa suurimmaksi osaksi hyvin tuottoisaa sijoitusta yksityiselle: on vaikea kuvitella monia näitä avainaloja tuotettuna yksityisesti ja keskittämättömästi. Emme siis voi erottaa julkista sektoria yksityisen sektorin tuottoisuudesta. Kolmanneksi on kohtuullisen irrelevanttia, mikä toimija pitää yllä kotimaista kysyntää, sattuuko se olemaan julkinen vai yksityinen: karkeasti ottaen maksamme tuonnin viennillä ja vientisektorin toimivuus on olennaisin kilpailukykymme mittari.

 

[heavy]

teoriassa joillain saattaa jäädä muutama överituntikorvaus saamatta.

Ei ole pelkkää teoriaa, ihan käytännössä tätä tapahtuu...