Oli syyt loppupelissä mitkä hyvänsä, jotenkin itselleni tuli jo viimekaudella mieleen myös tuolla fanitoiminta ketjun puolella vihjailtu organisaation jonkin sortin "etääntyminen rahvaasta".
Samanlaisia ajatuksia itsellänikin. On päivän selvää, että yhteistyökumppanit ovat elintärkeä osa kiekkobisnestä, mutta jos heitä paapotaan ns. peruskannattajien kustannuksella, niin siinä vaiheessa menee metsään ja pahasti; näille klubilaisillehan on rakennettu Pretax yms. klubeja hallille, järjestetty gaalailtoja Scandicilla, Golf-päiviä Tarinassa ja Tahkolla, annettu parkkipaikat Monttuun, klubilla tarjotaan ruoat ja juomat, Kapaset ja Olli Lindholmit käyvät kertomassa kuulumisiaan jne jne, niin ei ihme että viihtyvät mukana. Toisessa ääripäässä ollaan me rahvaat, jotka yrittävät päästä ostamallaan lipulla jatkuvasti kutistettuun seisomokatsomoon (=fanikatsomoon), ja kun kysyt järkkäriltä voisivatko tehdä hommansa ja pyytää porukkaa seisomaan/tiivistämään, vastauksena on "
sanokaa itse". Erätauolla jonotetaan kahvijonossa, huomatakseen että munkithan ovat loppu. Palatessaan katsomoon, taas tapellaan siitä omasta paikasta.
Edellä mainitut esimerkit ovat tietoisesti ääripäitä, mutta kertoo oleellisesti sen missä mennään. Jos yleisömäärästä uupuu 500-800 henkeä, en usko sen näkyvän ainakaan "herrojen" puolella, vaan väittäisin kyseessä olevan normikatsojat, jotka eivät yksinkertaisesti "jaksa" vääntäytyä hallille, koska näkevät pelin pienemmän vaivan ja suuremman nautinnon myötä jossain muualla.
Siellä täällä näkee myös "tuote on kunnossa, mutta missä katsojat?" -tyyppistä keskustelua. Mutta onko tilanne tosiaan näin, sillä omasta mielestäni jääkiekko-ottelun "tuote" ei koostu pelkästään itse jäällä nähtävästä pelistä, vaan siihen liittyy joukko muita ominaisuuksia, kuten hinta, saavutettavuus, oheispalvelut, asiakaspalvelu, viestintä yms. Ovatko nämä asiat todellakin jatkuvasti kunnossa? Mielestäni ei, ja edelliset kirjoitukset viittaavat samaan. Eihän ravintolassakaan riitä, että pelkkä ruoka on hyvää, jos saavutettavuus tai asiakaspalvelu kusee.
Jotain organisaation "etääntymisestä rahvaasta" kertoo myös toimiston asiakaspalvelu, joka tuntuu olevan yhtä tikkuista jokainen kerta kun sinne menet tai soitat. Päällimmäisenä fiiliksenä jää, etteivät haluakaan palvella asiakkaitaan, vaikka olisit kausikorttia ostamassa. Pelimiehessä sen sijaan tunnet itsesi joka kerta tervetulleeksi, vaikka ostaisit ainoastaan euron kahvi.