Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Joukka]

En. Minähän juuri puolustin nykyistä hallitusta. Se on karsinut koulutuksesta niin kuin on syytäkin.

Koulutuksen laatua täytyy nostaa rajusti, sisäänottomääriä supistaa rajusti ja koulutuksien pituuksia lyhentää rajusti. Samalla on hyväksyttävä, että täystyöllisyyden aika on ohi. Työtä on jaettava ja kuitenkin samalla hyväksyttävä pysyvä massatyöttömyys. Koulutuksista tulee tehdä tehokkaita ja lyhyitä täsmäkoulutuksia tiettyä työtehtävää varten.

Oppilaitosten aika on ohi, koulutus on kytkettävä käytäntöön.

Ok, ymmärsin ensin lainaamani viestin kaksi ensimmäistä lausetta väärin.

 

[adolf]

Siellä ne taas mölisee päällekkäin TV:ssä.

 

[ipaz]

Siellä ne taas mölisee päällekkäin TV:ssä.

Aika raskasta seura tätä keskustelua, kun varsinkin Rinne ja Niinistö huutaa koko ajan päälle. Mutta eivät nuo hallitustyypitkään saaneet esim. Sote-asiaa kauheasti avattua. On siis ilmeisen kesken vielä vaikka Orpo lupasikin että tulee esittelyyn heti vuoden alussa.

Mutta vielä tuohon päälle puhumiseen. Minä ymmärrän että opposition tehtävänä on esittää kritiikkiä ja vastaväitteitä, mutta että kuuluuko heidän ymmärtää asioita tahallaan väärin. Sitä mä en tajua.

 

[arvee]

En. Minähän juuri puolustin nykyistä hallitusta. Se on karsinut koulutuksesta niin kuin on syytäkin.

Koulutuksen laatua täytyy nostaa rajusti, sisäänottomääriä supistaa rajusti ja koulutuksien pituuksia lyhentää rajusti...

Tätä sopisi toivoa. Maassamme on vannottu koulutuksen voimaan ja samalla myös pidetty yllä illuusiota maailmasta, jossa jokainen voi saada elantonsa tekemällä juuri sitä mikä kulloinkin kiinnostaa. "Olen ylioppilas ja haluan näyttelijäksi".Yhteiskunnan pitää tukea teatteritaidetta. Yhteiskunta ei arvosta tarpeeksi taiteita. Yhteiskunta on mätä. Vallankumous on ainoa ratkaisu, koska taiteilijat joutuvat elämään köyhyydessä..

Minä pidän Aku Ankasta, minä pidän Monty Pythonista. Mutta pidänkö minä siitä, että näistä aiheista on Suomessa väännetty tohtoriksi asti. Onhan se kiva, että ihmiset voivat puuhastella harrastuksensa parissa, mutta mikäli rahoitus tällaisiin projekteihin tulee veronmaksajilta, niin uskallan kyseenalaistaa näidenkin tutkimuspanostuksen merkityksen suomalaisten hyvinvointiin. Hippimeininkiä ei valitettavasti voi loputtomiin rahoittaa.

 

[Valioyksilö]

Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot « Akateeminen talousblogi

Erinomaisen kattava kirjoitus apteekkarien ylisuurista voitoista. Erikoista muuten, että asia tulee vasta nyt framille. Kuinka hemmetissä kukaan voi puolustaa nykyistä apteekkisäännöstelyä?!

 

[Outsider]

Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot « Akateeminen talousblogi

Erinomaisen kattava kirjoitus apteekkarien ylisuurista voitoista. Erikoista muuten, että asia tulee vasta nyt framille. Kuinka hemmetissä kukaan voi puolustaa nykyistä apteekkisäännöstelyä?!

Mikä olisi se hyöty mikä saavutettaisiin, jos sääntelystä luovuttaisiin?

Ps. En ole apteekkari enkä tunne yhtään apteekkaria.

 

[Cobol]

Erinomaisen kattava kirjoitus apteekkarien ylisuurista voitoista. Erikoista muuten, että asia tulee vasta nyt framille. Kuinka hemmetissä kukaan voi puolustaa nykyistä apteekkisäännöstelyä?!

Säännöstely sinänsä on perseestä, mutta jos katsotaan blogin kauhistelemaa tulo-osuutta ja valtion ja kuntien verotuloja noista esitetyistä luvuista 350 000 euron tuloksella:

1. Pääomatulot (20%) 70 000 euroa, josta valtiolle veroa 34 % eli vero-osuus 23 800 euroa.
2. Ansiotulot 280 000 euroa, josta kunnalle ja valtiolle veroa ja veroluonteisia maksuja 53.2 % eli vero-osuus 148 960 euroa.
3. Verot yhteensä 172 760 euroa eli lähes 50 prosenttia tuloksesta.

Lisäksi valtio saa lääkeverot, alvit ja vastaavat, joten verotulojen kannalta apteekit ovat kultakaivoksia.

 

[Valioyksilö]

Mikä olisi se hyöty mikä saavutettaisiin, jos sääntelystä luovuttaisiin?

Ensimmäisenä tulee mieleen edullisemmat hinnat kuluttajille.

HS:
"KILPAILU- ja kuluttajavirasto kannattaa apteekkialan kilpailun vapauttamista. Erikoistutkija Sari Valliluoto kirjoittaa blogissaan, että lääkkeiden tukkuhinnat, joilla apteekit ostavat lääkkeet, ovat Suomessa EU-valtioiden halvimpia, mutta kuluttajien lääkkeistä maksamat vähittäismyyntihinnat ovat vertailussa muihin EU-valtioihin korkeimpien joukossa."

Säännöstely sinänsä on perseestä, mutta jos katsotaan blogin kauhistelemaa tulo-osuutta ja valtion ja kuntien verotuloja noista esitetyistä luvuista 350 000 euron tuloksella:

1. Pääomatulot (20%) 70 000 euroa, josta valtiolle veroa 34 % eli vero-osuus 23 800 euroa.
2. Ansiotulot 280 000 euroa, josta kunnalle ja valtiolle veroa ja veroluonteisia maksuja 53.2 % eli vero-osuus 148 960 euroa.
3. Verot yhteensä 172 760 euroa eli lähes 50 prosenttia tuloksesta.

Lisäksi valtio saa lääkeverot, alvit ja vastaavat, joten verotulojen kannalta apteekit ovat kultakaivoksia.

Verotulojen kannalta on yhdentekevää kertyvätkö ne 800 vai 8000 toimiluvan saaneelta.

Miksi vain proviisori voi omistaa apteekin?

 

[Cobol]

Verotulojen kannalta on yhdentekevää kertyvätkö ne 800 vai 8000 toimiluvan saaneelta.

Vaikka ei olisikaan yhdentekevää, apteekit tulisi silti avata kilpailulle.

Miksi vain proviisori voi omistaa apteekin?

Olisiko sillä jotain tekemistä niin apteekkarien hyvän lobbauskoneiston kanssa kuin lääkeasiantuntemuksen kanssa.

 

[Outsider]

Ensimmäisenä tulee mieleen edullisemmat hinnat kuluttajille.

HS:
"KILPAILU- ja kuluttajavirasto kannattaa apteekkialan kilpailun vapauttamista. Erikoistutkija Sari Valliluoto kirjoittaa blogissaan, että lääkkeiden tukkuhinnat, joilla apteekit ostavat lääkkeet, ovat Suomessa EU-valtioiden halvimpia, mutta kuluttajien lääkkeistä maksamat vähittäismyyntihinnat ovat vertailussa muihin EU-valtioihin korkeimpien joukossa."



Verotulojen kannalta on yhdentekevää kertyvätkö ne 800 vai 8000 toimiluvan saaneelta.

Miksi vain proviisori voi omistaa apteekin?

Edullisemmat hinnat on aina kuluttajalle mukava juttu, mutta onko apteekkitoiminnan vapauttaminen joku tae niistä? Linkittämäsi jutun vertailut loppuivat vuoteen 2010 ja esim. Ruotsissa toimintaa vapautettiin 2009, jonka seuraksista voi lukea esim. tästä: Työryhmä pohtii Ruotsin apteekkiuudistuksen seurauksia - Apteekkari . Jos joku löytää tilaston miten lääkkeiden hinnat ovat kokonaisuutena Ruotsissa kehittyneet, niin linkittäkää se tähän ketjuun. Suomi on muutenkin niin kallis maa, että en kauheasti yllättynyt, että myöskään lääkkeet eivät ole kaikista halvimpia täällä, mutta hintakehitys ei ainakaan maallikon silmin näytä kovin pahalta: Reseptilääkkeet halpenivat - Apteekkari


Itse näkisin, että verotulojen kannalta saattaa olla jotain merkitystä onko toimiluvan haltijoina 800 Suomeen veronsa maksavaa yksityistä henkilöä vai ~3 ketjua, jotka maksavat veronsa jonnekin, jos maksavat. Suomalainen on toki tunnetusti valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viittäkymppiä.

 

[Cobol]

Itse näkisin, että verotulojen kannalta saattaa olla jotain merkitystä onko toimiluvan haltijoina 800 Suomeen veronsa maksavaa yksityistä henkilöä vai ~3 ketjua, jotka maksavat veronsa jonnekin, jos maksavat. Suomalainen on toki tunnetusti valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viittäkymppiä.

Tämä on yksi mielenkiintoinen kysymys. Miten taata verotulojen pysyminen Suomessa vai pitäisikö sitä taata lainkaan? Kaikesta huolimatta on vaikea nähdä sitä, miten jokin tietty ala (vaikka apteekkitoiminta) voisi jäädä kokonaan ns. sääntelyn purkamisen ulkopuolelle.

Siitä, että suomalainen on valmis maksamaan satasen, että naapuri ei saa viittäkymppiä, en ole samaa mieltä. Ei satanen riitä.

 

[DAF]

Hallitusta on syytetty koulutuksen arvon väheksymisestä. Tilastot kertovat, että ehkä on syytäkin. Korkeakoulutettujen työttömyys ei ota laantuakseen, vaikka muissa rymissä on havaittu tilanteen paranemista. Korkeakoulutettujen työttömyys myös pitkittyy: "Taulun mukaan voi sanoa yleisesti, että korkeakoulutetuista työttömistä kolmannes on pitkäaikaistyöttömiä. Osuus on korkea muihin koulutusasteisiin verrattuna."

Tosin kaikista työttömistä 35 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä samojen lukujen mukaan, joten tuo kursivoitu kommentti on erheellinen. Se on sen sijaan totta, että korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut, kun muiden on vähentynyt viimeisten kuukausien mittauksissa. Onko siitä trendiksi, tai onko osuus kasvanut onkin toinen asia. Korkeakoulutettujen määrä kun suhteellisesti kasvaa edelleen, vaikkei niin paljon kuin aiemmin.

Roope Uusitalon kommenttikin kannattaa lukea; monella kun tämä mantra siitä, ettei koulutus kannata on kovasti henkilökohtaisen kuplan tuottama. Ihan koulutusalasta riippumatta. Olisi reilua kertoa, että koulutus kannattaa edelleen mainiosti - Suomenkuvalehti.fi

 

[Valioyksilö]

Edullisemmat hinnat on aina kuluttajalle mukava juttu, mutta onko apteekkitoiminnan vapauttaminen joku tae niistä? Linkittämäsi jutun vertailut loppuivat vuoteen 2010 ja esim. Ruotsissa toimintaa vapautettiin 2009, jonka seuraksista voi lukea esim. tästä: Työryhmä pohtii Ruotsin apteekkiuudistuksen seurauksia - Apteekkari . Jos joku löytää tilaston miten lääkkeiden hinnat ovat kokonaisuutena Ruotsissa kehittyneet, niin linkittäkää se tähän ketjuun. Suomi on muutenkin niin kallis maa, että en kauheasti yllättynyt, että myöskään lääkkeet eivät ole kaikista halvimpia täällä, mutta hintakehitys ei ainakaan maallikon silmin näytä kovin pahalta: Reseptilääkkeet halpenivat - Apteekkari

Kyseiset jutut ovat Apteekkariliiton tuottamaa tekstiä, joilla on tarkoitusperänsä. Ei vertailussa sinänsä mitään pahaa ole, mutta tosiasia on: apteekit ovat keskimäärin erittäin kannattavaa liiketoimintaa (myös syrjäseuduilla), joka johtuu siitä, että alalle tulo on estetty ja hinnat säädelty kartellin tavoin. Kilpailun avaaminen Suomessa alentaisi jo ennestään kohtuullisia hintoja erittäin todennäköisesti pitkällä aikaväillä, sillä niin tuppaa käymään aloilla joissa yritykset tekevät ylisuurta voittoa, ja joille astumiselle ei ole enää estettä. Ei tässä ole kyse kateudesta vaan siitä, että miksi valtio suojelee tiettyä ammattiryhmää yhteisen hyvän (markkinoiden tehokkuus) kustannuksella?

Omistajuudesta sen verran, että eihän bussiyhtiön omistajankaan tarvitse osata ajaa bussia.

 

[Byvajet]

Se on sen sijaan totta, että korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut, kun muiden on vähentynyt viimeisten kuukausien mittauksissa.

Osaavien elämänhallintansa säilyttäneiden duunareiden työttömyys on taatusti pienempi kuin korkeakoulutettujen. Ammattitaito käytännön alalla työllistää varmemmin kuin akateeminen tutkinto, joiden työllistävyys riippuu paljon myös poliittisista päätöksistä eli siitä, kuinka paljon paperia pyöritetään ja kansaa sivistetään. Kun sivistykseen ja kulttuuriin, koulutukseen ja paperin pyörittämiseen perustuvat työpaikat poistetaan, niin todellisuus näyttää erilaiselta. Tulevaisuudessa paperin pyörittämisestä ja turhankouluttamisesta päästään toivottavasti eroon. Kulttuuriakin voidaan vallan hyvin pyörittää vapaaehtoispohjalta.

Eri koulutusasteita on vaikea vertailla tilastoin, koska ne kätkevät sisälleen niin erilaisia polkuja. Osaava duunari on joka tapauksessa nykymaailmassa vahvoilla. Ammattikoulun penkiltä on tällä hetkellä helpompi ponnistaa keskiluokkaiseen elämään kuin useimmista yliopistotutkinnoista.

 

[dana77]

Osaavien elämänhallintansa säilyttäneiden duunareiden työttömyys on taatusti pienempi kuin korkeakoulutettujen.

Osaavien järkeville aloille kouluttautuneiden elämänhallintansa säilyttäneiden korkeakoulutettujen työttömyys on käytännössä lähes nolla.

 

[Outsider]

Kyseiset jutut ovat Apteekkariliiton tuottamaa tekstiä, joilla on tarkoitusperänsä. Ei vertailussa sinänsä mitään pahaa ole, mutta tosiasia on: apteekit ovat keskimäärin erittäin kannattavaa liiketoimintaa (myös syrjäseuduilla), joka johtuu siitä, että alalle tulo on estetty ja hinnat säädelty kartellin tavoin. Kilpailun avaaminen Suomessa alentaisi jo ennestään kohtuullisia hintoja erittäin todennäköisesti pitkällä aikaväillä, sillä niin tuppaa käymään aloilla joissa yritykset tekevät ylisuurta voittoa, ja joille astumiselle ei ole enää estettä. Ei tässä ole kyse kateudesta vaan siitä, että miksi valtio suojelee tiettyä ammattiryhmää yhteisen hyvän (markkinoiden tehokkuus) kustannuksella?

Omistajuudesta sen verran, että eihän bussiyhtiön omistajankaan tarvitse osata ajaa bussia.

Juttu on Apteekkariliiton sivuilla, mutta tuskin se, että Ruotsin hallitus on perustanut työryhmän tutkimaan apteekkiuudistuksen seurauksia on sentään tuon liiton aikaansaannos. Tutkimus ei kaiketi ole vielä valmistunut, mutta 2009 tehdystä muutoksesta on kulunut jo sen verran aikaa, että varmaan niitä yhteiselle hyvälle positiivisia seurauksia on jo helppo mainita, kun tuossa jutussa oli mainittu vain negatiivisia asioita?

Se on tietysti varmaa, että siinä vaiheessa jos Suomessakin apteekkitoiminta keskittyy muutamalle suuromistajalle, niin niitä ylisuuria voittoja ei enää pääse vahingossakaan syntymään ainakaan niin, että niistä maksettaisiin veroja Suomeen.

 

[Valioyksilö]

Se on tietysti varmaa, että siinä vaiheessa jos Suomessakin apteekkitoiminta keskittyy muutamalle suuromistajalle, niin niitä ylisuuria voittoja ei enää pääse vahingossakaan syntymään ainakaan niin, että niistä maksettaisiin veroja Suomeen.

Samalla logiikalla voisi perustella kahvila- tai ravintolatoiminnan luvanvaraiseksi, koska Starbucks ja McD optimoi veronsa pois Suomesta.

 

[Outsider]

Samalla logiikalla voisi perustella kahvila- tai ravintolatoiminnan luvanvaraiseksi, koska Starbucks ja McD optimoi veronsa pois Suomesta.

Apteekit ja mäkkärit ovat toki molemmat kansanterveydelle yhtä tärkeitä asioita ja toimivat muutenkin täysin samoilla periaatteilla, joten logiikkasi on niin pettämätön, että en koe tarvetta jatkaa tästä tämän enempää. Halusin tuoda oman näkemykseni esille ja se on nyt tehty.

 

[Valioyksilö]

Apteekit ja mäkkärit ovat toki molemmat kansanterveydelle yhtä tärkeitä asioita ja toimivat muutenkin täysin samoilla periaatteilla, joten logiikkasi on niin pettämätön, että en koe tarvetta jatkaa tästä tämän enempää. Halusin tuoda oman näkemykseni esille ja se on nyt tehty.

Aivan. Apteekkariliitto suoltaa mielellään tätä samaa propagandaa, että apteekki on erityisala blaablaa. Mitä varmaan kukaan ei kiellä, mutta kilpailun esteiden purkaminen ei tarkoita apteekkien villiä länttä, jos lainsäätäjä näin haluaa.

 

[adolf]

Puhuvat Hesarin nettiTV:ssä verotuksesta. En ymmärrä tuosta yhtään mitään, mutta se lienee tarkoituskin. Tulee jopa mieleen ajatus että ymmärtääköhän kovin moni muukaan.

Saa myöskin vaikutelman siitä että jos Vasemmistoliitto olisi hallituksessa niin siellä ei tehtäisi mitään muuta kuin oikeita päätöksiä. Jokainen tuntuu myös tietävän omalla tahollaan kaiken verotuksesta.

 

[arvee]

Osaavien järkeville aloille kouluttautuneiden elämänhallintansa säilyttäneiden korkeakoulutettujen työttömyys on käytännössä lähes nolla.

Viimeisillä voimillani, väsähtäneenä, oli pakko poimia tuo totuus jälleen mankelointiin.
Lukiolaisille markkinoidaan varmaankin akateemiuden autuutta, jolloin herkimmät luulevat esim. sukupuolen tutkimuksen tuovan niukan mutta taatun leivän omaan ja ystävien pöytään. Mutta, yhteiskuntatieteilijöitä, politiikanharrastajatutkijoita ja ultimaattisia yhteiskunnan loisia, mediatutkijoita ei kertakaikkiaan voida loputtomiin kouluttaa.
Ymmärrän kyllä, että poliittisin perustein on luotu professuureja, sulle mulle ei maksa mitään valtio maksaa. Maalaisliittolaisten tyttäret ja demarien tyttäret ovat löytäneet paikkansa jonkin sortin gradun väännettyään. Työpaikkoja luotiin riittävästi, väännettiin himmeliin yksi taso lisää. Mutta ennen oli ennen, eiks jee.

 

[Byvajet]

Osaavien järkeville aloille kouluttautuneiden elämänhallintansa säilyttäneiden korkeakoulutettujen työttömyys on käytännössä lähes nolla.

Matala työttömyysaste ei vain kerro tarinoiden taustoja. Ei minunkaan teknisen alan tuplakorkeakoulutettu puolisoni ole työtön, vaikka oikeasti onkin pitkäaikaistyötön. Vuoden aikana harjoitteluita on kertynyt kahdeksan kuukautta. Yksi on taas meneillään. Niistä ei saa palkkaa, mutta ne poistavat työttömyystilastoista.

Se, että aktiiviset ihmiset hakevat koulutustaan vastaamatonta työtä, ryhtyvät yrittäjiksi, tekevät harjoitteluita tai kouluttautuvat uudestaan, ei tarkoita, että akateeminen tutkinto työllistäisi. He poistuvat tilastoista oman aktiivisuutensa ja uusien valintojen eikä akateemisen tutkinnon työllistävyyden vuoksi. Puolisoni kohtalontoverit ovat esimerkiksi ryhtyneet insinööristä tekniseksi myyjäksi tai siirtyneet insinöörin hommista lähihoitajaopintoihin. Tilastoissa he eivät näy työttöminä, mutta siitä ei pidä tehdä johtopäätöstä, että korkeakoulutus työllistää. Tilastoista poistumista selittää ihmisen aktiivisuus eikä koulutus.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen tulot kovasti yrittämällä ja jatkuvasti itsestään rummuttamalla 8000 euroa vuodessa. Ei ole työtön, koska on aktiivinen, mutta kannattiko alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen? Hän tekee tuota pakosta. Palkkatyötä ei ole löytynyt.

Aito Säästöpankin pankkikutsut - matalan kynnyksen pankkipalvelu

 

[Cobol]

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen tulot kovasti yrittämällä ja jatkuvasti itsestään rummuttamalla 8000 euroa vuodessa. Ei ole työtön, koska on aktiivinen, mutta kannattiko alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen? Hän tekee tuota pakosta. Palkkatyötä ei ole löytynyt.

Tämä ei ole henkilökohtaista puolisoosi liittyvää vaan yleistä. Miksi akateeminen ihminen ei tee itse jotain työllistymisensä eteen? Jos työtä ei löydy, joko uutta koulutusta kehiin tai yrittäjäksi. Jos asuu maaseudulla, jossa 1000 kuntalaista, teknistä firmaa ei ehkä saa kannattavaksi. Mutta siinä tapauksessa muutto kaupunkiin, Ruotsiin tai jotain muuta. Aikanaan nämä valinnat olivat ihan arkipäivää ja kun on itsekin tuppukylästä, työn ja (uudelleen)koulutuksen perässä oli lähdettävä. Työkykyinen ihminen tuplatutkinnolla kertoo siitä, että haluja ja kapasiteettia on. Miksi tulevaisuutta ei voisi luoda entiseen tapaan (vuodet 1620-1990, noin) itse sen sijaan, että odottaa työpaikkaa jostain siellä, missä asuu?

 

[DAF]

Myös koulutustason (tämä on tärkeä huomio, että nimenomaan -tason, ei koulutuksen an sich, koska generalisteilla kysymys olisi absurdi) ja työn vastaavuutta kyllä tutkitaan, vaikka tässäkin ketjussa ilmeisesti yksi omaan korkeakoulutusuraansa katkeroitunut henkilö toistuvasti toista korostaa. Niiden perusteella juuri millään korkeakoulutuksen alalla koulutusta vastaamattoman työn määrä ei ylitä 20 prosenttia. Sekin voi olla tietenkin ajatuksellisesti paljon - riippuen tietenkin, mitä koulutukselta oletetaan, mutta näiden viestien perusteella puhuttaisiin jostain ihan muusta luvusta. Koulutus kannattaa edelleen koulutusalasta riippumatta, jotkin alat enemmän kuin toiset. Myös (ja oikeastaan etenkin) pari viestiä ylempänä mainituilla generalistialoilla.

On ylipäätään absurdia väittää, että korkeakoulutettu, joka ryhtyy esimerkiksi jonkin muun alan yrittäjäksi ei olisi millään tavalla tässä hyötynyt opinnoistaan. Eivät nyt vaikkapa kausaliteettien arvioinnit noin esimerkkinä mitenkään sisäsyntyisiä ihmisten päissä ole niin, että osalla on vaan nämä ominaisuudet ja osalla ei (valmiudet niiden oppimiseen vaihtelevat toki). Niitä valmiuksia koulutus tuottaa ja niitä hyödynnetään myös epätyypillisesti alalta työllistyessä.

 

[Tuamas]

Ei korkeakoulututkinto mikään takuu ole mistään, kunhan antaa hyvät eväät hakea eri alojen töitä ja osa tutkinnoista sitten tukee työn oppimista ja tekemistä.
Tutkinto on tavallaan vakuutus valmistuneelle ja työnantajalle tietystä odotettavissa olevasti perustasosta ja kyvystä oppia ja sisäistää uusia asioita.

Itsestä se aina lähtee ja työkokemus on luonnollisesti kaiken ydin, liika keskittyminen opiskeluun työkokemuksen kustannuksella usein johtaa varsinkin keskinkertaisemmilla opiskelijoilla työllistymisen vaikeutumiseen. Se ensimmäinen oman alan työpaikka on yleisesti ottaen se vaikein saada.

Toki pieni yrittäjähenkisyys ei ole koskaan pahasta, harvemmin itsensä nuoresta pitäen tavalla tai toisella työllistäneet ovat työttöminä sitten "oikeassakaan työelämässä".