Ei varsinaisesti hävettävä levy, mutta kaduttavin ostos, mitä ikinä varmaan on tullut tehtyä on 1990-luvun keskivaiheilla yhden hitin ihmeeksi nousseen Dog Eat Dogin Play Games. Täydellistä rahanhukkaa - hyöty olisi ollut sama, vaikka olisi lahjoittanut ne 129 markkaa randomilla valitulle vastaantulijalle kadulla.
Varsinaisesti hävettäviä levyjä en omista, koska cd:t ovat minulle enemmäkin kulutustavaraa kuin keräilykohde, eli ei-kiinnostavat levyt lähtevät nopeasti divariin. Mutta jos jokin ainakin katu-uskottavuuden puolesta hävettävä levy pitäisi valita, niin eiköhän se olisi Pave Maijasen kokoelma (tulihan se sieltä, kun vähän potki..). Tuosta levystä voi tosin päätellä, että vaikka niistä n. 30 biisistä monen kohdalla hitti on aika venyvä käsite, niin vuoden 1992 euroviisuhirvitys Yamma Yamma ei ole kelvannut mukaan. Eli taitaa Lappeenrannan sävelnerollakin olla jotakin häpeilemistä sen virityksen suhteen.