EK sanoi irti parikymmentä sopimusta. Itku alkoi. Sipilä twiittasi ottavansa ”ajankohtaiset työmarkkina-asiat” esille talousneuvoston kokouksessa ensi keskiviikkona. Mitä tapahtui? Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tyrmäsi hallituksen puuttumiseen asiaan saman tien. Hallituksen pysyttävä pois työmarkkina- ja sopimuspöydistä. Aikaisemmat esimerkit huonoja. Riidat ja asiat sovitaan parttien kesken, Fjäder twiittasi.
Niinpä. Suomessa on edelleen tilanne, jossa ay-liike pitää kaikin keinoin kiinni monopolistisesta sopimusoikeudestaan työntekijöiden osalta. Sen seuraukset maksetaan veronmaksajien kukkarosta. Ay-liike pitää osaltaan huolen siitä, että välttämätöntä rakenneuudistusta ei voida tehdä. On surullista huomata, kuinka sokeus valtaa yhä enemmän tilaa. Demokraattisessa yhteiskunnassa talous- ja työllisyyspolitiikan johto kuuluu hallitukselle. Samoin lukuisten työllistymisesteiden (tuet, lisätyöpaikat jne) purkaminen.
Nykyinen tilanne sopii ay-liikkelle. Työttömyyskassat maksavat vain noin 5.4 prosenttia työttömyyskuluista. Sitra julkisti tammikuussa 2015 aloitteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteelliseksi muuttamiseksi. Sitä olivat kirjoittamassa mm. Osmo Soininvaara, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sekä silloinen Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen. Ehdotuksessa oli näkemys, jonka mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi irrottaa työttömyyskassan jäsenyydestä. Kaikki olisivat oikeutettuja ansioturvaan, edellyttäen, että muut ehdot täyttyvät.
Esitystä kommentoineen Helsingin Sanomien mukaan
työttömän peruspäiväraha kustannetaan valtion varoista, ja sen päälle tuleva ansiosidonnainen työttömyysturva pääosin työttömyysvakuutusmaksuilla, joita kerätään jokaisesta työntekijästä, sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Ansiosidonnaista kuitenkin saavat vain työttömyyskassojen jäsenet. Ei oikein kuulosta reilulta maksaa vakuutuksesta, jonka turvaa ei kuitenkaan pääse nauttimaan.
HS:n alla olevassa linkissä artikkeliin tuotiin esille ay-liikeen vastustus uudistuksille:
jos perustelut liiton jäsenyyteen heikkenevät, vaarantuu ay-liikkeen joukkovoima nykyisestä. Se on se palkansaajien perimmäinen pelko.
Ansioturva tuskin muuttuu radikaalisti - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat
Sama ongelma vaivaa edelleen. Hallitus joutuu kerta toisensa jälkeen sen faktan eteen, että sen tehtävä on ay-liikkeen ja sitä tukevien puolueiden mielestä ainoastaan maksaa verovaroista työttömyyden kuluja ja ehdottomasti korvauspainotteisesti ay-liikkeen jäsenille. Loimaan kassa ja monet muut ay-liikkeestä irrallaan olevat tahot ovat ainakin vielä toistaiseksi liian pieniä uhkaamaan ay-liikkeen valtaa.
Hallitusta voidaan syystä haukkua monista asioista. Mutta ilman värilaseja huomaa, että hallituksen keskeisimmistä tavoitteista - kuten juuri työllisyys- ja talouspolitiikasta - oppositio ja ay-liike ovat tehneet erittäin haasteellisen ongelman. Nykyisellään Suomi ei tule saavuttamaan mm. Kikyn tavoitteita, koska varsinaisiin rakenteellisiin ongelmiin ei voida puuttua ilman, että seurauksena on esimerkiksi yleislakko.